M+P+T+V/1/2025 - 11.3.2025
Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu
Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksia.
Arkipyhäkorvaus
Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio, kun tuntipalkkainen työntekijä on vapaalla arkipyhänä. Arkipyhällä tarkoitetaan pyhää, joka sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.
Arkipyhäkorvauksena maksetaan 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle kyseinen arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä. Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:
- työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää
ja
- työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Siten arkipyhäkorvausta ei makseta erikseen.
Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa
Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:
- työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa
ja
- työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäviikkojen lauantait
Jos tuotannollisista syistä on tarvetta teettää työtä arkipyhäviikon lauantaina, työntekijälle annetaan vastaava palkaton vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, kyseisenä lauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske pääsiäislauantaita, kts alempana.
Kevään arkipyhät vuonna 2025
Pitkäperjantai 18.4. ja toinen pääsiäispäivä 21.4.
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus.
- Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan työtunneilta sunnuntaityökorvauksen lisäksi arkipyhäkorvaus.
- Huom! Näiden arkipyhien osalta tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan työtunneilta palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.
Pääsiäislauantai 19.4.
- Palkaton vapaapäivä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Pääsiäisen jälkeinen lauantai 26.4.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Vapunpäivä 1.5. (torstai)
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Vapun jälkeinen lauantai 3.5.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Helatorstai 29.5.
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Helatorstain jälkeinen lauantai 31.5.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Juhannuksena ei ole arkipyhiä
Juhannusaatto 20.6.
- Palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
- Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä palkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.
Juhannuspäivä 21.6.
- Kirkollinen juhlapäivä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Vuosiloma arkipyhäviikoilla
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää. Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.
Y/9/2025
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja 1 600 euroa
Lupaprosessi siirtyy kokonaan Migrille
Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen kuuluu jatkossa Migrin toimivaltaan. Aiemmasta kaksivaiheisesta lupaprosessista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto teki osapäätöksen, on luovuttu. Ulkoministeriö käsittelee edelleen kausityöviisumit. Kaikki muut kausityöluvat ja työntekijän oleskeluluvat käsitellään Migrissä.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousee
Työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tulevalle henkilölle on maksettava vähintään 1 600 euroa palkkaa kuukaudessa. Palkan on lisäksi vastattava alan työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä 1 600 euron raja on vähimmäisvaatimus – jos palkka jää sen alle, oleskelulupaa ei myönnetä.
Palkkana otetaan huomioon peruspalkka ilman lisiä. Myös luontoisedut voidaan huomioida, kunhan ne ovat Verohallinon ohjeen mukaisia, eivätkä ole rahapalkkaa suuremmat. Tulorajaa sovelletaan myös jatkolupahakemuksiin.
Työnantajan kannattaa varmistaa, että tarjottu viikkotuntimäärä varmasti yltää 1 600 euron tulorajaan kyseisessä vaativuusryhmässä. Tulorajan täyttymistä tarkastellaan kuitenkin keskimäärin kuukausittain, joten esimerkiksi tasoitusjärjestelmää voidaan soveltaa.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja ei koske kausityötä, johon haetaan kausityölain perusteella työlupaa. Kausityön osalta vuoden 2025 vähimmäistoimeentulo on 1 430 euroa.
Y/8/2025
Muutoksia paikalliseen sopimiseen
Työlainsäädäntöön on tullut uudistuksia paikallisen sopimisen osalta. Uudistusten tavoitteena on asettaa järjestäytymättömät ja järjestäytyneet työnantajat tasavertaisiin asemiin.
Keskeiset muutokset:
- Kaikilla samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen yleissitovassa kentässä
Järjestäytymättömillä työnantajilla on samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneillä työnantajilla. Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta on kuitenkin noudatettava. - Yrityskohtaiset työehtosopimukset
Työnantajalla on periaatteessa mahdollisuus neuvotella oma työehtosopimus Teollisuusliiton kanssa. Yrityksen oma työehtosopimus ohittaa MTA:n neuvotteleman yleissitovan työehtosopimuksen ainoastaan silloin, kun sopijaosapuolena palkansaajapuolella on valtakunnallinen yhdistys.
Uudistus ei tarkoita täyttä vapautta sopia työehdoista, vaan edelleen sekä lainsäädäntö että työehtosopimus määräävät, mistä asioista voidaan sopia toisin ja paikallisesti.
Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.
Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Järjestämme keväisen juhlaristeilyn, joka seilataan Viking Glorylla 3–4.4.2025 Turusta Tukholmaan.
Risteilyn ohjelmassa on kevätkokous, luento työhyvinvointiin liittyen, rentoutumista ja yllätysohjelmaakin, unohtamatta herkullista ruokaa ja mukavaa seuraa. Risteilyn aikana on hyvä tilaisuus tavata yrittäjäkollegoita ja MTA:n henkilökuntaa.
Risteilyohjelma:
3.4.2025
- 7.30 Kokoontuminen Turun Viking Linen terminaalissa.
Maihinnousukortit noudetaan ryhmälähtöselvityksestä. - 8.10 Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin.
- 8.45Laiva lähtee ja aloitamme auditoriossa Mix & Match -aamiaisella
- 9.15 Tervetuloa
- 10.00 Kevätkokous
- 11.00 Terve ja hyvinvoiva työyhteisö sekä oma jaksaminen
– näin huolehdin hyvinvoinnin pöydästäni
Luennoitsijana Essi Juvakka, viestintävalmentaja, psykologi PsM, psykoterapeutti ET, perheterapeutti - 12.00 Buffetlounas
- 13.30 Essi Juvakan luento jatkuu
- 15.00 Kahvitauko
- 15.20 Essi Juvakan luento jatkuu
- 17.00 Päivän ohjelmaosuus päättyy
- 20.00 Buffetillallinen (Huom! Ruotsin aikaa)
4.4.2025
- 6.30 Buffetaamiainen
- 7.35 Laiva saapuu Turun satamaan
Varaa paikkasi ajoissa!
Risteily on ilmainen yhdelle henkilölle/jäsenyritys ja muille jäsenyrityksen osallistujille 60 euroa. Mukaan mahtuu 80 ensin ilmoittautunutta, joten kannattaa toimia nopeasti varmistaaksesi paikkasi juhlavuotemme iloisimmassa tapahtumassa.
Pyydämme risteilylle osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan risteilylle lomakkeen kautta, joka näkyy tämän jäsenkirjeen alla. Täytäthän ilmoittautumislomakkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään 24.2.2025, jotta voimme varmistaa hyttien saatavuuden. HUOM! Jokaiselta osallistujalta tarvitsemme oman ilmoittautumisen.
Ilmoittautuminen on sitova.
Hyttitiedot
Standard-luokan hytti merinäköaloin 1–4 henkilölle kansilla 5, 6, 7 ja 8. TV ja hiustenkuivain. Neljä erillistä vuodetta, kaksi alavuodetta ja kaksi ylävuodetta. Pinta-ala 9,4 m².
Mikäli teillä herää kysymyksiä, olkaa yhteydessä suoraan toimistoomme, tai 09-725 04 500.
Tervetuloa juhlaristeilylle!
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Y/4/2025 - 18.12.2024
MTA:n hallinto vuonna 2025 ja muutos jäsenmaksuperusteeseen
Liiton syyskokous pidettiin 4. joulukuuta Helsingissä (Kilta-sali). Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toiseksi hallituskaudeksi maanviljelijä Anssi Laamanen maaseutuelinkeinoista.
Hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja + kahdeksan jäsentä) säilyy ennallaan.
Uusia hallituksen varsinaisia jäseniä ovat maaseutuelinkeinoissa marjanviljelijä Aarni Alanne Paimiosta, puutarha-alalla toimitusjohtaja Inari Jansson Tampereelta ja turkistuotantoalalla toimitusjohtaja Fredrik Snellman Pedersören kunnasta. Hallituksen varajäseniksi siirtyivät hallituksesta puutarha-alaa edustava toimitusjohtaja Tomi Tahvonen Raaseporista ja maaseutuelinkeinoja edustava maanviljelijä Timo Heikkilä Ruskosta. Hallituksen varapuheenjohtajasta sekä työvaliokunnan kokoonpanosta päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2025.
Lisäksi syyskokous valitsi tilintarkastajan ja vaalivaliokunnan vuodelle 2025.
Hallituksen kokoonpano 2025
Puheenjohtaja: maanviljelijä Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay, Juva, sekä Jokiniemen Kartano Oy, Loviisa; maaseutuelinkeinot
Maaseutuelinkeinot:
Tilanhoitaja Mikael Jensen, Söderlångvik gård, Kemiönsaari
varajäsen: maanviljelijä Aarne Schildt, Bosgård Oy, Porvoo
Marjanviljelijä Aarni Alanne, Alanteen tila, Paimio
varajäsen: maanviljelijä Timo Heikkilä, Heikkilän tila, Rusko
Henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén, Munax Oy, Laitila
varajäsen: maanviljelijä Hanna-Mari Mähönen, Koivurannan tila, Kuopio
Puutarha-ala:
Toimitusjohtaja Juha Oksanen, Oksasen Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Sakari Tamsi, Matti Tamsi Oy, Teuva.
Talouspäällikkö Jenni Rantanen, Huiskulan Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen, Ansari-Yhtymä Oy, Luumäki
Toimitusjohtaja Inari Jansson, Harviala Oy, Tampere
varajäsen: Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen, Puutarha Tahvoset Oy, Raasepori
Viher- ja ympäristörakentamisala:
Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy, Forssa
varajäsen: talous- ja henkilöstöpäällikkö Katja Hyvönen, Viherpalvelut Hyvönen Oy, Lahti
Turkistuotantoala:
Toimitusjohtaja Fredrik Snellman, Torp Frys Oy, Pedersören kunta
varajäsen: toimitusjohtaja Esa Rantakangas, Höltin Minkki Oy, Lappajärvi
Tilintarkastaja
KPMG Oy: Tilintarkastaja Mikko Laijoki KHT
Varatilintarkastaja KPMG Oy:n tarvittaessa nimeämä henkilö.
Vaalivaliokunta
Vaalivaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä syyskokouksen valitsemina toimitusjohtaja Olavi Järvenpää (viher- ja ympäristörakentamisala) ja maanviljelijä Henrik Jensen (maaseutuelinkeinot).
Työehtosopimusvaliokunnat
Hallituksen nimeämät eri sopimusalojen valiokunnat osallistuvat työehtosopimusten valmisteluun neuvottelujen yhteydessä. Valiokuntien kokoonpanosta vuonna 2025 päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.
Hallintoelinten kokoonpano on nähtävillä kotisivullamme kohdassa
Liitto > Hallinto.
Jäsenmaksut muuttuvat 2025
Uudeksi jäsenmaksuperusteeksi hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti 0,42 % edellisvuonna maksetusta palkkasummasta. Vähimmäismaksuksi hyväksyttiin 160 euroa (palkkasumma alle 38 095 euroa vuodessa) ja enimmäismaksuksi 6 300 euroa (palkkasumma yli 1 500 000 euroa vuodessa). Maksu vuokratyövoimasta säilyy ennallaan, eli 0,26 % työnantajan vuokratyövoiman käytöstä maksamasta kustannuksesta.
Vuosi-ilmoituksien lähettäminen
Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2024 toteu¬tunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.
Pyydämme lähettämään vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2025. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen.
Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Laskutamme jäsenmaksun työnantajan ilmoittaman palkkasumman perusteella.
Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsentemme välillä. Muun muassa tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.
Vuosi 2024 on viimeinen vuosi, jolloin lähetämme paperipostia. Vuoden 2025 alusta lähetämme jäsenkirjeet postitse ainoastaan niille jäsenille, jotka erikseen pyytävät. Painatamme ja lähetämme kuitenkin työehtosopimukset postitse myös jatkossa.
Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse
Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme kaikille jäsenillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2025.
M+P/1/2025
Sosiaalinen ehdollisuus voimaan 1.1.2025
Vuoden 2025 alusta lukien EU:n viljelijätukiin tulee vaatimus, jonka mukaan työntekijöiden työturvallisuuden ja työsopimusten laiminlyöminen voi johtaa tukimenetyksiin. Vähimmäiskokoa maatilalle ei ole. Vain ne viljelijät, joilla ei ole työvoimaa, jäävät säännösten ulkopuolelle.
Kansalliset kasvihuonetuotannon tuet eivät tässä vaiheessa ole sosiaalisen ehdollisuuden piirissä, mutta suunnitteilla on, että ehdollisuus myöhemmin laajennetaan koskemaan näitäkin tukia.
Ainut uusi asia on, että työsopimus- ja työturvallisuusasioiden laiminlyömisestä voi seurata tukimenetyksiä. Jos tälläkin hetkellä noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja työehtosopimusta, ei tule seuraamuksia.
Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kun työntekijä sopimuksen mukaan tekee työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Myös perheenjäsenen kohdalla työsuhteen tunnusmerkit saattavat toteutua.
Työehtoihin liittyvissä asioissa kannattaa olla yhteydessä MTA:han.
Työturvallisuus
Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä kaikissa työhön liittyvissä tilanteissa ennaltaehkäisevästi.
Työturvallisuudesta on huolehdittava, vaikka työntekijä ei olisi viljelijän suoraan palkkaama, ts. tämä koskee myös vuokratyövoimaa tai esimerkiksi ulkopuolista lomittajaa.
Työturvallisuuskysymyksissä kannattaa olla yhteydessä Työturvallisuuskeskukseen (TTK).
TTK on myös kerännyt verkkosivuilleen materiaalia maatalouden työturvallisuudesta.
Valvova viranomainen
Suomessa valvontaa suorittaa työsuojeluviranomainen (AVI). Työsuojelutarkastukset jatkuvat kuten tähänkin asti, joten maatiloille ei tule uusia valvontaa suorittavia viranomaistahoja.
Tukiseuraamusten arviointi perustuu AVI:n päätöksiin. Laiminlyöntien arvioinnissa huomioidaan vakavuus, laajuus, jatkuvuus tai toistuvuus ja tahallisuus. Ensimmäisistä toimintaohjeista ja kehotuksista ei tule seuraamuksia.
Lainsäädännön noudattamatta jättämisestä voi aiheutua seuraamuksia kuten tähänkin asti, mutta sen lisäksi voi samanaikaisesti tulla viljelijätukivähennyksiä sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten laiminlyönneistä johtuen.
Y/2/2025
Kela-korvauksia tulorekisteristä
Tulorekisterissä voi jo nyt hakea sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahoja, kuntoutusrahaa ja perhevapaakorvausta. Vuodenvaihteen jälkeen tulorekisterissä voi hakea myös osasairauspäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta.
Kela maksaa osasairauspäivärahan työnantajalle, jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa. Hakemuksen lisäksi työnantajan on ilmoitettava Kelaan osa-aikatyösopimuksen tiedot Työnantajan asiointipalvelussa. Liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus A tai lääkärinlausunto B, jonka on kirjoittanut työterveyslääkäri tai muuten työolosuhteet hyvin tunteva lääkäri. Työnantajan asiointipalvelu uudistuu 2.12.2024 ja samalla palvelun nimi muuttuu Työnantajan päiväraha- ja korvauspalveluksi.
Vuosilomakustannuskorvaus maksetaan työnantajalle, joka on velvollinen maksamaan työntekijälle vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan perusteella kertyneestä vuosilomasta. Työntekijälle voi kertyä vuosilomaa raskaus- ja vanhempainvapaapäiviltä yhteensä enintään 160 arkipäivältä. Jos työntekijä jää erityisraskausvapaalle, hänelle kertyy tämän lisäksi vuosilomaa koko erityisraskausvapaan ajalta.
Tulorekisterin verkkosivuilla (vero.fi/tulorekisteri) on ohjeet siitä, mitä tietoja työnantajan pitää antaa palkkatietoilmoituksella silloin, kun hän hakee osasairauspäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta. Sivuilta löytyvät ohjeet myös sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahojen, kuntoutusrahan ja perhevapaakorvauksen hakemiseen.
Kelan etuuksia eSARA-tiedostoina hakevat
Työnantajien, jotka hakevat Kelan etuuksia eSARA-tiedostoina, kannattaa jo nyt valmistautua hakemaan niitä tulorekisterissä. Ilmoitin.fi-palvelussa lähetettävien eSARA-tiedostojen käyttö päättyy vanhenevan tekniikan vuoksi 30.9.2025.
Kela on koonnut ohjeet, miten siirtyä hakemaan tukia tulorekisterissä.
Y/1/2025 - 16.12.2024
Luontoisetujen verotusarvot vuonna 2025
Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2025 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä.
Luontoisetujen euromäärissä on otettu huomioon kustannustason nousu, esimerkiksi ravintoedun arvo on nyt 8,60 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Lisäksi asuntoetujen arvot ovat nousseet.
Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2025
Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2025. Päätös on kirjeen liitteenä. Kokopäiväraha ja ateriakorvaus nousevat.
- kokopäiväraha 53,00 euroa
- osapäiväraha 24,00 euroa
- ateriakorvaus 13,25 euroa
Korvaus oman auton käytöstä nousee 59 senttiin kilometriltä. Käyttöedun korvausmäärä laskee 12 senttiin kilometriltä.
Päätökset löytyvät myös verohallinnon sivulta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset.
Huom!
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksissa on sovittu komennusluontoisten työmatkojen kulukorvauksista edellä mainituista poiketen. Matkakustannusten korvaukset tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille.
Luontoisetujen verotusarvot ja verovapaat matkakustannuksen korvaukset löytyvät Extranet-jäsensivuilta omina kohtina sekä kohdasta Jäsenkirjeet.
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2025
M+P+T+V/3/2024
Joulun ajan työ- ja vapaapäivät ja palkanmaksu 2024
Joulukuu ja vuodenvaihde tuovat tullessaan poikkeuksia normaaleihin työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun.
Itsenäisyyspäivä
Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä edellyttää, että työt itsenäisyyspäivänä keskeytetään kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka.
Jos työtä tehdään päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen vähennetä.
Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12. on perjantai ja edellä mainittujen edellytysten täyttyessä, työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä palkka. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Itsenäisyyspäiväviikon lauantai
Itsenäisyyspäiväviikon lauantai 7.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Jouluaatto
Jouluaatto 24.12. on tänä vuonna tiistai ja se on palkaton vapaapäivä. Mikäli jouluaattona joudutaan työtä tuotannollisista syistä teettämään, siitä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen jouluaatosta johtuen vähennetä.
Arkipyhäkorvaus
Työehtosopimusten mukaan arkipyhältä, joka on muu arkipäivä kuin lauantai, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus.
Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä.
Jos työtekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta säännösten mukaista palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että
- työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja että
- työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuranneelta työ-päivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä.
Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa
Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle seuraavien edellytysten täyttyessä samaan aikaan:
a) voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde
JA
b) työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäkorvaus eläintenhoitotyössä
Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntai-työstä, ilman arkipyhäkorvausta. Joulupäivän osalta maksetaan kuitenkin sekä arkipyhäkorvaus että palkka kuten sunnuntaityöstä, myös silloin, kun joulupäivä on lauantai tai sunnuntai.
Joulupäivä
Joulupäivä 25.12. on tänä vuonna keskiviikko ja edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä työntekijälle maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus.
Jos työntekijä työskentelee ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi 100 %:lla korotettu palkka.
Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä
Toinen joulupäivä (tapaninpäivä) 26.12. on tänä vuonna torstai. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Toisena joulupäivänä työskentelevälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Joulun jälkeinen lauantai
Joulun jälkeinen lauantai 28.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäivä
Uudenvuodenpäivä 1.1.2025 on keskiviikko ja työt pääsääntöisesti keskeytetään. Edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan
100 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai 4.1.2025 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäiväviikon lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Loppiainen
Loppiainen 6.1.2025 on maanantai. Edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Vuosiloma joulun aikaan
Viikolta 52 kuluu kolme vuosilomapäivää. Viikolta 1 kuluu viisi vuosilomapäivää. Vuosilomalain mukaan jouluaattoa kuten ei myöskään kirkollisia juhlapäiviä lueta lomapäiviksi.
Loman sisään sijoittuvilta arkipyhiltä tulee maksaa edellytysten täyttyessä arkipyhäkorvaus.
Palvelusvuosilisä vuonna 2024
Työntekijälle suoritetaan joulukuun ensimmäistä päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisät vuonna 2024 ovat seuraavat:
| Maaseutuelinkeinot: | |
| 5–9 v | 151 euroa |
| 10–15 v | 205 euroa |
| 16–19 v | 280 euroa |
| 20 v tai yli | 373 euroa |
| Puutarha-ala: | |
| 5–7 v | 97 euroa |
| 8–11 v | 189 euroa |
| 12–15 v | 284 euroa |
| 16–19 v | 376 euroa |
| 20 v tai yli | 480 euroa |
| Turkistuotantoala: | |
| 8–11 v | 99 euroa |
| 12–15 v | 193 euroa |
| 16–19 v | 290 euroa |
| 20 v tai yli | 383 euroa |
Y/9/2024
MTA kouluttaa - Syksyn 2024 työsuhdeasiainpäivät
Tiedätkö mitä tarkoittaa etusijajärjestys tai miten työsuhteen ehdot määräytyvät? Onko lyhenteet TES, VLL ja TSL sinulle tuttuja? Ja kuinka työpaikalla onnistuu paikallinen sopiminen?
Tarjoamme tiiviin koulutuspaketin, josta saat vastauksia mm. edellisiin kysymyksiin. Käydään asioita läpi esimerkkien avulla ja toivottavasti saadaan myös paljon keskustelua aikaiseksi. Tarjolla katsaus myös työmarkkinakentän ajankohtaisiin asioihin ja sosiaaliseen ehdollisuuteen.
Kouluttajina uunituore asiantuntijamme Kirsi Hyvönen sekä vanhat konkarit Kristel Nybondas, Minna Marttila ja Manuela Tallberg-Nygård.
Koulutusten vastuuhenkilönä meillä toimii Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545 tai . Lähetäthän jatkossa koulutuksiin liittyvät kysymykset ja ehdotukset suoraan Kirsille.
Työsuhdeasianpäivät:
- Tampere 21.10.2024, 8.30–16.00
Lapland Hotels Arena, Ratapihankatu 54, Tampere
ilmoittaudu viimeistään 29.9. - Vaasa 29.10.2024, 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Scandic Vaasa, Rosteninkatu 6, Vaasa
ilmoittaudu viimeistään 26.9. - Kuopio 12.11.2024, 8.30–16.00
Sokos Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthinkatu 16, Kuopio
ilmoittaudu viimeistään 28.10.
Koulutuksen osallistujamäärä on maksimissaan 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.
Koulutusmateriaali jaetaan paikan päällä ja lähetetään sähköisessä muodossa koulutuksen jälkeen.
Alustava kokopäiväohjelma
8.30 Aamupala
9.00 Ajankohtaiset työmarkkinauutiset
10.15 Tauko
10.30 Sosiaalinen ehdollisuus
11.15 Lounas
12.00 Työsuhteen ehtojen määräytyminen
13.45 Kahvitauko
14.00 Paikallinen sopiminen ja muut työpaikalla sovittavat asiat
n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Ilmoittaudu koulutukseen
Pyydämme Työsuhdeasiain päiville osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan jäsensivujen (tyonantajat.fi) kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .
Tervetuloa koulutukseen!