M+P/1/2025 - 19.3.2025

Hedelmä- ja marjanviljelijä työnantajana

Vaikka hedelmä- ja marjanviljelijä toimii työnantajana pääosin kausiluonteisesti, kohdistuvat häneen samat velvollisuudet ja oikeudet kuin vakinaisestikin työnantajana toimivaan yrittäjään.

Työnantajan kannalta keskeistä tietoa vuonna 2025:

• Työehtosopimus voimassa 31.1.2028 asti.
• Yleiskorotus 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
• Uudet taulukkopalkat 1.5.2025
• Luontoisetujen verotusarvot 1.1.2025 alkaen
• Sosiaalivakuutusmaksut 1.1.2025 alkaen
• Rekrytointi
• Työnantajan tiedotusvelvollisuus
• Työntekemispaikan vaihtaminen kesken työpäivän
• Punnitsemiseen ja pakkaamiseen kuluva aika
• Loppupalkan maksaminen määräaikaisessa työsuhteessa
• Palkan pidättäminen
• Työntekijän maahan tulo ja asuminen

Sovellettava työehtosopimus

Hedelmä- ja marjanviljelyyn sekä muuhun avomaaviljelyyn sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 asti. Työehtosopimusta sovelletaan viljely- ja poimintatöiden lisäksi myös yrityksessä tehtävään hedelmien ja marjojen jakelu- ja myyntityöhön. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on työsopimuslain mukainen yleissitova työehtosopimus, jossa määriteltyjä työsuhteen vähimmäisehtoja myös järjestäytymättömän työnantajan tulee noudattaa.

Kasvihuone- ja taimistotuotantoon sovelletaan Puutarha-alan työehtosopimusta.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksista säädellään työehtosopimuksessa.

Rekrytointi

Työnantaja ei saa periä työntekijältä maksua rekrytoinnista, työhön perehdytyksestä tai Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista, eikä korkoa mahdollisesta työntekijän matkakulujen rahoittamisesta.

Työnantajan velvollisuutena on tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.

Työnantajan tiedotusvelvollisuus

Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla työehtosopimus, työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö, työvuoroluettelo, mahdollinen työaikasuunnitelma, tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.

Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille työpaikkaohjaajasta ja perehdyttäjästä. Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta.

Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työntekijälle työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.

Työsopimus

Työsopimus on lyhyissäkin työsuhteissa tehtävä kirjallisena. Kirjallinen työsopimus voidaan laatia esim. liitteenä olevan sopimusmallin mukaan.

Määräaikaisen työsopimuksen kesto voidaan ilmoittaa päivämäärän tarkkuudella, mikäli se on tiedossa sopimusta tehtäessä. Tarkka päivämäärä ei useinkaan ole tiedossa etukäteen, jolloin määräaikaisuus todetaan siten, että työsopimus on voimassa esim. "poimintakauden ajan". Tällöin työsopimukseen tulee myös merkitä työsopimuksen arvioitu aikamääräinen kesto (esim. noin 1 kk tai noin 5 viikkoa). Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa arvioitu päättymispäivämäärä. Mikäli kestoa on työn luonteen vuoksi tarpeen muuttaa, tulee työnantajan ilmoittaa asiasta työntekijälle heti, kun asia on työnantajan tiedossa, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun työkauden lopussa ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen päättymisestä tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa työntekijälle hyvissä ajoin ennen työn päättymistä.

Pidempiaikaiseen määräaikaiseen työsopimukseen voidaan liittää ehto työsopimuslain 7 luvun irtisanomismenettelyn soveltamisesta. Irtisanomis-menettely vie kuitenkin aikaa, ja siten tällainen ns. sekamuotoinen työsopimus ei sovi lyhytaikaisiin poimintatyösuhteisiin. Ennen irtisanomista työntekijää täytyy kirjallisesti varoittaa epäasiallisesta käytöksestä tai huonosta työn suorittamisesta. Jos käytös tai huono suoritus jatkuu kirjallisen varoituksen jälkeen, työntekijä voidaan irtisanoa kirjalliseen varoitukseen viitaten. Tämän jälkeen alkaa työehtosopimuksessa määritelty irtisanomisaika, jolloin työskentely jatkuu. Jos työnantaja vapauttaa työntekijän työntekovelvollisuudesta, maksetaan silti irtisanomisajalta palkkaa.

Kausityölupahakemuksen liitelomake EI ole työsopimus vaan työtarjous, joten työsopimus tehdään ja allekirjoitetaan erikseen, mikä kannattaa tehdä vasta työn alkaessa.

Koeaika

Koeajan käyttö edellyttää, että siitä on sovittu kirjallisesti työsopimuksessa.

Koeajan enimmäispituus on 6 kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, esim. 3 kuukauden työsuhteessa koeaika voi olla enintään 1,5 kk.

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.

Vihannesten, hedelmien ja puutarhamarjojen punnitsemiseen ja pakkaamiseen kuluva aika punnitsemisasemalla luetaan tehtävään nimetylle työntekijälle työajaksi, josta maksetaan henkilökohtaista tuntipalkkaa.

Tasoitusjärjestelmä

Jos työsopimuksessa on sovittu 40 tunnin viikkotyöajasta, voidaan soveltaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää). Tämä tarkoittaa, että tuotannollisista tarpeista johtuen (esim. sadonkorjuutyössä) säännöllinen työaika voidaan suunnitella keskimääräiseksi, jolloin työvuorot voivat olla 4–10 tuntia päivässä ja enintään 50 tuntia viikossa. Kymmenen tunnin käyttö koskee 18 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Pidennettyä työpäivää käytettäessä säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua tunti tunnista -periaatteella keskimäärin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa. Myös vapaapäiviä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan työehtosopimuksessa määritellyin reunaehdoin, jolloin viikkotyöaika vastaavasti ylittää 50 tunnin.

Työnantajan tulee huolehtia, että tasoitusvapaa annetaan ennen työsuhteen päättymistä. On myös mahdollista suunnitella lyhyempiä työvuoroja työsuhteen alussa, jolloin tasoitusvapaa annetaan työsuhteen alussa. Mikäli tasoitusvapaata ei ole annettu, on pidennetyltä työajalta maksettava ylityökorvaus.

Tasoitusjärjestelmässä työaika suunnitellaan päiväkohtaisesti etukäteen työvuoroluetteloon. Jokaisella työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, työaikajärjestelyistä riippumatta (kts. tarkemmin työvuoroluettelosta seuraavalla sivulla). Etukäteen merkitään jokaisen työpäivän aloituskellonaika ja kuinka monta tuntia on tarkoitus juuri sinä päivänä tehdä töitä. Ei ole mahdollista tasoittaa työaikoja takautuvasti tai sitä mukaa kuin työskennellään. Tämän lisäksi keskimääräisen työajan soveltaminen vaatii työaikasuunnitelman laatimista. Työaikasuunnitelma tehdään koko tasoitusjaksolle, joka on enintään 52 viikon pituinen; sitä lyhyempien määräaikaisten työsuhteiden kohdalla tasoitusjakso on työsuhteen kesto. Työaikasuunnitelmaan kirjataan, millä tavalla keskimääräisyyttä sovelletaan, eli se sisältää arvion pidennettyjen työvuorojen pituuksista ja ajankohdista sekä tasoitusvapaan arvioiduista ajankohdista.

Mikäli ei sovelleta tasoitusjärjestelmää yllä mainitulla tavalla, ja urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työaika ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa, maksetaan ylityöstä ylityön prosentuaaliset korotusosat urakkapalkan lisäksi, laskettuna työtehtävän vaativuusryhmän tuntipalkan perusteella.

Tasoitusjärjestelmää on vaikea soveltaa lyhyissä poimintatyösuhteissa. Näitä varten työehtosopimus sallii muitakin työaikajärjestelyitä, joista tärkein on työehtosopimuksen tarkoittamien lisätyötuntien soveltaminen ja joka edellyttää paikallisen sopimuksen.

Vaihteleva työaika

Marjanpoiminnassa työpäivän pituus vaihtelee sadon kypsymisen, sääolosuhteiden ja markkinatilanteen mukaan. Kirjallisessa työsopimuksessa sovitaan viikkotyöaika tai sovitaan, että poimija on työhön kutsuttavissa silloin, kun satotilanne ja muut olosuhteet sen sallivat, ilman mainintaa tarkasta viikkotyöajasta. Työsopimuksessa sovitaan siinä tapauksessa vaihtelevasta työajasta, esim. 20–40 tunnin viikkotyöajasta. Työsopimuksessa on myös määriteltävä, miksi työaika vaihtelee. Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta, ei voida soveltaa tasoitusjärjestelmää. Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta kirjataan myös missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta sekä viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.

Paikallisesti sovittava lisätyö

Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksen mukaisten lisätyötuntien käytöstä. Tämä vaatii kirjallisen raamisopimuksen, jonka sisältö ensin hyväksytään Maaseudun Työnantaja¬liitossa ja Teollisuusliitossa, ellei yrityksessä ole luottamusmiestä. MTA tarjoaa jäsenilleen sopimusmallin ja ohjeistusta reunaehdoista. Järjestely on työntekijälle vapaaehtoinen. Kun tätä työaikajärjestelmää liittojen hyväksynnän jälkeen halutaan soveltaa, työntekijä hyväksyy joka kerta vielä erikseen lisätyötunnit, mutta tällainen suostumus voidaan myös antaa viikko kerralla etukäteen sopimalla niistä päivistä ja ajoista, jolloin työntekijä on suostuvainen tekemään lisätyötä pyydettäessä. 

Näitä tunteja ei kuitenkaan saada etukäteen suunnitella työvuoroluetteloon. Kokoaikaista työntekijää kohti on käytössä 172 tuntia vuodessa, ja niitä voidaan käyttää, kun työpäivä venyy yli 8 tunnin tai työviikon kokonaistuntimäärä ylittää 40 tuntia. Näistä lisätyötunneista maksetaan silloin sovittua tuntipalkkaa tai urakkapalkkaa, ilman ylityön korotusosia.

Työvuoroluettelo 

Työnantajan on työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisesti ennakkoon laadittava työpaikalle työvuoroluettelo kaikissa työtehtävissä, palkkausmuodosta ja työaikajärjestelyn muodosta riippumatta. Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi työntekijän säännöllisen työvuoron pituus ja alkamisajankohta. Työvuoroluettelo voi koskea myös sitä työntekijäryhmää, jolla on sama työaika. Sadonkorjuutöissä töiden ennakointi on erittäin vaikeaa, mutta silloinkin työvuoroluettelo tulisi laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä, tai ellei tällaista ole, muuta työntekijöiden nimeämää edustajaa. Mikäli henkilöstön edustajaa ei ole, työnantajan tulee antaa työntekijöille mahdollisuus esittää toiveensa työvuorojen suhteen. 

Työpaikalla voidaan sopia työvuoroluettelon muuttamisesta kirjallisella sopimuksella, jonka henkilöstön edustaja tai kaikki työntekijät hyväksyvät. Silloin sovitaan millä tavalla ja milloin työvuoroa voidaan peruuttaa, muuttaa tai siirtää.

Työajan lyhennys

Työajan lyhentäminen (ns. pekkaspäivät) koskee kaikkia 40 tunnin työviikon työsuhteita. Työajan lyhennys tulee sovellettavaksi myös määräaikaisissa työsuhteissa tehtyjen säännöllisten työpäivien mukaisesti.

Työntekijälle kertyy jatkossa palkallista, työajan lyhennysvapaata seuraavasti:

Tehdyt säännölliset	Työajan lyhennyksen määrä
työpäivät
	vapaapäivinä	tunteina
vähintään 17	1	8
vähintään 34	2	16
vähintään 51	3	24
vähintään 68	4	32
vähintään 85	5	40
vähintään 102	6	48
vähintään 119	7	56
vähintään 136	8	64
vähintään 153	9	72
vähintään 170	10	80
vähintään 194	11	88
vähintään 212	12,5	100

Jos sovitaan säännöllisestä viikkotyöajasta, joka on alle 40 tuntia viikossa, tai säännöllisiä työpäiviä kertyy työsuhteen aikana vähemmän kuin 17, työajan lyhennys ei tule sovellettavaksi.

Nuoret työntekijät

Työsuhteeseen voidaan ottaa 14-vuotias tai sellainen 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta. Työsuhde saa kestää enintään puolet koulun loma-ajasta, ja työn tulee olla nuorelle sopivaa kevyttä työtä. Maatalous- ja puutarha-alalla tehtävät istutus-, poiminta- ja aputyöt katsotaan nuorille sopiviksi kevyiksi töiksi.

15 vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä työsopimuksen. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen solmii huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse.

Alle 15-vuotiaan työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Ylityö ei ole sallittua. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8 ja 20 välille (painavista syistä klo 6–20).  

15–17-vuotiaan työaika on sama kuin täysi-ikäisen työaika samassa työssä. Nuoren työaika ei saa kuitenkaan ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. 

Ruokailu- ja virkistystauot

Jos päivittäinen työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan työntekijälle vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Alle 18-vuotiaalle vastaava ruokailutauko on annettava, kun työaika on 4,5 tuntia päivässä.  

Työntekijälle on vähintään 8 tunnin pituisen työpäivän aikana annettava kaksi 12 minuutin virkistystaukoa. Virkistystauko luetaan työaikaan. Jos työpäivä on alle 8-tuntinen, annetaan yksi virkistystauko. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 10 tuntia, annetaan kolme virkistystaukoa.

Palkkaus

Urakkapalkka

Mansikanpoiminnan urakkapalkkasuositus vuonna 2025 on seuraava:

• 1,18 euroa/kg ja
• 3,54 euroa/3 kilon koppa.

Em. urakkataksa perustuu siihen, että keskimääräinen työsaavutus normaalilla urakkatyövauhdilla on 10 kg tunnissa, jolloin urakka-ansio työehtosopimuksen mukaisesti on 20 % tuntipalkkaa korkeampi. Laskentaperusteena on työehtosopimuksen vaativuusryhmä 1:n tuntipalkka 9,87 euroa/tunti. Laskentakaava: 9,87 + 20 % = 9,87 x 1,2 = 11,84/10 kg = 1,18 euroa/kg. Työnantajan täytyy suositusurakkapalkasta sovittaessa tai viimeistään perehdytyksen aikana kertoa työntekijöille, että poimimalla 10 kg mansikkaa tunnin aikana, laskennallinen tuntipalkka on 11,84 euroa/tunti, ts. urakka-ansion ehto 20 % suuremmasta palkasta on täyttynyt.

Kaikilla työntekijöillä, joille maksetaan urakkapalkkaa, on sama urakkataksa, joka määritetään tehtävän urakkatyön vaativuusryhmän perusteella. Yllä olevassa laskentakaavassa ei siten sovelleta työntekijän henkilökohtaista tuntipalkkaa, vaan urakkatyön vaativuusryhmän mukaista palkkaa.

Työnantajan tulee määritellä tavoiteltu normaali, mutta kohtuullinen, urakkatyövauhti jokaisen tuotteen kohdalla erikseen. Laskennan perusteet ja urakkapalkka kirjataan jokaisesta tuotteesta erikseen myös työsopimukseen silloin, kun tämä etukäteen on mahdollista. Normaali urakkatyövauhti määritetään siten, että se on saavutettavissa, eikä ole riippuvainen työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista. Normaali työvauhti on määritetty oikein, mikäli yli puolet poimijoista kauden aikana saavuttavat urakkapalkkatason. 

Palkkauksen perusteista, eli urakkapalkan maksusta, on sovittava työsopimuksin ennen töiden alkamista. Urakkataksa voi muuttua työsuhteen aikana, mutta laskennan perusteet täytyy aina olla samat, eli urakkataksa mahdollistaa urakkatavoitteen saavuttamisen. Tämä täytyy myös selvittää työntekijälle perehdytyksessä, ts. mikä on normaali urakkatyövauhti, ja että urakkavauhdin saavuttaminen johtaa parempaan ansioon (vähimmäistuntipalkkaa 20 % korkeampi). Urakkapalkan käyttäminen on ansaintamahdolli¬suus, joka kannustaa tehokkaampaan työskentelyyn ja siihen, että sato saadaan korjattua ajoissa pois. Urakkatyövauhti määritetään laskemalla kokeneiden työntekijöiden keskimääräiset poimintatulokset, ts. kaikki työntekijät eivät jokaisena työtuntina, eikä aina jokaisena työpäivänäkään, poimi yhtä paljon. Urakkatavoitteen saavuttamista ja takuupalkan maksuvelvollisuutta (kts. alempana) ei siten määritetä yksittäisten työntekijöiden yksittäisten työpäivien laskennallisia tuntipalkkoja vertaamalla, vaan laskemalla koko poimintakauden tulokset työntekijäkohtaisesti.

Mikäli urakkatyön olosuhteissa, esim. sadon määrässä, sääolosuhteissa, lajikkeissa yms. tapahtuvat muutokset aiheuttavat merkittävää poikkeamaa em. keskimääräiseen urakkatyösaavutukseen, syntyy perusteita määrittää urakkataksa tilakohtaisesti uudelleen. Esimerkiksi hyvin alhaisen sadon aikana poimittu määrä urakkatyövauhdillakin voi jäädä alhaiseksi, jolloin urakkataksaa on syytä korottaa. Vastaavasti suurimarjaista lajiketta runsaan sadon aikana poimittaessa työsaavutus nousee, jolloin saattaa olla syytä määrittää yksikkötaksa uudelleen. Työnantajan on tarvittaessa harkittava, onko em. suosituksesta yrityskohtaisesti syytä poiketa. Työehtosopimuksessa määritellystä 20 %:n urakkalisän laskemisesta ei kuitenkaan voida poiketa. Työntekijällä pitää olla kyseisen päivän urakkahinta tiedossa työvuoron alkaessa.

Työnantajan on pystyttävä osoittamaan urakkapalkan oikeellisuus. Urakkapalkan maksamisen edellytyksenä on, että etukäteen määritetyllä urakkatyövauhdilla tosiasiallisesti on mahdollista ansaita enemmän. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus ylläpitää ja säilyttää työntekijäkohtaista työaikakirjanpitoa, ts. työntekijöiden päivittäiset työtunnit ja poimintatulokset on kirjattava työaikakirjanpitoon. Näitä voidaan hyödyntää urakkapalkan oikeellisuuden todentamiseen ja normaalin urakkatyövauhdin tilastointiin ja määrittelyyn. 

Edellä todettu urakkapalkka soveltuu käytettäväksi lähinnä pääsadon aikana. Alku- ja loppusadon aikana, jolloin satomäärä on pieni ja urakkatyön edellytykset eivät toteudu, voidaan poimintaa teettää aikapalkalla. Ajankohdan, jolloin siirrytään poimimaan urakkapalkalla tai vastaavasti siirrytään poimimaan aikapalkalla, työnantaja voi määrittää kokeneiden poimijoiden saavuttaman työtuloksen perusteella. Urakkapalkkausta käytettäessä sitä sovelletaan tilan kaikkiin poimijoihin, ellei erikseen ole toisin sovittu. 

Vastaavalla tavalla tulee siis hinnoitella myös esimerkiksi vadelman, herneen tai jonkin tietyn vihanneksen poiminnassa käytettävä urakkapalkka. Työntekijän ansion tulee normaalilla urakkatyövauhdilla nousta vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän tuntipalkkaa korkeammaksi, kuten ylempänä on selvitetty. Normaali urakkatyövauhti tulee arvioida yrityskohtaisesti ja selvittää työntekijälle, jotta työntekijä tietää kuinka paljon hänen on poimittava tunnissa ansaintamahdollisuuden toteuttamiseksi, eli urakkatavoitteen saavuttamiseksi.

Urakkatyössä lopullisen ansion määrä riippuu henkilökohtaisesta työsaavutuksesta. Koska urakkataksa on määritetty keskimääräisesti ja on kaikille sama, ansiot saattavat vaihdella suurestikin eri poimijoiden välillä. 

Takuupalkka urakkatyössä

Työehtosopimus sisältää seuraavan takuupalkkaa koskevan määräyksen: 

Urakkapalkkatyötä tehtäessä on takuupalkka eli työn vaativuusryhmän mukainen tuntipalkka taattu. 

Edellä mainittu takuupalkka ei koske tapauksia, joissa työntekijä työvauhdistaan tai lääkärin toteamasta osatyökyvyttömyydestä johtuen ei ole saavuttanut tuntipalkkaansa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muita työntekijästä riippumattomia haittoja ole esiintynyt. 

Soveltamisohje: 

Mikäli työntekijä jää jälkeen edellytetystä urakkatyövauhdista, on työnantajan varmistettava työntekijän riittävä perehdytys sekä huomautettava hitaammasta työvauhdista esittämällä työntekijälle viimeistään kahden viikon kuluttua tuotekohtaisen urakkatyön aloittamisesta työaikakirjanpitoon ja päivittäisiin urakkatyötuloksiin perustuva laskelma, joka todentaa työntekijän henkilökohtaisen suoriutumisen. Mikäli työntekijän työvauhti jatkuu lisäperehdytyksestä ja huomautuksesta huolimatta urakkatyövauhtia hitaampana, työntekijälle maksetaan 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta tuntipalkasta. 

Takuupalkka on taattu myös työvauhdista jäävälle työntekijälle, mikäli työnantaja ei todistettavasti ole ryhtynyt edellä mainittuihin työnjohdollisiin toimenpiteisiin.

Takuupalkka urakkatyössä tulee sovellettavaksi lähinnä silloin, kun yli puolet työntekijäryhmän ansiosta jäisi hyvin alhaiseksi (ei saavuta urakkatavoitetta, eli 20 % korkeampaa keskimääräistä tuntipalkkaa), esim. niukan sadon takia. Tällöin tarkastellaan työntekijäkohtaisesti, kenen laskennallinen keskimääräinen tuntipalkka koko urakkapalkkakaudelta alittaa vähimmäistuntipalkan, ja erotus maksetaan.

Toisaalta em. määräyksen mukaan takuupalkka ei koske sellaista työntekijää, jolla ansio hänen oman henkilökohtaisen työvauhtinsa takia jää alhaiseksi, vaikka työn edellytykset antaisivat mahdollisuuden päästä normaaliin tuntipalkkaa korkeampaan urakka-ansioon. 

Työnantajan tulee silloin työnjohto-oikeutensa perusteella puuttua tapauksiin, joissa työntekijä ei työskentele urakkatyövauhdilla, vaikka on työsopimuksessaan sitoutunut palkkauksen perusteisiin, eikä työnantajasta johtuvia esteitä ole olemassa. Työnantajan kuuluu tämän vuoksi kahden viikon kuluessa urakkatyön aloittamisesta todistettavasti huomauttaa työvauhdista ja esittää huomautuksen perusteeksi laskelma tehdyistä työtunneista ja kerätyistä tuotteista. Jos urakkatyövauhtia hitaampi työnteko jatkuu, on työnantaja velvollinen maksamaan ainoastaan 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta tuntipalkasta. Tässä vaiheessa voidaan myös sopia loppukauden palkaksi 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta palkasta työntekijänkin toiveesta! Jos työnantaja ei varmista perehdytystä, eikä huomauta työntekijää edellä mainitulla tavalla, on urakkatyötehtävän tuntipalkka taattu.

Jos työntekijä ei työskentele urakkatyövauhdilla, tämä on myös peruste purkaa työsopimus sovitun koeajan perusteella, mikäli työntekijä opastuksesta huolimatta ei työskentele vaaditulla tavalla.

Muut suorituspalkat

Palkkiopalkkauksessa työnantaja ja työntekijä voivat sopia tuntipalkan lisäksi maksettavasta tuotantolisästä, jonka perusteena voi olla työn määrä, laatu tai muu sovittu peruste. Tuotantolisän tai -palkkion määrä ja porrastus määritetään työpaikalla.

Tuntipalkat

Aikapalkalla työskenneltäessä sovelletaan seuraavia työehtosopimuksen ohjetuntipalkkoja:

	euroa/h
Vaativuusryhmä 1
lyhyttä perehdyttämistä edellyttävä työ	9,87
Vaativuusryhmä 2
aiempaa kokemusta edellyttävä työ	10,30
Vaativuusryhmä 3
ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta edellyttävä työ	10,79
Peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevat	6,91
ei ikärajaa
Perehdyttämisajan palkka	8,88
ei ikärajaa
vähimmäistakuupalkka urakkatyössä

Perehdyttämisajan palkkaa voidaan soveltaa perehdyttämiseen tarvittavalta ajalta, kuitenkin enintään 2 kk ajan työntekijälle, jolla ei ole lainkaan alan aiempaa työkokemusta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdyttämisajan palkka on myös yllä kuvatuin tavoin vähimmäistakuupalkka urakkatyössä, kun työntekijä henkilökohtaisista syistä ei pysy urakkatyövauhdissa.

Kun työntekijä perehdytyksen jälkeen pystyy normaaliin työsuoritukseen, siirrytään myös palkkauksessa normaaliin aika- tai urakkapalkkaan.

Yleiskorotus

Yleiskorotus on palkankorotus, josta työehtosopimusosapuolet sopivat työehtosopimusneuvotteluissa ja joka maksetaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana. Yleiskorotus koskee kaikkia yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivia yrityksiä. Työnantaja maksaa yleiskoro¬tuksen kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa. Henkilökohtaisen palkan osuudet avataan työntekijälle kirjallisesti jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä.

Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien tuntipalkkaisilla 26 senttiä/tunti ja kuukausipalkkaisilla 44,72 euroa/kuukausi.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimuksen palkkausmääräyksissä.

Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.

Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.

Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.

Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset ja VALMA-koulutukseen osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkinen palkka, jonka määrä sovitaan MTA:n ja Teollisuusliiton välillä.

Vaativuusryhmittelyn tekeminen

Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella vaativuus-ryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai työntekijän kanssa. Työnantaja dokumentoi tehdyn vaativuusryhmittelyn ja esittää sen työntekijälle hänen toiveestaan. Työntekijälle on siis ilmoitettava kirjallisesti hänen tekemänsä työn vaativuusryhmä. Suosituksena on, että vaativuusryhmä käy ilmi työsopimuksesta.

Työnantajan määrittäessä työntekijän vaativuusryhmää tulee määrittelyn perustua työntekijän tekemien töiden vaativuuteen. Mikäli työntekijän työtehtäviin kuuluu useamman vaativuusryhmän töitä, määritetään työntekijän vaativuusryhmä hänen pääasiallisesti tekemien töiden vaativuusryhmän mukaan tai määrittämällä vaativuudeltaan erilaisten töiden aikaosuuksille painotettu vaativuusryhmä. Aikaosuuksien käyttö edellyttää työlajikohtaista työaikakirjanpitoa tai, ellei tällaista ole, työsuunnitelmaa.

Ammattitaitolisä

Työntekijän työssään osoittaman ammattitaidon perusteella työnantaja määrittelee työntekijän palkkaukseen sisältyvän ammattitaitolisän. Tämä on siten arvio työntekijän henkilökohtaisesta ammattitaidosta ja sen kehityksestä. Vaativuusryhmittely sen sijaan koskee työtehtävän määrittelyä, ei henkilöä!

Työnantaja laatii työpaikalle järjestelmän, josta käyvät ilmi

• ammattitaitolisän perusteet
• kriteeristö ammattitaitolisän nostamiselle
• porrastus ammattitaidon kehittymisen mukaan
• ammattitaitolisän määrä

Työpaikalla sovellettavan järjestelmän perusteiksi valitaan yrityksen menestymisen kannalta oleelliset tekijät. Perusteet, kriteeristö ja porrastus selvitetään kaikille työntekijöille. Työpaikalla noudatetaan avointa ja kannustavaa palkkapolitiikkaa.

Ammattitaitolisä on 4–30 % työntekijään sovellettavan vaativuusryhmän palkasta. Työnantaja määrittelee ammattitaitolisän, kun työntekijän työsuhteessa täyttyy 10 kuukautta ja tämän jälkeen yrityksen laatiman ammattitaitolisäjärjestelmän mukaisesti. Ammattitaitolisä määritellään senteissä tai euroissa. Kausityöntekijällä 10 kuukauden jaksoon lasketaan myös aiemmat, lyhyetkin työsuhteet saman työnantajan palveluksessa. Ammattitaitolisä sisältyy vain aikapalkkaan, eikä vaikuta urakkataksaan, koska urakkataksa on kaikille sama.

Ammattitaitolisä tarkistetaan, kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai ammattitaitolisäjärjestelmän mukaiset perusteet sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään joka 2. kalenterivuoden aikana.

Mikäli työnantaja ei ole laatinut edellä kuvattua työpaikkakohtaista järjestelmää työntekijöiden ammattitaitolisän määrittämiseksi, eikä ole selvittänyt sen perusteita, kriteeristöä ja porrastusta työntekijöille,

• on ammattitaitolisän vähimmäistaso 5 %
• tulee ammattitaitolisää korottaa suoritetusta alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta pysyvästi vähintään + 1 % per tutkinto
• tulee ammattitaitolisää korottaa vähintään + 1 % joka 3. palvelusvuoden alkaessa

Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla huomioidaan yhteenlaskettuina palvelusvuosia laskettaessa, eli tämä 2 vuoden välein on kausityössä huomattavasti pidempi.

Taulukkopalkat sisältäen vähimmäisammattitaitolisän:  

Vaativuusryhmä		Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %)	Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (4 %)
	€/h	€/h	€/h
1	9,87	0,39	10,26
2	10,30	0,41	10,71
3	10,79	0,43	11,22
4	11,30	0,45	11,75
5	11,82	0,47	12,29

Vaativuusryhmä 5:n työtehtävät ovat tyypillisesti työnjohdollisia tai asiantuntijatehtäviä.

Puhelinkorvaus

Työntekijältä ei voida vaatia oman puhelimen käyttämistä työaikana. Mikäli työnantaja edellyttää työntekijän olevan puhelimitse tavoitettavissa työpäivän aikana, on työnantajan hankittava työntekijän käyttöön työpuhelin ja -liittymä tai tarjottava työntekijälle puhelinetu luontoisetuna taikka työnantajan ja työntekijän kesken on sovittava oman puhelimen käytöstä aiheutuvasta korvauksesta.

Luontoisetujen verotusarvot

Työntekijöiden palkkaan liittyy usein myös luontoisetuja. Ellei työntekijä suorita tarjotusta luontoisedusta verotusarvon mukaista korvausta työnantajalle, katsotaan luontoisetu ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi. Verohallinnon vahvistamat luontoisetujen verotusarvot ovat vuodelle 2025 seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

• omassa huoneessa 647 €/kk (21,33 €/pv)
• yhteishuoneessa 624 €/kk (20,57 €/pv)

Ravintoetu

• 8,60 € ateriaa kohti

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 154 € kuukaudessa (5,08 €/pv). Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,99 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.

Esimerkki: Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2025 on 598,80 €/kk (4,99 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 139,72 €/kk.

Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Palkanmaksu

Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalaskelma, josta ilmenee ansion määrä sekä sen perusteena olevat työtunnit ja poimintamäärät. Palkkalaskelmassa tulee näkyä myös palkasta tehtävät vähennykset. Lain mukaan palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa, eli jos työsuhde alkaa kuukauden tai yrityksen määrittelemän enintään kuukauden mittaisen palkanmaksukauden loppupuolella, on annettava palkkalaskelma myös näiltä työtunneilta.

Loppupalkka on maksettava niin pian kuin mahdollista. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työntekijän seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Määräaikaisissa työsuhteissa loppupalkka on kuitenkin maksettava (= on oltava työntekijän tilillä) viimeistään 5 työpäivän kuluessa.

Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu edellä mainittuun 5 päivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa matkalipun esittämisen jälkeen.

Palkkasaatavan viivästyessä työntekijälle tulee lain mukaan oikeus ns. odotusajan palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työnantajalle aiheuttamansa vahinko. Korvauksena työnantaja voi pidättää itselleen yhden päivän palkan. Tämä edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu työsuhteen päättymispäivämäärä. Työnantajan oikeudesta pidättää palkka on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti työsopimuksessa työntekijän ymmärtämällä kielellä. Määräystä ei voi soveltaa koeaikapurkuun.

Yhden päivän palkalla tarkoitetaan työntekijän vaativuusryhmän mukaista tuntipalkkaa työsopimuksessa sovitun päiväkohtaisen työajan osalta.

Työnantaja saa pidättää edellä sanotun määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Sunnuntaityö

Sunnuntaityökorotusta ei makseta urakkapalkalla suoritettavassa marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyössä. Mikäli työtä kuitenkin tehdään aikatyönä, sunnuntailta tulee 100 %:lla korotettu palkka. Jos sunnuntaina tehty työ on samalla viikoittaista ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

Vaikka juhannusaatto on arkipäivä, maksetaan juhannusaattona tehdystä aikatyöstä 100 %:lla korotettu palkka.

Viikonlopputyö

Työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee ainoastaan viikonloppuisin tai juhannusaattona, voidaan sopia maksettavaksi palkka samansuuruisena kaikilta työtunneilta. Palkka sisältää tällöin mahdollisen vuorokautisen ylityön korvaukset sekä sunnuntaityön korotusosan. Sopimusmahdollisuus koskee siis ainoastaan niitä työntekijöitä, jotka eivät työskentele muulloin saman viikon aikana. Sopimus viikonlopputyöstä maksettavasta palkasta on tehtävä kirjallisesti ja sopimuksesta on käytävä ilmi, että sovittu palkka sisältää mahdolliset vuorokautiset ylityökorvaukset sekä sunnuntaityön korotusosan.

Ylityö ja enimmäistyöaika

Ylityön tekemisestä on aina sovittava joka kerta erikseen, koska se on vapaaehtoista. Ylityötä ei siksi voida suunnitella etukäteen työvuoroluetteloon.

Vuorokautista ylityötä on säännöllisen 8 tunnin lisäksi tehty työ ja viikoittaista ylityötä on säännöllisen 40 tunnin lisäksi tehty työ. Ylityökorvauksia laskettaessa viikoittainen ylityö ja vuorokautinen ylityö tarkastellaan aina erikseen.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työntekijän enimmäistyöaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Viikkolepo

Työntekijälle tulee antaa viikkolepopäivä pääsääntöisesti jokaisena työviikkona. Sadonkorjuutyössä työnantaja voi siirtää viikkolevon myöhemmin työsuhteen aikana pidettäväksi. Viikkolepo on kuitenkin annettava kahden kuukauden kuluessa sen siirtämisestä. Ellei viikkolepoa anneta, on työntekijälle maksettava tehtyjen tuntien mukainen viikkolepokorvaus.

Jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia, ei viikkolepoa tarvitse antaa.

Työaikakirjanpito

Työaikalain mukaan työnantaja on velvollinen pitämään luetteloa tehdyistä sään¬nöllisistä työtunneista sekä sunnuntai- ja ylityötunneista ja niistä maksetuista korotetuista palkoista. Tehdyt ylityöt on kirjattava siten, että niiden määrä ilmenee 6 kuukauden jaksoissa.

Työaikakirjanpito voidaan käytännössä järjestää siten, että työntekijä itse merkitsee päivittäin tekemänsä työtunnit ns. tuntilapulle ja työnantaja tarkastaa sen päivittäin tai viikoittain. Työaikakirjanpito koskee myös urakkatyötä.

Työsuojeluviranomaiset tarkastavat työaikakirjanpidon työpaikkakäyntien yhteydessä.

Sairaustapaukset

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työehtosopimuksessa on käytössä menettely, jossa työntekijä voi lyhyissä sairaustapauksissa olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan.

Työehtosopimuksessa asia todetaan seuraavasti:

Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle.

Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksella enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.

Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Työnantaja ohjeistaa työntekijää ilmoitus- ja muista käytännöistä. Käytännöissä tulee huomioida sairauden aiheuttamat rajoitukset.

Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.

Sairausajan palkka

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu työsuhteen kestosta seuraavasti:

• Jos työsuhde on jatkunut vähintään viikon ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % palkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.
• Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja normaalin palkan enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Mikäli työkyvyttömyys kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen poissaolopäivä ns. karenssipäivä, jolta sairausajan palkkaa ei makseta.

Urakkapalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka lasketaan tuntipalkan eikä urakka-ansion perusteella, jos työsuhde on jatkunut alle yhden kuukauden.

Työtapaturmasta työnantaja tekee tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiöön, joka maksaa korvauksen työnantajalle siltä ajalta, jolta työnantaja on palkanmaksuvelvollinen. Työtapaturmassa ei palkatonta karenssipäivää sovelleta.

Työkyvyttömyysajan palkka toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa

Määräaikaisen työntekijän osalta huomioidaan aiempi työ saman työnantajan palveluksessa. Mikäli työntekijä on aiemmin ollut saman työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 3 kuukauden ajan, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan edellä mainitun 28 päivän palkanmaksusäännöksen mukaan

• toisena kautena 14 päivän työskentelyn jälkeen ja
• kolmantena kautena heti työsuhteen alettua.

Lomakorvaus

Määräaikaisen työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijälle lomakorvauksena 12,5 % työansiosta. Niin sovittaessa lomakorvaus voidaan maksaa myös jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työansioon lasketaan mukaan työstä maksetut rahapalkat sekä mahdollinen sairausajan palkka. Erityisesti on huomattava, että lomakorvausta ei saa sisällyttää urakka- tai tuntipalkkaan, vaan se on oltava erillisenä eränä palkkalaskelmassa.

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijälle annetaan työtodistus, mikäli hän sitä pyytää. Työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Arvio työtaidosta ja käytöksestä sekä työsuhteen päättymisen syy merkitään vain, jos työntekijä sitä erikseen pyytää.

Työsuojelu, perehdytys ja työterveyshuolto

Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisissa työsuhteissa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin edellytyksiin liittyvät seikat, jotta työntekijälle ei aiheutuisi tapaturman vaaraa tai haittaa hänen terveydelleen. Työnantaja toimii myös laissa määriteltynä työpaikan työsuojelupäällikkönä.

Työntekijää on opastettava ja perehdytettävä sekä ennen työn aloittamista että työnteon alkuvaiheessa. Erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla, joilla työkokemus on vähäinen, huolellinen perehdyttäminen on tarpeen. Perehdytyksen yhteydessä työnantaja kertoo myös mitä työntekijältä edellytetään ja muistuttaa esim. urakkapalkan ansaintalogiikasta ja siitä, mitä normaali urakkatyövauhti tarkoittaa käytännössä. Työntekijän täytyy olla tietoinen siitä, mitä häneltä edellytetään, jotta tarvittaessa voidaan esim. käyttää koeaikapurkua sen perusteella, ettei työtehtävän suorittaminen suju edellytysten mukaisesti tai sopia alemmasta (90 % vaativuusryhmä 1:n palkasta) palkan maksamisesta poimintatyössä, jos työnantaja sallii normaalia hitaampaa urakkatyövauhtia.

Kaikessa työturvallisuuslain alaisessa työssä on järjestettävä myös työterveyshuolto. Käytännössä työterveyshuollon järjestämiseksi työnantajan tulee solmia työterveyshuoltosopimus terveyskeskuksen, lääkäriaseman tai lääkärin kanssa. Työterveyshuolto sisältää mm. työpaikkaselvitysten tekemisen. Työterveyshuollon aiheuttamista hyväksytyistä kustannuksista Kela korvaa työnantajalle hakemuksesta 50 tai 60 % riippuen työterveyshuollon sisällöstä.

Tulorekisteri

Työnantaja ilmoittaa kaikki maksamansa palkat tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana. Lisätietoja: www.tulorekisteri.fi.

Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.

Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Tulorekisteri ei vaikuta työnantajasuoritusten maksamisen määräaikoihin ja menettelyyn. Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille: www.vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ovat vuonna 2025 seuraavat.
Prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta:

	Työnantajan	Työntekijän
	maksu	maksu
Sairausvakuutusmaksu (sotu)	1,87 %	-
- 16–67-vuotiaat
Työeläkevakuutusmaksu TyEL
-  tilapäinen työnantaja	26,28 %
-  sopimustyönantaja	25,28 %
-  työntekijän TyEL-maksu
17–52-vuotiaat		7,15 %
53–62-vuotiaat		8,65 %
63 v. täyttäneillä		7,15 %
Työttömyysvakuutusmaksu	0,20 %	0,59 %
Ryhmähenkivakuutusmaksu	0,06 %	-
Tapaturmavakuutusmaksu
-  vakuutusyhtiökohtainen

Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (TyEL + työttömyysvakuutusmaksu) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Työttömyysvakuutusmaksua ei makseta kausityöntekijöistä, jotka tulevat Suomeen kolmansista maista kausityölain perusteella. Tilapäisen suojelun perusteella tulleista työttömyysvakuutusmaksu maksetaan.

TyEL-vakuutuksessa

• työnantaja on tilapäinen, kun palkkasumma on alle 10 038 €/6 kk tai ei vakinaisia työntekijöitä
• TyEL-vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 17-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta
• vakuuttamisen ansion alaraja on 70,08 €/kk.

Työttömyysvakuutusmaksun perinnän hoitaa Työllisyysrahasto, joka laskuttaa työnantajaa neljännesvuosittain tulorekisteriin annettujen tietojen perusteella.

Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan 18–64-vuotiaista työntekijöistä.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus on oltava silloin, kun työnantajan palkkasumma on yli 1 500 euroa vuodessa.

Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää, onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.

Kausityöntekijän verotus

Rajoitetusti verovelvollinen henkilö (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee kausityöntekijöitä, jotka tulevat EU-/ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus.

Lähdevero

• lähdevero 35 % tuloista riippumatta
• ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)

Progressiivinen verotus

• henkilö tulee EU-/ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
• veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
• ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
• henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
• ei verovapaata palkkatuloa

Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.

Ulkomaisen työntekijän työehdot

Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan työntekijöihin, koskien mm. vähimmäispalkkaa ja lomakorvausta.

Työnantajan on tehtävä ilmoitus, kun palkkaa EU- ja ETA-maiden tai Sveitsin ulkopuolelta työntekijän, jolla on jo voimassa oleva oleskelulupa ja työnteko-oikeus. Ilmoitus tulee tehdä myös, jos työntekijä on hakenut tilapäistä suojelua tai hänelle on myönnetty tilapäistä suojelua. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti EnterFinlandissa. Lomake löytyy myös täältä.

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos työnantaja on ilmoittanut työntekijän työehdot jo työperusteisen oleskelulupahakemuksen tai kausityötodistuksen yhteydessä.

Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot kaikista palveluksessaan olevista ulkomaalaisista (myös EU-kansalaisista) ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Työnantajan on säilytettävä nämä tiedot kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Sairausvakuutusmaksu

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen työntekijän palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:

Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 euroa/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 862 euroa/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu.

Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen. Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101-todistus.

Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö

Vuokratyövoimaa käytettäessä tilaajayrityksen on tilaajavastuulain mukaan pyydettävä viranomaisten määräämät selvitykset työvoimaa tarjoavalta yritykseltä. Tilaajavastuulaki koskee myös maatilatalouden harjoittajia.

Kausityöhön oikeuttavan luvan hakeminen vuokratyöhön on ollut mahdollista kausityölain muutoksesta 17.6.2021 alkaen. Työnantajan tulee olla kuitenkin Suomeen sijoittautunut, eli ulkomaalaisen vuokratyönantajan palveluksessa työskentelyä varten ei kausityölupia voida myöntää.

Vuokratyövoiman verotus

Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseyltä, Bermudalta, Jerseyltä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadžikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, tulevia vuokra¬työntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta, maksavat Suomessa saadusta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona, ellei työntekijällä ole Suomessa lähdeveron perivää maksajaa. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.

Ennakkoveron määräämistä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Ennakkoveroa määrättäessä palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys (tai 17 euroa/päivä) työskentelyajalta. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Sairausvakuutusmaksua ei peritä, jos työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän todistus E101 tai A1.

Työn teettäjän on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Tiedot tulee toimittaa lomakkeella "Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten" (6146) Verohallinnolle.

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero.

Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintä-rekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi).

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

• Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
• Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
• Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Kausityölaki

Kausityöhön Suomeen tulevien työntekijöiden on hankittava sitä varten lupa. Kausityöllä tarkoitetaan työtä maatalouden ja matkailun alalla, jota tehdään tiettyinä vuodenaikoina. Kausityön kesto voi olla enimmillään 9 kuukautta. Keskeinen viranomainen kausityölupa-asioissa on Maahanmuuttovirasto eli Migri (migri.fi).

Erillinen kausityölaki ja asetus

Kausityölaki ja sen perusteella annettu valtioneuvoston asetus perustuvat EU:n kausityödirektiiviin. Kausityödirektiivi koskee EU-maihin ns. kolmansista maista tulevia työntekijöitä. Kausityölaki löytyy tästä ja kausityöasetus tästä.

Lain mukaan toiminta on kausiluonteista, jos kausittaisiin olosuhteisiin liittyvä toistuva tapahtuma tai tapahtumasarja edellyttää tiettyyn aikaan vuodesta työvoimaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen toiminta.

Muussa kuin kausityössä kolmansista maista tuleviin työntekijöihin sovelletaan ulkomaalaislakiin sisältyviä säännöksiä työntekijän oleskeluluvasta.

Toimialat, joilla kausityölupaa sovelletaan

Kausityölain soveltamisala on tarkemmin määritelty kausityöasetuksella sekä valtioneuvoston asetuksella maatalouden ja matkailun alaan kuuluvista kausiluonteista toimintaa sisältävistä toimialoista. Asetuksissa maatalous on määritelty yleisen toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti seuraavasti:

Maatalouden alaan kuuluvat toimialat, joihin kuuluu kausiluonteista toimintaa, ovat toimialaluokituksen TOL 2008 mukaiset toimialat:

1. A 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous ja niihin liittyvät palvelut,
   ei kuitenkaan A 017 Metsästys ja sitä palveleva toiminta;
2. A 02100 Metsänhoito;
3. A 02300 Luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu).

Toimialaluokituksen luokkaan A 01 sisältyvät Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut.

Tähän luokkaan kuuluu kaksi perustoimintoa, viljelykasvituotteiden tuotanto ja eläintuotteiden tuotanto. Tuotanto voi tapahtua joko tavanomaisesti, luonnonmukaisena maataloutena tai geenitekniikalla muunneltujen kasvien viljelynä tai eläinten kasvatuksena.

Viljelykasvituotantoon kuuluvat toisaalta yksivuotiset peltokasvit, kuten viljat, vihannekset ja kukat, toisaalta monivuotisilta istutuksilta, kuten marja- ja hedelmätarhoilta saatavat tuotteet. Luokka kattaa viljelykasvien viljelyn sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Myös esim. sienten viljely sisältyy tähän luokkaan.

Tilastokeskuksen ylläpitämä Toimialaluokitus 2008 löytyy tästä.

Erilaiset kausityöluvat

Kausityöhön tarvittava lupa riippuu työsuhteen pituudesta ja kausityöntekijän kotimaasta seuraavasti:

Alle 3 kuukaudeksi viisumivelvollisesta maasta tulevat

• Kausityöntekijä hakee kausityöviisumia Suomen edustustosta ulkomailla
• Viisumivelvollisia maita ovat mm. Venäjä ja Valko-Venäjä
• Viisumin tarve arvioidaan maittain ja Suomen hyväksymät matkustusasiakirjat löytyvät ulkoministeriön sivuilta lähetystökohtaisesti
• Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:

1. Voimassa oleva työsopimus tai sitova työtarjous
2. Selvitys asianmukaisesta majoituksestaa
3. Työnantajan vakuutustodistus
   • Kausityöviisumin hinta on lähetystökohtainen

Alle 3 kuukaudeksi viisumivapaasta maasta tulevat

• Kausityöntekijä hakee kausityötodistuksen Maahanmuuttovirastosta
• Esim. Ukrainasta tullaan viisumivapaasti, mikäli henkilöllä on biometrinen passi
• Kausityötodistusta haetaan Migrin lomakkeella TOD_P_KAUSI "Pyyntö kausityötodistuksen saamiseksi". Lomake löytyy Migrin sivuilta tästä
• Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:

1. Työnantajan liite TY6_plus¬: "Liitelomake kausityötä koskevaan hakemukseen" joka löytyy Migrin sivuilta tästä
2. Kausityötodistuksen käsittelymaksu on 100 euroa (sähköinen hakemus) tai 250 euroa (paperinen hakemus), mikä maksetaan etukäteen Maahanmuuttoviraston tilille. Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.

• Toimeentuloedellytys huomioitava.

3–6 kuukaudeksi kausityöhön tulevat

• Kausityöntekijä hakee kausityölupaa Maahanmuuttovirastosta
• Hakemus viedään Suomen edustustoon työntekijän lähtömaassa
• Lomake OLE_TY6 "Oleskelulupahakemus kausityötä varten" löytyy Migrin sivuilta tästä
• Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:

1. Työnantajan liite TY6_plus: "Liitelomake kausityötä koskevaan hakemukseen" joka löytyy Migrin sivuilta tästä
2. Käsittelymaksu on 380 euroa (3–6 kk, sähköinen lomake) tai 480 euroa (3–6 kk, paperinen lomake). Jatkolupa maksaa 170 euroa (paperinen lomake 430 euroa). Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.

• Toimeentuloedellytys huomioitava

6–9 kuukaudeksi kausityöhön tulevat

• Kausityöntekijä hakee kausityölupaa Maahanmuuttovirastolta
• Hakemus viedään Suomen edustustoon työntekijän lähtömaassa
• Muuten hakulomake ja työnantajan liitteet kuten edellisessä kohdassa, mutta tämän lisäksi työnantajan tulee liittää hakemukseen selvitys työvoiman rekrytoinnista Suomen ja EU/ETA-alueen työmarkkinoilla. Kausityölupia koskevaan TY6_plus -liitelomakkeeseen samoin kuin Työnantajan EnterFinlandissa ilmoitettaviin työehtoihin tullaan tänä vuonna lisäämään kohta työvoiman saatavuuden selvittämisestä, kun kyseessä on 6–9 kk kausityöoleskelulupa, joita koskee saatavuusharkinta. Liitelomakkeella pyydetään jatkossa samat tiedot, kuin TTOL-lupia koskevalla Työehdot-lomakkeella
• Käsittelymaksu on 380 euroa (sähköinen lomake) tai 480 euroa (paperinen lomake). Jatkolupa (enintään 9 kk yhteensä) maksaa 170 euroa (paperinen lomake 430 euroa). Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.
• Toimeentuloedellytys huomioitava

Kausityön enimmäiskesto

Lain mukaan kolmannen maan kansalaiselle voidaan myöntää kausityöhön oikeuttava lupa enintään yhdeksäksi kuukaudeksi kahdentoista kuukauden jaksolla.

Kausityöluvat työnantajakohtaisia

Kausityölain perusteella myönnettävät kausityöluvat ovat työnantajakohtaisia. Kausityölupahakemuksissa voidaan kuitenkin nimetä yksi tai useampi työnantaja, jonka palveluksessa kausityötä tehdään. Kausityöntekijällä on myös mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa, sillä voimassa olevaan kausityöhön oikeuttavaan lupaan voidaan lisätä uusi työnantaja.

Kausityöluvan uusiminen

Kausityöhön oikeuttava lupa voidaan uudistaa, jos kausityöntekijän työsopimusta saman työnantajan palveluksessa jatketaan tai kausityöntekijä siirtyy kausityöhön toisen työnantajan palvelukseen.

Kausityöntekijä voi jatkaa työskentelyä hakemuksen jättämisen jälkeen saman työnantajan palveluksessa, jos hakemus on jätetty ennen edellisen kausityöhön oikeuttavan luvan päättymistä.

Työntekijöiden maahan tulo ja majoitus

Työnantajan järjestäessä työntekijälle lento- tai muun kulkuneuvon liput maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi pyritään huomioimaan halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle lipun mahdollisesta takaisinmaksusta aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä.

Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Majoituksen asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.

Kausityöntekijän tai, jos työnantaja on järjestänyt tämän majoituksen, työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle kaikista kausityöntekijän majoituksessa tapahtuvista muutoksista. Jos työnantaja järjestää majoituksen tai se järjestyy työnantajan kautta:

1. kausityöntekijältä voidaan periä vuokraa, joka ei saa olla kohtuuton verrattuna hänen nettoansioihinsa ja kyseisen majoituksen laatuun, ja jota ei saa automaattisesti vähentää tämän palkasta;
2. työnantajan on tehtävä kausityöntekijän kanssa kirjallinen vuokrasopimus;
3. vaihtoehtoisesti käytetään asuntoetuna yllä olevia mainittuja verottajan määrittelemiä asumisen arvoja, eikä erillistä vuokrasopimusta tarvitse tehdä, mutta työsopimuksessa on silloin mainittava luontoisetuna asuntoetu ja sen arvo
4. työnantajan on huolehdittava siitä, että majoitus vastaa yleisiä terveys- ja turvallisuussäännöksiä.

Kohdan 3. mukaisesta majoituksesta työntekijältä perittävässä korvauksessa sovelletaan Verohallinnon määrittelemiä luontoisetujen verotusarvoja. Korvausperuste ja sen määrä tulee sopia työsopimuksessa.

Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.

Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä. Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, saa työnantaja pidättää palkasta ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus on solmittava työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.

Maahan paluun helpottaminen

Jos kolmannen maan kansalainen on työskennellyt Suomessa kausityössä ainakin kerran kausityöhön oikeuttavan lupahakemuksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana ja oleskelunsa ajan noudattanut tässä laissa säädettyjä kausityönteon edellytyksiä, hänen ei tarvitse esittää voimassa olevaa työsopimusta tai sitovaa työtarjousta eikä todisteita asianmukaisesta majoituksesta, kun hän kausityöhön oikeuttavaa lupaa hakiessaan ilmoittaa palaavansa aiemman työnantajansa palvelukseen samaan työhön, jota varten hänelle on aiemmin myönnetty kausityöhön oikeuttava lupa.

Ulkomaisen työntekijän toimeentuloedellytys

Kausityölupien myöntämisen edellytyksenä on, että bruttopalkka Suomessa on vähintään 1 430 euroa/kk. Bruttopalkkaa koskeva edellytys kohdistuu työntekijän työsuhteen kestoaikaan, mikä saattaa olla lyhyempi kuin maassa oleskeluaika.

Lisätietoa ja yhteydenotot Migriin

Maahanmuuttoviraston sivuilta migri.fi löytyy kausityötä koskevaa ohjeistusta. Samoin sieltä löytyvät työntekijän täytettäväksi tarkoitetut hakemuslomakkeet sekä työnantajan täytettäväksi tarkoitetut liitelomakkeet.

Työnantajaliiton jäsenpalvelut

Yrittäjälle, joka toimii työnantajana, on ajankohtaisten työsuhdeasioiden seuraaminen tärkeää. Helpoiten se onnistuu työnantajaliiton jäsenenä, koska yrittäjä on silloin MTA:n jäsenpalveluiden eli tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen piirissä. Tämä tiedote ei sisällä kaikkia työnantajan tarvitsemia tietoja.

Jäsenmaksu perustuu viljelijäperheen ulkopuolisen työvoiman edellisen vuoden palkkasummaan ja on siitä 0,42 %. Vähimmäisjäsenmaksu on 160 euroa ja enimmäismaksu on 6 300 euroa vuodessa.

Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme tyonantajat.fi ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.

Maaseudun työnantajaliitto MTA
Annankatu 31–33 C 48, 00100 Helsinki, puh. 09 7250 4500
tyonantajat.fi

Internet-osoitteita:

Internet-osoitteita:
Sisäasiainministeriö	www.intermin.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö	www.tem.fi
Ulkoministeriö	www.um.fi
Työmarkkinapalvelut	tyomarkkinatori.fi/
Maahanmuuttovirasto	www.migri.fi
Tulorekisteri	www.tulorekisteri.fi
Verohallinto	www.vero.fi
Ennakkoperintärekisteri	www.ytj.fi
Työeläkevakuutus	www.tela.fi
Työllisyysrahasto	www.tyollisyysrahasto.fi
Työsuojeluhallinto	www.tyosuojelu.fi
Työturvallisuuskeskus	ttk.fi
Maaseudun Työnantajaliitto MTA	tyonantajat.fi

 

---

by Heidi Nemlander