M+P+T+V/4/2025
Joulun ajan työ- ja vapaapäivät ja palkanmaksu
Joulukuu ja vuodenvaihde tuovat tullessaan poikkeuksia normaaleihin työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun.
Itsenäisyyspäivä
Lain (388/1937) mukaan työt keskeytetään itsenäisyyspäivänä kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka.
Päivä-, tunti- tai urakkapalkalla olevan työntekijän kohdalla palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen vähennetä.
Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12. on lauantai. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/1937)
Jouluaatto
Jouluaatto 24.12. on tänä vuonna keskiviikko ja se on palkaton vapaapäivä. Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen jouluaatosta johtuen vähennetä.
Mikäli jouluaattona joudutaan työtä tuotannollisista syistä teettämään, siitä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Arkipyhäkorvaus
Työehtosopimusten mukaan arkipyhältä, joka on muu arkipäivä kuin lauantai, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus.
Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä.
Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että
- työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja että
- työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuranneelta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä.
Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa
Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle seuraavien edellytysten täyttyessä samaan aikaan:
a) voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde
JA
b) työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäkorvaus eläintenhoitotyössä
Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta. Joulupäivän osalta maksetaan kuitenkin sekä arkipyhäkorvaus että palkka kuten sunnuntaityöstä, myös silloin, kun joulupäivä on lauantai tai sunnuntai.
Joulupäivä
Joulupäivä 25.12. on tänä vuonna torstai ja edellytysten täyttyessä työntekijälle maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus.
Jos työntekijä työskentelee ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi 100 %:lla korotettu palkka.
Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä
Toinen joulupäivä (tapaninpäivä) 26.12. on tänä vuonna perjantai. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellytykset täyttyvät. Toisena joulupäivänä työskentelevälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Joulun jälkeinen lauantai
Joulun jälkeinen lauantai 27.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäivä
Uudenvuodenpäivä 1.1.2026 on torstai ja työt pääsääntöisesti keskeytetään. Edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai 3.1.2026 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäiväviikon lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Loppiainen
Loppiainen 6.1.2026 on tiistai. Edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Loppiaisviikon lauantai
Loppiaisviikon lauantai 10.1.2026 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Vuosiloma joulun aikaan
Viikolta 52 kuluu kolme vuosilomapäivää. Viikolta 1 kuluu viisi vuosilomapäivää. Vuosilomalain mukaan jouluaattoa kuten ei myöskään kirkollisia juhlapäiviä lueta lomapäiviksi.
Loman sisään sijoittuvilta arkipyhiltä tulee maksaa edellytysten täyttyessä arkipyhäkorvaus.
Palvelusvuosilisä vuonna 2025
Työntekijälle suoritetaan joulukuun ensimmäistä päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisät vuonna 2025 ovat seuraavat:
| Maaseutuelinkeinot: | |
| 5–9 v | 155 euroa |
| 10–15 v | 211 euroa |
| 16–19 v | 287 euroa |
| 20 v tai yli | 383 euroa |
| Puutarha-ala: | |
| 5–7 v | 100 euroa |
| 8-11v | 194 euroa |
| 12-15 v | 303 euroa |
| 16-19 v | 386 euroa |
| 20 v tai yli | 492 euroa |
| Turkistuotantoala: | |
| 8-11 v | 102 euroa |
| 12-15 v | 198 euroa |
| 16-19 v | 298 euroa |
| 20 v tai yli | 393 euroa |
Kutsu liittokokoukseen - 22.10.2025
Kutsu liittokokoukseen
Arvoisa liiton jäsen
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 17. joulukuuta 2025 klo 10.00 alkaen Solo Sokos Hotel Tornissa (osoite: Ratapihankatu 43, Tampere)
Kokouspäivä sisältää syyskokouksen lisäksi koulutusta, ja illalla liitto tarjoaa 80. juhlavuotensa päätteeksi Tampereen Teatterissa esitettävän näytelmän Sarjahurmaajat.
Kokouspäivän ohjelma
8.30 Aamupala
9.15 Tukea käytännön työsuojelutyöhön – erityisasiantuntija Päivi Sarmala, Työturvallisuuskeskus
10.00 Syyskokous
- Avaus, puheenjohtaja Anssi Laamanen
- Syyskokouksen sääntömääräiset asiat
n. 11.00 Lounas
12.00 Työlupamenettelystä – prosessiasiantuntija Merja Niemelä, Migri
13.30 Aluehallintovirastosta ajankohtaista
15.00 Iltapäiväkahvit ja sämpylä
18.00 Sarjahurmaajat – Tampereen Teatteri
Tervetuloa!
Hallitus
Syyskokouksessa käsiteltävät sääntömääräiset asiat:
- talousarvio vuodelle 2026
- jäsenmaksut vuodelle 2026
- palkkiot ja kulukorvaukset vuodelle 2026
- hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2026
- hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle vuosille 2026–2027
- tilintarkastajan valinta vuodelle 2026
- vaalivaliokunnan valinta vuodelle 2026
Ilmoittautuminen syyskokoukseen
Pyydämme syyskokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 16.11.
Tarvitsemme samalla sitovat ilmoittautumiset myös teatteria varten.
M+P+T+V/3/2025
Työpaikan työsuojeluyhteistyö toimikaudella 2026-2027
Työsuojeluasioiden hoitaminen edellyttää yhteistyötä työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välillä.
- Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää määräyksiä työpaikkakohtaisen yhteistoiminnan järjestämisestä.
- Työehtosopimuksen liitteenä olevassa sopimuksessa työsuojelun yhteistoiminnasta on määritelty mm. työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät.
- Uusi kahden vuoden toimikausi alkaa 1.1.2026.
Työsuojelupäällikkö
Jokaisella työpaikalla on nimettävä työsuojelupäällikkö edustamaan työnantajaa työsuojelun yhteistoiminta-asioissa. Pienillä työpaikoilla työnantaja käytännössä itse toimii työsuojelupäällikkönä.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on mm. avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäälliköksi voidaan nimetä työnantaja-asemassa oleva henkilö, joka on perehtynyt työsuojeluasioihin.
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut ovat henkilöstön edustajia työsuojeluyhteistyössä. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, tulee työntekijöiden valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa ja tämän varavaltuutetut, elleivät he osallistu koko henkilöstöä edustavan työsuojeluvaltuutetun valintaan.
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on kaksi vuotta. Uusi kahden vuoden toimikausi alkaa 1.1.2026.
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen tehtävissä 1.1.2026–31.12.2027 toimivat henkilöt tulee työpaikoilla valita marras–joulukuun aikana 2025.
Alle 10 työntekijän työpaikat
Alle 10 työntekijän työpaikoilla työntekijöillä on mahdollisuus valita keskuudestaan työsuojeluasiamies. Toisin kuin työsuojeluvaltuutetun osalta lakisääteistä velvoitetta tähän ei kuitenkaan ole. Työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu myös alle 10 työntekijän työpaikoille.
Yhteistoiminnan järjestäminen käytännössä
Työpaikalla tapahtuvan yhteistyön muodosta voidaan sopia paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus, työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistyömuodosta ole sovittu, perustetaan työsuojelutoimikunta, mikäli työpaikalla työskentelee vähintään 20 työntekijää.
Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa sekä puolet sitä työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on näistä suurempi ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi.
Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen.
Käytännössä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tai -valtuutetut sekä varavaltuutetut muodostavat laissa tarkoitetun yhteistyöelimen.
Edellä mainittuihin työpaikan henkilöstön lukumääriin (10 tai 20 työntekijää) lasketaan sekä työntekijä- että toimihenkilöasemassa olevat työntekijät.
Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaali
Työsuojelupäällikön tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitsemiseksi. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta ei välttämättä edellytä äänestämistä. Valinnoista voidaan myös sopia, mikäli suostumuksensa antaneita henkilöitä on asetettu vain yksi valtuutetun ja kaksi varavaltuutetun tehtävään.
Työsuojeluvaalien ajankohdasta on ilmoitettava työntekijöille vähintään 14 vuorokautta ennen vaalia. Vaali suoritetaan työpaikalla ja siihen on kaikilla työntekijöillä oikeus osallistua. Vaaliajankohtana vuosilomalla, sairauslomalla tai lomautettuina olevilla on myös oikeus osallistua valintaan. Lomautettuna oleva voidaan myös valita työsuojeluyhteistyötehtäviin.
Tarvittaessa työpaikat saavat vaaliohjetta Työturvallisuuskeskuksesta, puh. 09 616 261 tai sähköposti:
Vaaliohje löytyy Työturvallisuuskeskuksen sivuilta ttk.fi > Työsuojelun yhteistoiminta > Työsuojeluvaalit sekä MTA:n jäsensivuilta.
Ilmoitus valinnoista Työturvallisuuskeskukseen
Kun valinnat on suoritettu, työnantajan on ilmoitettava työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen sekä työsuojeluasiamiehen nimet ja osoitteet Työturvallisuuskeskukseen.
Vaikka työsuojeluasioista vastaavana toimii pienillä työpaikoilla ainoastaan työsuojelupäällikkö/työnantaja, tulee tämän yhteystiedot ilmoittaa Työturvallisuuskeskukseen. Työsuojelupäällikön ollessa TTK:n rekisterissä työpaikalle lähetetään maksutta tietoa ajankohtaisista työturvallisuusasioista ja -koulutuksesta.
Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus
Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus on 30.4.2026 asti:
| Työntekijäin lukumäärä työpaikalla | Vapaata t/kk | Korvaus euroa/kk |
|---|---|---|
| 10–20 | 4 | 44 |
| 21–50 | 6 | 57 |
| 51 tai enemmän | 10 | 93 |
Y/12/2025 - 28.8.2025
MTA kouluttaa - Syksy 2025 työsuhdeasiainpäivät
Syksyn työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin haastavista työyhteisötilanteista. Kouluttajana Kati Säilä, KTM, työnohjaaja ja valmentaja, Luotain Consulting Oy. Katin johdolla paneudumme seuraaviin asiakokonaisuuksiin:
- Mitä on vastuuton työkäyttäytyminen?
- Erilaisia tyypillisiä haastavia tilanteita työyhteisöissä ja niiden ratkaiseminen.
- Vastuuttoman työkäyttäytymisen, ongelmien ja konfliktien varhainen tunnistaminen.
- Miten tunnistaa huolenaiheet ja puuttua ajoissa - varhainen välittäminen.
- Puheeksi ottaminen ja palautteen antaminen.
- Minkä viestin puheeksi ottamattomuus antaa?
- Oman mielen rauhoittaminen ja viestinnälliset taidot erilaisissa tilanteissa.
- Jatkuva vuoropuhelu ja valmentavan johtamisen ydintaito.
Voit valmistautua koulutukseen miettimällä etukäteen tilanteita, jotka olet kokenut haastaviksi työnantajana. Käymme läpi näitä esimerkkejä myös koulutuksessa.
Tämän lisäksi aiheina työpaikan pelisäännöt sekä liiton ajankohtaiset asiat.
Työsuhdeasianpäivät:
- Seinäjoki 12.11.2025 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Original Sokos hotelli Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki
ilmoittaudu viimeistään 15.10. - Seinäjoki 13.11.2025 klo 8.30–16.00
Original Sokos hotelli Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki
ilmoittaudu viimeistään 15.10. - Oulu 18.11.2025 klo 8.30–16.00
Scandic Oulu City, Saaristonkatu 4, Oulu
ilmoittaudu viimeistään 15.10.
Koulutukseen mahtuu enintään 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.
Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.
Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.
Ilmoittaudu koulutukseen
Ilmoittaudu koulutukseen jäsensivujen kautta: tyonantajat.fi > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Tervetuloa koulutukseen!
Alustava koulutuspäivän ohjelma
- 8.30 Aamupala
- 9.00 Ajankohtaiset
- 9.45 Tauko
- 10.00 Työpaikan pelisäännöt
- 11.15 Lounas
- 12.00 Haastavat työyhteisötilanteet
- 13.45 Kahvitauko
- 14.00 Haastavat työyhteisötilanteet
- 15.30 Yhteenveto ja loppukeskustelut
- n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Y/11/2025
Yhteistoimintalaki uudistuu 1.7.2025
- Lain soveltamiskynnystä nostetaan 50 työntekijän yrityksiin.
- Myös 20–49 työntekijän yrityksiin kohdistuu velvoitteita.
- Muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoa lyhennetään.
- Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä.
Jatkossa yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Osa lain velvoitteista koskevat kuitenkin myös yrityksiä, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää, joskin kevennetyssä muodossa.
20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävät yritykset
Jatkuva vuoropuhelu kevenee
Lakimuutoksen tarkoituksena on helpottaa työpaikan asioiden käsittelyä työnantajan ja henkilöstön kesken. Jatkossa ei enää tarvitse noudattaa yhteistoimintalain mukaisia vähimmäismääriä keskusteluille. Jokaisen työnantajan tulee kuitenkin luoda työpaikalle omat käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Myös jo olemassa olevia käytäntöjä voidaan edelleen noudattaa, jos ne tukevat jatkuvaa vuoropuhelun käymistä.
Vuoropuhelu käydään pääsääntöisesti henkilöstön edustajan kanssa. Jos työnantaja ja edustaja näin sopivat tai jos työpaikalla ei ole nimettyä edustajaa, keskustelua käydään koko henkilöstön kanssa.
Muutosneuvotteluvelvollisuus vain tietyissä tilanteissa
Muutosneuvottelut on käynnistettävä, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana. Toimenpiteiksi lasketaan irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella ja lomauttaminen irtisanomisperusteella.
Jos työnantaja harkitsee lomautuksia, jotka perustuvat työn tilapäiseen vähentymiseen (enintään 90 päivää kestävät lomautukset), ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita.
Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.
Uudet muutosneuvotteluajat kaikenkokoisiin yrityksiin
Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat lyhenevät seuraavasti:
Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 50 työntekijää:
- 3 viikkoa, kun
- neuvottelut koskevat vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai toistaiseksi, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista
- 7 päivää, kun
- neuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista, tai
- neuvottelut koskevat lomauttamista enintään 90 päiväksi, tai
- yritys on saneerausmenettelyn kohteena.
Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää:
7 päivää, kun
- työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana (irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella
tai lomauttaminen irtisanomisperusteella)
Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.
Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä
Lakiin on lisätty säännös, jonka mukaan on varattava aikaa työvoimapalveluiden selvittämiselle. Määräys koskee kaikkia lain soveltamisalan piirissä olevia yrityksiä.
Jos irtisanomisia harkitaan vähintään 10 työntekijän osalta, työntekijöiden työsuhde ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää. Neuvotteluesitys toimitetaan viranomaiselle neuvotteluiden alussa.
Laki yhteistoimintalain muuttamisesta (252/2025)
Y/10/2025
Muutoksia työlupiin liittyen voimaan 11.6.2025
- Työantajalle uusi ilmoitusvelvollisuus, kun työsuhde päättyy ennenaikaisesti.
- Työntekijän oleskeluluvan työnteko-oikeus laajenee.
- Muutokset eivät koske kausityöntekijöitä.
Työt eivät ala tai päättyvät ennenaikaisesti
Jatkossa työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle, kun työntekijän oleskeluluvalla olevan työntekijän työntekoon tulee muutoksia.
Työnantajan on tehtävä ilmoitus seuraavissa tilanteissa:
1) Työntekijä ei ole aloittanut työntekoa.
2) Työsuhde on päättynyt ennenaikaisesti ennen työntekijän oleskeluluvan voimassaolon päättymistä.
Ilmoitus on tehtävä viimeistään 14 kalenteripäivän sisällä siitä, kun työnteon olisi pitänyt alkaa tai siitä, kun työsuhde on päättynyt. Tiedot annetaan ensisijaisesti EnterFinland-palvelussa. Jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta ilmoittaa tietoja sähköisesti, tiedot voidaan antaa Maahanmuuttoviraston lomakkeella.
Työntekijä jää työttömäksi
Jos työsuhde päättyy työntekijän oleskeluluvan voimassa ollessa, työntekijä voi etsiä uutta työtä seuraavin ehdoin:
- Uutta työtä voi hakea kolmen kuukauden ajan.
- Jos henkilö on ollut Suomessa vähintään kaksi vuotta työntekijän oleskeluluvalla, aikaa on kuusi kuukautta.
- Jos oleskelulupaa on jäljellä vähemmän, työnhakuajan pituus määräytyy jäljellä olevan luvan mukaan.
- Työntekijä voi jatkossa vaihtaa työpaikkaa aloille, joilla on työvoimapula, ilman uuden oleskeluluvan hakemista. Valtakunnallisista työvoimapula-aloista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Asetusta päivitetään jatkossa säännöllisesti yhteistyössä KEHA-keskuksen ja ELY-keskusten kanssa, jotta alojen listaus vastaisi aina Suomen ajankohtaista työvoimapulatilannetta.
- Jos uutta työtä ei löydy, lupa peruutetaan ja työntekijän on poistuttava Suomesta.
Työnantaja palkkaa työntekijän, jolla on voimassa oleva työlupa
Työnantaja voi palkata työntekijän, jolla on voimassa oleva työnteko-oikeus alalle. Työnantaja voi myös palkata työntekijän, jolla on työnteko-oikeus toiselle alalle, jos työnantajan tarjoama työtehtävä on linjattu työvoimapula-alaksi. Koska työnantaja ei ole ollut mukana työluvan hakuvaiheessa, työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle viimeistään 7 kalenteripäivän sisällä työn aloittamisesta. Seuraavat tiedot ilmoitetaan:
- työtunnit
- työsuhteen kesto
- palkka
- sovellettava työehtosopimus
Samalla työpaikan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ilmoitetaan työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus.
Kun työnantaja palkkaa työntekijän, jolla jo on voimassa oleva työlupa, 1 600 euron ansaintaedellytystä ei tarvitse huomioida. Maahanmuuttovirasto tarkastaa ansaintaedellytyksen täyttymistä jatkolupahakemuksen yhteydessä. Jos työsuhde edelleen jatkuu ja kuukausiansainta alittaa 1 600 euron (esim. osa-aikatyö, eikä muita työnantajia), on kuitenkin mahdollista, että jatkolupaa ei myönnetä.
Kausityölain perusteella työskentelevät kausityöntekijät
Ilmoitusvelvollisuus ei koske työntekijöitä, jotka työskentelevät kausityöviisumilla, kausityötodistuksella tai kausityöoleskeluluvalla.
Kausityöntekijällä voi olla monta työnantajaa. Kaikki työnantajat on oltava merkittynä kausityölupaan. Jo myönnettyyn kausityölupaan voidaan hakemuksesta lisätä uusia työantajia.
M+P+T/1/2025 - 10.4.2025
Vuosiloma 2025
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset:
Käsitteitä
- lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
- täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
- lomakausi on 2.5.–30.9.
- talvilomakausi on 1.10.–30.4.
- lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
- prosenttiperusteista lomakorvausta maksetaan määräaikaiselle työntekijälle
- lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta
Vuosiloman ansainta
Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.
Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Esimerkki 1:
A:n työsuhde alkanut 22.4.2024 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2024–31.3.2025 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.
A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2025. Tältä 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.
Esimerkki 2:
B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2024 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2024–31.3.2025 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.
Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit
Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:
- Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
- Työntekijän oma vuosiloma
- Työajan tasoittumisvapaat
- käytettäessä keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää)
- luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
- Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
- Erityisraskausvapaa
- Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
- Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
- Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
- Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
- Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
- Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
- Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
- Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
- Työn edellyttämä koulutus
- Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
- Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
- Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
- Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.
Vuosiloman ajankohta
Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:
Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9.
Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti:
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
- lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
- 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
Puutarha-alan työehtosopimus
- lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää
- 8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
Turkistuotantoalan työehtosopimus
- lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää
- 6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä.
Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4.
Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:
Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:
- 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
- vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2025 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2025–30.4.2026. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
- lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2026 mennessä
- työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.
Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen
Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.
Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.
Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu
Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.
Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.
Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.
Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.
Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.
Esimerkki:
Työntekijä aloittaa lomansa 30.6. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 26.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 7.7.–20.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 7.7.–12.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 13.7.–20.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 21.7.–26.7.2025. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.
Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.
Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.
Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.
Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin
Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.
Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden
Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.
Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.
Esimerkki:
Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2025 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2025. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2025 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2025–31.3.2026 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.
Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.
Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.
Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle
Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.
Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.
Irtisanomisaika ja vuosiloma
Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2025 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.
Jos työsuhde kuitenkin päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta.
Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle
Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.
Lomapalkka
Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.
Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala:
- Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
- Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
- Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimus 34 §
Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.
- Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Lomaltapaluuraha
Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.
Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainittujen syiden takia.
Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.
Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Esimerkki:
Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:
| Lomapäivän palkka | 37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03 |
| Loma-ajan palkka | 12 pv x 74,03 = 888,38 euroa |
| Lomaltapaluuraha | 50 % x 888,38 = 444,19 |
| Työpäivän palkka | 7,5 t x 11,50 = 86,25 |
| Vapaan pituus | 444,19/86,25 = 5,15 työpäivää |
Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.
Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.
Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu
Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta, eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.
Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.
Esimerkki:
Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 3.2.2025. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2025. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2024–31.3.2025 ansiot) / 30 x 12.
Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.
Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.
Esimerkki:
Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 2.6.2025. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 30.6.2025. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.
Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2026), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.
Kausityöntekijän prosenttiperusteinen lomakorvaus
Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
Prosenttiperusteinen lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala
- 12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
- 15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta
Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.
Työntekijän oikeus vapaaseen
Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.
Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.
KELA:lta korvausta lomakustannuksiin
Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.
Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.
JUHANNUKSEN PALKANMAKSU
Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.
Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.
Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (20.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (21.6.), joka on juhannuspäivä.
Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.
M/2/2025 - 2.4.2025
Maaseutuelinkeinojen uusi työehtosopimus ja palkankorotus vuonna 2025
Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen on tullut muutoksia. Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2025–31.1.2028.
Työehtosopimusratkaisu sisältää palkankorotusten lisäksi muutaman sisältömuutoksen.
Tämän lisäksi työehtosopimusosapuolten asettama työryhmä on esittänyt ja neuvottelukunnat ovat hyväksyneet rakenteellisesti ja kielellisesti uudistetut työehtosopimuksen liitteet.
Selvitämme seuraavassa palkankorotuksia esimerkkeineen ja työehtosopimuksen uusia ja muuttuneita tekstikohtia. Näiden lisäksi työehtosopimukseen on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä ja kielenhuoltoa, mutta niitä ei käsitellä tässä kirjeessä.
Toimitamme jäsenille kevään aikana uuden painoksen työehtosopimuksesta.
Palkkojen korottaminen 2025–2028
Palkkojen korottaminen toteutetaan sentitettynä ratkaisuna sekä yleiskorotuksen että palkkataulukon vaativuusryhmien palkkojen osalta. Yleiskorotus on 26 senttiä vuonna 2025, 31 senttiä vuonna 2026 ja 27 senttiä vuonna 2027.
Yleiskorotuksen ajankohta 2025
Yleiskorotus maksetaan 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Esimerkkejä:
- Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien. - Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.
Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä toukokuussa, vaan vasta kesäkuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 33 §).
Yleiskorotus (25 § 5. kohta)
Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.
Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.
Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
- tuntipalkkaisilla 26 senttiä/tunti
- kuukausipalkkaisilla 44,72 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).
Palkkataulukko (25 § 3. kohta)
Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.
Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.5.2025–30.4.2026 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:
| Vaativuusryhmä | Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %) | Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (4 %) | |
| €/h | €/h | €/h | |
| 1 | 9,87 | 0,39 | 10,26 |
| 2 | 10,30 | 0,41 | 10,71 |
| 3 | 10,79 | 0,43 | 11,22 |
| 4 | 11,30 | 0,45 | 11,75 |
| 5 | 11,82 | 0,47 | 12,29 |
Käytännön palkkojen korotus
1. Korota palkka
Tuntipalkkainen työntekijä
- henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 26 sentillä
Kuukausipalkkainen työntekijä
- korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan
- 40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 44,72 euroa/kuukausi (= 172 * 0,26 euroa)
- Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 41,93 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,26 euroa = 41,93 euron korotus)
2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat
- Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
- Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).
3. Tiedota työntekijälle
- Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.
Esimerkki 1.
Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.
- tuntipalkka ennen korotusta 9,61 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
- yhteensä 9,87 euroa/t
Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuk¬sen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (9,87 euroa).
Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 9,87 euron vähimmäispalkasta.
Esimerkki 2.
Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa + 38 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) = 9,99 euroa/t.
- tuntipalkka ennen korotusta 9,99 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
- yhteensä 10,25 euroa/t
Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (9,87 euroa) + vähimmäistasoltaan 4 % ammattitaitolisän määrän (39 senttiä).
Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 9,87 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 39 senttiä, yhteensä 10,26 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 27 senttiä.
Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.
Esimerkki 3.
Työntekijän tuntipalkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 10,53 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 43 sentin ammattitaitolisä = 10,96 euroa/t
- tuntipalkka ennen korotusta 10,96 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
- yhteensä 11,22 euroa/t
Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 10,79 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 43 senttiä on 11,22 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 26 senttiä.
Esimerkki 4.
Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa + 38 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 10,00 euroa/t
- palkka ennen korotusta 10,00 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
- yhteensä 10,26 euroa/t
Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuksen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 9,87 + 39 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 39 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.
Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä.
Esimerkki 5.
Työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmän mukaisesti 11,04 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 14,04 euroa/t.
- palkka ennen korotusta 14,04 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
- yhteensä 14,30 euroa/t
Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 11,30 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 14,30 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 26 senttiä.
Esimerkki 6.
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmässä
2 050 euroa/kk sisältäen 130 euron ammattitaitolisän ja 21,12 euron palkkaliukuman (172 x 11,04 = 1 898,88 + 130 + 21,12 = 2 050 euroa).
• palkka ennen korotusta 2 050,00 euroa/kk
• yleiskorotus 44,72 euroa 44,72 "
• yhteensä 2 094,72 euroa/kk
Tässä tapauksessa 44,72 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 11,30 euroa + 130 euron ammattitaitolisä on 2 073,60 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 21,12 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 094,72 euroa.
Sentti- ja euromääräiset lisät
Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2025 alkaen:
3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (30 § 16. kohta) 127 euroa tutkinnolta
3.3.2 Likaisen työn lisä (30 § 8. kohta) 57 senttiä/tunti
3.3.3 Moottori- ja raivaussahatöiden varustekorvaus (30 § 9. kohta) 2,74 euroa/päivä
3.3.4 Palvelusvuosilisä (30 § 15. kohta)
- 5–9 v 155 euroa
- 10–15 v 211 euroa
- 16–19 v 287 euroa
- 20 v tai yli 383 euroa
3.3.5 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)
- 5–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
- 21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
- 51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi
3.3.6 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)
- 10–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
- 21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
- 51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi
Tekstimuutokset
Sovittiin seuraavista tekstimuutoksista, joita tässä kuvataan sanoin ja työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tarkat muutostekstit löytyvät allekirjoituspöytäkirjasta, joka löytyy työehtosopimuksesta.
Paikallinen sopiminen
Paikallisen sopimisen yhteydestä poistettiin maininta siitä, että yrityksen tulisi olla MTA:n jäsen, koska lainsäädäntö on vapauttanut tämän menettelyn.
Samalla paikallisen sopimuksen tekeminen tarkennettiin seuraavasti:
- sopimukseen on kirjattava työehtosopimusmääräys, joka mahdollistaa paikallisen sopimuksen
- yksiselitteisesti on selostettava mitä muutoksia sopimuksella saadaan
- molemmilla osapuolilla on oltava riittävä aika perehtyä sovittavaan asiaan ja hankkia työehtosopimusasiantuntijoilta lisätietoa
- neuvotteluissa on tavoiteltava myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä
- neuvottelut on käytävä molempien osapuolten ymmärtämällä kielellä.
Tiedotusvelvollisuus
Aikaisempi pykälä (Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika) on pilkottu kolmeksi eri pykäläksi ja lisäksi kirjattiin vielä uusi pykälä tiedottamisvelvollisuudesta.
Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla:
- työehtosopimus
- työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö
- työvuoroluettelo
- mahdollinen työaikasuunnitelma
- tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja
- työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.
Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille
- työpaikkaohjaajasta ja
- perehdyttäjästä.
Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta
- luottamusmiehestä ja
- työsuojeluvaltuutetusta.
Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.
Perehdytyspykälään lisättiin, että työnantajan tulee perehdyttää myös työehtoihin ja että kaikki perehdytys on annettava työntekijän ymmärtämällä kielellä.
Työnantajan kuittausoikeus
Työehtosopimukseen kirjattiin työnantajalle mahdollisuus pidättää itselleen yhden päivän palkan, jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä.
Edellytyksenä on, että
- työsopimuksessa on sovittu työsuhteen päättymispäivämäärä ja
- kuittausoikeudesta on ilmoitettu työntekijälle kirjallisesti työsopimuksessa työntekijän ymmärtämällä kielellä.
Pykälä ei koske koeaikapurkua.
Työnantaja saa pidättää päiväpalkan lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.
Säännöllisesti toistuva lomautus
Seuraavat kriteerit täyttävä lomautus ei kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden piiriin:
- alalla tavanomainen
- säännöllisesti vuosittain toistuva ja
- tuotannosta johtuva työvoimatarpeen vaihtelu.
Työnantajan tulee lomautusilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle
- toimenpiteet
- perusteet
- vaikutukset ja
- vaihtoehdot.
Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, muulle työntekijöiden edustajalle tai, milloin sellaista ei ole valittu, työntekijälle.
Työaikaan liittyviä täsmennyksiä
Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.
Vihannesten, hedelmien, puutarhamarjojen, metsämarjojen tai muiden luonnontuotteiden punnitsemiseen ja pakkaamiseen kuluva aika punnitsemisasemalla luetaan tehtävään nimetylle työntekijälle työajaksi, josta maksetaan henkilökohtaista tuntipalkkaa.
Jos työntekijä, joka on palkattu metsämarjojen tai muiden luonnontuotteiden poimintaan tai keruuseen, myy työnantajalleen säännöllisen työaikansa ulkopuolella poimimia luonnonmarjoja tai muita luonnontuotteita, näiden poiminta ja keruu katsotaan työsuhteessa tapahtuvaksi toiminnaksi ja työntekijän työajaksi.
Tasoitusjärjestelmän tauot
Tasoitusjärjestelmässä annetaan jatkossa kaksi taukoa vain, jos työpäivä on vähintään kahdeksan tuntia. Säännös on linjassa muiden työaikajärjestelmien kanssa.
Korkeakouluharjoittelijat
Korkeakouluharjoittelijoita koskevaa tekstiä tarkennettiin. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys opiskeluohjelmaan kuuluvan harjoittelujakson pituudesta. Harjoittelujakso on luonteeltaan ohjattua työskentelyä.
Työn jatkuessa harjoittelujakson päätyttyä maksetaan työn vaativuuden mukainen palkka.
Viikkolevon korvaaminen
Kuten tähänkin asti, siirretty viikkolepo on annettava kahden kuukauden sisällä. Jos korvaavaa viikkolepoa ei pystytä antamaan, se korvataan rahalla. Jatkossa viikkolevon korvaaminen rahalla ei enää vaadi työntekijän suostumusta.
Metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminnassa korvataan matkat
Metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminnassa ja keruussa kaikki työn tekemispaikalle kulkemiseen ja kuljettamiseen liittyvät kulut maksaa työnantaja.
Työaika alkaa työn tekemispaikalla metsässä. Mikäli yhdensuuntainen matka ylittää 80 kilometriä, maksetaan työntekijälle sen ylittävältä matka-ajalta korvauksena jokaiselta alkavalta tunnilta yhden tunnin tuntipalkkaa vastaava matka-ajan korvaus. Meno- ja paluumatka tarkastellaan erikseen.
Muiden työntekijöiden, työvälineiden ja marjojen kuljettaminen on kuljettajalle työaikaa, josta maksetaan tuntipalkkaa. Kuljettajalle ei makseta edellä mainittua matka-ajan korvausta.
Kulukorvauksen puolittaminen
Työehtosopimuksen määräys kulukorvauksista täsmennettiin. Määräyksen mukaan työntekijän kulukorvaus puolitetaan, jos työntekijä saa matkan aikana työnantajan kustantaman aterian. Aterialla tarkoitetaan isomman kulukorvauksen kyseessä ollen kahta ja pienemmän kulukorvauksen ollessa kyseessä yhtä ateriaa. Tätä määräystä täsmennettiin siten, että työntekijä voi kieltäytyä ateriasta, jolloin kulukorvaus maksetaan kokonaisuudessaan.
Loppupalkka maasta poistuvalle työntekijälle
Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu lopputilin maksamista varten varattuun 5 työpäivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä.
Sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt matkalipun, työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa.
Rekrytointimaksut kiellettyjä
Työnantaja ei saa periä työntekijältä maksua rekrytoinnista, työhön perehdytyksestä tai Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista, eikä korkoa mahdollisesta työntekijän matkakulujen rahoittamisesta.
Työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.
Maksut ja majoitus
Järjestäessään työntekijälle lentolipun tai muun lipun maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi työnantajan tulee huomioida halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.
Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä. Metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminnan ja keruun osalta työnantaja vastaa kuljetuskustannuksista.
Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.
Mahdollisissa luontoiseduissa sovelletaan verohallinnon vuosittaista luontoisetupäätöstä. Jos työnantajan järjestämää majoitusta ei sovita luontoiseduksi, voidaan sopia kohtuullinen vuokra, joka ei ylitä alueen yleistä vuokratasoa. Kohtuullisuuden vaatimuksessa on huomioitava majoituksen laatu ja samassa majoituksessa asuvien henkilöiden määrä.
Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.
Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä.
Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, palkasta voidaan pidättää ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus solmitaan työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.
Lomaltapaluuraha, kun työsuhde päättyy kesken lomakauden
Jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta. Työntekijästä riippumaton syy on tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomissyy.
Lomakorvaus palkkalaskelmaan
Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, että prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.
Pitkän määräaikaisuuden lomat
Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, jonka mukaan pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka jatkuvat seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle, sovelletaan vuosilomasääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi pitää vuosilomaa samoilla säännöillä kuin vakituiset työntekijät.
Ikäkausitarkastukset
Uutena määräyksenä kirjattiin, että vakituisille työntekijöille on järjestettävä terveys- ja työkykylähtöiset ikäkausitarkastukset vähintään viiden vuoden välein 50 ikävuodesta lähtien. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt viisi vuotta.
- Tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-ajalla.
- Mikäli vastaanottoa ei ole tarjolla työajan ulkopuolella, työnantajan on mahdollistettava työntekijälle käynti työpäivän aikana.
- Tältä ajalta ei makseta palkkaa eikä matkakuluja.
Palkanmaksu vanhempainvapaalla laajenee kaikkiin vanhempiin
Lasta hoitavalle ei-synnyttäneelle työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vähintään ensimmäiseltä 6 arkipäivää käsittävältä aikajaksolta, mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 6 kuukautta ennen vanhempainvapaata.
Raskausvapaalla olevalle maksetaan edelleen kuukauden palkka kuten tähänkin asti.
Täsmennyksiä suojavarusteiden osalta
Suojavarustepykälän määräyksiä on laajennettu siten, että työnantaja tarvittaessa hankkii työntekijälle myös auringolta suojaavan päähineen sekä jalkineet, kun työturvallisuus niin edellyttää.
Suojavarusteet metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminnassa ja keruussa
Työnantaja hankkii työntekijän käyttöön
- poimintavälineet
- huomioliivin ja
- muut tarvittavat suojavarusteet
sekä tarvittaessa
- sadevaatteet
- kumisaappaat
- auringolta suojaavan päähineen
- hyttysiltä suojaavan päähineen
- käsineet.
Työnantajan tulee varmistua, että työntekijällä on käytössään
- puhdasta juomavettä sekä
- puhelin, jolla voi hälyttää tarvittaessa apua.
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi lyhenee
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on lyhennetty neljästä vuodesta kahteen vuoteen.
Työntutkimushanke
Työehtosopimusosapuolet toteuttavat ja rahoittavat yhdessä satokaudella 2025 toteutettavan riippumattoman työntutkimushankkeen metsämarjojen poimintaan liittyvän normaalin urakkatyövauhdin selvittämiseksi.
Työryhmätoiminta
Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka käsittelee perehdyttämiseen, työnopastukseen ja päivittäisjohtamiseen liittyvän osaamisen edistämistä mahdollisen yhteisen koulutushankkeen muodossa.
Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka valmistelee aloille mallia yrityskohtaisen erän mahdollisesta toteuttamisesta.
Työehtosopimuksen käännökset
Työehtosopimuksen kieliversiot ruotsiksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi päivitetään.
Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2025 - 27.3.2025
Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2025
Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 asti.
Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa.
Työsopimus
Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.
Työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Työvuoroluettelo
Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.
Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.
Tasoitusjärjestelmä
Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan soveltaa tasoitusjärjestelmää, jossa säännöllinen työaika toteutuu keskimääräisenä. Tasoitusjärjestelmässä työaika voi olla 4–10 tuntia päivässä ja siten viiden päivän työviikossa voi olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä. Tällöin työaika voi olla yhdenjaksoisesti enintään viikon ajan 11 tuntia ja asiasta on tehtävä paikallinen sopimus.
Työnantajan tulee laatia koko tasoitusjaksolle työaikasuunnitelma, josta ilmenee pidempien työpäivien ja lyhyempien työpäivien taikka tasoitusvapaiden ajankohta. Työaika tasoitetaan aina etukäteen työvuoroluettelon avulla.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.
Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.
Työajan lyhennys
Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. Pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.
Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.
Palkka
Harjoittelijan palkaksi on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa sovittu
85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.
Harjoittelijan palkka 1.5.2025 alkaen on seuraava:
- tuntipalkka - 8,39 e/h
- kuukausipalkka - 1 443,08 e/kk (40 tunnin työviikko)
Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.
Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2025 ovat seuraavat:
Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)
- omassa huoneessa 647 euroa/kk (21,33 euroa/pv)
- yhteishuoneessa 624 euroa/kk (20,57 euroa/pv)
Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)
- keskuslämmityshuoneessa 154 euroa/kk (5,08 euroa/pv)
- Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,99 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.
Esimerkki:
Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2025 on 598,80 €/kk (4,99 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 139,72 €/kk.
- Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.
Ravintoetu
- 8,60 euroa ateriaa kohti
Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. www.vero.fi -sivuilta.
Kodin ja työpaikan välisten matkojen korvaus
Jos harjoittelijan työvuorot on sovittu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, esimerkiksi eläintenhoitotyössä, työnantaja ja työntekijä sopivat ylimääräisten matkojen korvaamisesta. Jollei korvauksesta päästä sopimukseen, maksetaan 34 senttiä kilometriltä. Mainittu korvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa ja se on pidettävä erillään palkasta.
Ruokailu- ja virkistystauot
Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2 x 12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko.
Kun se työn jatkumisen kannalta on välttämätöntä, voidaan paikallisesti sopia, että työntekijä edellä mainitun ruokailutauon sijasta voi ruokailla työn ohessa ja käyttää siihen työaikaa enintään 20 minuuttia.
Viikkolepo ja muut vapaapäivät
Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutöissä saadaan viikkolepopäivä siirtää, mutta se on viimeistään annettava kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta. Kotieläinten hoitotöissä viikkolepopäivien ajankohtia tarkastellaan yleensä neljän viikon jaksoissa siten, että jaksoon sisältyy yhteensä neljä viikkolepopäivää.
Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.
Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.
Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika (tasoitusjärjestelmä), voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.
Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Enimmäistyöaika ja ylityö
Työehtosopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa siten, että enimmäismäärä vastaa keskimäärin 48 työtuntia viikossa. Tämä ei rajoita keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista, vaan on tapa määritellä työn tekemisen enimmäismäärää.
Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.
Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.
Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.
Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.
Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä.
Lisätyö työehtosopimuksen mukaan
Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Vain MTA:n jäsenet saavat soveltaa tätä ja käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.
Sunnuntaityö
Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita.
Poikkeuksena sunnuntaityökorvauksen osalta on urakkapalkalla tehtävä marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyö, jossa ei korotettua palkkaa tarvitse maksaa.
Sairaustapaukset
Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle. Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.
A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon
Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään,
palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.
B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden
Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.
Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.
Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.
Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapautrmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.
Vuosiloma
Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka. Prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.
Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka (= sovittu viikkotyöaika x sovittu tuntipalkka) luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä.
Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan.
Palkanmaksu
Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntai- tai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.
Tulorekisteri
Työnantaja ilmoittaa kansalliseen tulorekisteriin kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.
Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.
Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.
Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille www.vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.
Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus
Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2025 seuraavat:
| Työnantajan osuus % | Työntekijän osuus % | |
| Sairausvakuutusmaksu - koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä |
1,87 | – |
| Työeläkemaksu TyEL - alkaen 17 v. - TyEL-maksu palkkasumman mukaan |
katso jäljempänä | 7,15 (17–52-v.) |
| Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä |
0,20 | 0,59 |
| Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen |
0,06 | – |
Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,15 % + 0,59 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 70,08 euroa kuukaudessa. Vuoden 2025 TyEL-maksut ovat vuoden 2023 palkkasummasta riippuen seuraavat:
- Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 25,28 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus.
- Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 10 038 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 26,28 %
Työttömyysvakuutusmaksun perii Työllisyysrahasto. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,20 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen 2 455 500 euron osalta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,59 %. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta saa Työllisyysrahastosta www.tyollisyysrahasto.fi.
Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.
Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.
Työnantajan työsuojeluvastuu
Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus.
Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.
Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, työnantajan on annettava nämä harjoittelijan käyttöön. Samoin eläinten hoitotyössä työntekijän käyttöön on varattava turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää.
Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.
Ulkomaisen harjoittelijan työehdot
Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.
Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus
Rajoitetusti verovelvollinen (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee harjoittelijoita, jotka tulevat EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Muissa tapauksissa sovelletaan lähdeveroa.
Lähdevero
- 35 % tuloista riippumatta
- ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)
Progressiivinen verotus
- henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
- veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
- ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
- henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
- ei verovapaata palkkatuloa
Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka ylittää 16 862 €/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
- Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan
merkinnän perusteella - Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Neuvonta työsuhdeasioissa
Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon.
Harjoittelutilat ovat myös suoraan tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.
Maaseudun Työnantajaliitto, puh. 09 7250 4500
Internet-osoitteita:
Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
Verohallinto www.vero.fi
Työsuojeluhallinto www.tyosuojelu.fi
Työturvallisuuskeskus ttk.fi
Maaseudun Työnantajaliitto MTA www.tyonantajat.fi
ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA
Esimerkissä harjoitteluaika heinä 2025.
Harjoittelijan bruttopalkka on 1.7.–31.7.2025 välisenä aikana 1 443,08 euroa kuukaudessa (172 x 8,39 euroa), joka tässä esimerkissä muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 647,00 euroa kuukaudessa.
Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (7,15 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,59 %) bruttopalkasta laskettuna.
Esimerkki:
647,00 e täysihoitoetu
796,08 e rahapalkka
________
1 443,08 e bruttopalkka (40 h/viikko)
rahapalkasta (796,08 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:
-216,46 e ennakonpidätys, oletus 15 %
-103,18 e työntekijän työeläkemaksu 7,15 %
- 8,51 e työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,59 %
_________
467,93 e = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========
M+P+T+V/2/2025 - 27.3.2025
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2025
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset sekä TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.
Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.
- Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
- "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 405 euroa vuonna 2025. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
- Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.
Kesäharjoitteluohjelman 405 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:
- Työeläkevakuutusmaksu 17 v
- Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
- Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v
Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä
Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.
Minkä ikäisenä työsuhteeseen?
Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.
Nuoren työntekijän työsopimus
15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.
Nuorille sopivat kevyet työt
STM:n asetus (189/2012) asetus sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.
Vaaralliset työt
Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone, leikkuupuimuri ja metsätyökoneet sekä moottorikäyttöinen ruohonleikkuri vaativissa olosuhteissa. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen (tyosuojelu.fi).
Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.
Nuorten työaika
15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.
Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.
13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.
Nuorten palkka
Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.
- Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
- Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
- Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
- Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.
Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.