Y/6/2026 - 20.1.2026
Muutoksia lainsäädäntöön vuoden 2026 alusta
Työlainsäädäntöön on tullut muutoksia vuoden 2026 alusta lukien. Muutokset koskevat seuraavia säännöksiä:
- Työsopimuslain irtisanomisperusteet
- Työllistymisseteli nuorten palkkaamisen tueksi
- Työeläkevakuuttamisen yläraja
- Erityisraskausvapaa
- Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus
- Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus
1. Työsopimuslain muutokset irtisanomisperusteisiin
Ei koske MTA:n sopimusaloja
Lakimuutoksen myötä henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää jatkossa pelkästään asiallinen syy, kun aikaisemmin oli oltava sekä asiallinen että painava syy. Vanhaa lakia sovelletaan, jos irtisanomisperusteena oleva menettely on tapahtunut ennen 1.1.2026. Vaikka henkilöperusteisen irtisanomisen lainsäädäntöä on muutettu, irtisanomiskynnyksen todellinen muutos selviää vasta oikeuskäytännön kautta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa työllistämistä, erityisesti pk-yrityksissä.
Lakimuutos ei kuitenkaan koske MTA:n ja Teollisuusliiton sopimusaloja, koska työehtosopimukset edellyttävät edelleen sekä asiallista että painavaa syytä. Työehtosopimus on ensisijainen lakiin nähden ja määräys on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Tämä sopimusmääräys ei siten muutu sopimuskauden aikana.
Irtisanomistilanteissa kannattaa aina olla yhteydessä liittoon, sillä jokainen tapaus tulee arvioida tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella.
Sovelletaan myös MTA:n sopimusaloilla
Työsopimuslakiin (7 luku 2 §, 2a § ja 3 §) on kuitenkin myös tullut muutoksia, joita voidaan soveltaa välittömästi työehtosopimuksen kirjauksista riippumatta.
Asiallisena henkilöperusteisena irtisanomissyynä voidaan pitää tilanteita, joissa:
- Työntekijä rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamista, laiminlyö töitään, on poissa työstä perusteettomasti, käyttäytyy epäasiallisesti sekä hoitaa työnsä huolimattomasti.
Lakimuutoksen myötä pykälään on lisätty esimerkkejä.
- Työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Tällainen muutos työnteon edellytyksissä liittyy useimmiten työntekijän työkykyyn. Lähtökohtaisesti työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa ei voida pitää asiallisena syynä irtisanomiselle, koska ne ovat yksinään kiellettyjä irtisanomisperusteita. Mikäli vamma tai tapaturma kuitenkin aiheuttaa työkyvyn aleneman, tämä voi muodostaa asiallisen syyn työntekijän irtisanomiselle. Näin on silloin, kun työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Tämä kohta on nyt kirjattu lakiin, joskin sitä on sovellettu jo aikaisemminkin.
Irtisanomisperusteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan työntekijän menettelyn tai työedellytysten muutoksen vakavuus sekä muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten työntekijän asema ja tehtävät, muu velvoitteiden vastainen toiminta, työnantajan omat toimet ja menettely (esim. ohjeistus), työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Asiallisen syyn riittävyyttä arvioidaan suhteessa siihen, voidaanko työsuhteen irtisanomista pitää ymmärrettävänä ja sopusuhtaisena seurauksena työntekijän menettelylle tai työntekoedellytysten heikentymiselle.
Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi
Vähäistä tai syrjivää syytä ei jatkossakaan pidetä asiallisena syynä irtisanomiselle ja työsopimuslaissa on listattu kielletyt irtisanomisperusteet selkeästi omaan pykälään (2a §). Tähän listaan on nyt myös lisätty henkilöstön edustajan erityinen irtisanomissuoja, jota ennen huomioitiin vain oikeuskäytännössä.
Varoitusmenettely ja kuulemisvelvollisuus ennallaan
Varoitusmenettelyyn ei ole tullut muutoksia. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja sen myötä mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena ovat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Näitäkin tapauksia tulee arvioida tapauskohtaisesti ja kokonaisharkinnalla.
Ennen työsopimuksen irtisanomista työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi päättämisen syistä, ja työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa.
Uudelleensijoittamisen velvollisuuteen muutos
Aikaisemmin työnantajan tuli ennen irtisanomista selvittää, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Uusien säännösten mukaan työnantajalla on velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.
Ei muutoksia taloudelliseen ja tuotannolliseen irtisanomisperusteeseen
Irtisanottaessa työntekijä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvasta syystä irtisanomisen syyn edellytetään jatkossakin työsopimuslain mukaan olevan asiallinen ja painava.
2. Työllistymisseteli nuorille
Nuorten työllistymissetelillä tuetaan yrityksiä työllistämään alle 18-29-vuotiaita nuoria työttömiä siten, että avustus kattaa 50 % palkasta vähintään kolmen ja enintään kuuden kuukauden ajan, enintään 1 500 euroa kuukaudessa. Tukea voivat saada yritykset tai luonnolliset henkilöt siltä osin, kun ne harjoittavat tavaroiden tai palveluiden tarjoamista markkinoilla.
Uudenmaan elinvoimakeskus myöntää alkuvuodesta 2026 avustusta työvoimaviranomaisille, jotka sen jälkeen sopivat yritysten kanssa avustuksen käytöstä. Avustuksen ehtona on, että yritys työllistää kohderyhmään kuuluvan nuoren vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Kohderyhmään kuuluvat alle 18-29-vuotiaat nuoret, jotka ovat työttömiä silloin, kun yritys ja työvoimaviranomainen tekevät työllistymisseteliä koskevan sopimuksen.
Työ- ja elinkeinoministeriö: Nuorten työllistymisseteli
3. Työeläkevakuuttamisen yläraja nousee vuodella
Työntekijän (ja yrittäjän) vakuuttamisvelvollisuus päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin
- vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt henkilö täyttää 68 vuotta
- vuosina 1958–1961 syntynyt henkilö täyttää 69 vuotta ja
- vuonna 1962 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 70 vuotta.
4. Erityisraskausrahan muutos
Aikaisemmin raskaana olevalla työntekijällä oli oikeus erityisraskausrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaaransi hänen tai sikiön terveyden.
Uusien säännösten mukaan oikeus erityisraskausrahaan on myös, jos raskaana olevan työtehtäviin tai työoloihin liittyy fysikaalinen tai fyysinen tekijä tai työolosuhde, joka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden. Näitä ovat esimerkiksi melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut ja tärinä, taakkojen käsittely, fyysinen ja henkinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset. Myös yötyö on mainittu mahdollisena vaaraa aiheuttavana työolosuhteena.
Erityisraskausrahaa koskevat muutokset eivät sinänsä muuta työnantajan velvoitteita. Työnantaja on aina velvollinen ottamaan huomioon mm. työn fyysiset tekijät ja miettimään riskiä raskaana olevan näkökulmasta ja ryhtymään riskiä estäviin tai rajoittaviin toimenpiteisiin.
Työnantajan on suositeltavaa ohjata raskaana oleva työntekijä työterveyshuoltoon arvioitavaksi, liittyykö työhön tai työolosuhteisiin raskautta vaarantavia tekijöitä, sillä arvio tehdään aina yksilöllisesti. Mikäli riski todetaan, erityisraskausvapaa on vasta viimeinen keino. Työnantajan tulee ensisijaisesti kohtuullisin toimin poistaa riski tai järjestää korvaavaa työtä, eikä työterveyshuollon lääkäri voi suoraan määrätä erityisraskausvapaata.
Jos työnantaja ei voi tarjota muuta työtä eikä vaaratekijää voida riittävästi rajoittaa ja työterveyslääkäri arvioi lausunnossaan, että työolot voivat aiheuttaa riskin raskaana olevalle tai sikiölle, voi työntekijä jäädä erityisraskausvapaalle ja Kela maksaa silloin vapaan ajalta erityisraskausrahaa.
Erityisraskausvapaata voi jatkossa saada myös osittaisena. Raskaana oleva työntekijä voi siirtyä tekemään osa-aikatyötä, jos työn aiheuttama riski siten voidaan välttää kokonaan tai sitä voidaan pienentää riittävästi. Osittaiseen erityisraskausrahaan on oikeus, jos päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Jos työnantaja ei pysty järjestämään työtä korkeintaan viisituntisena päivittäin, työntekijä saa erityisraskausvapaan täysimääräisenä.
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 1471/2025
5. Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus
Kela alkaa vuoden 2026 alussa korvata työterveyshuollon kustannuksia jo työsopimuksen solmimishetkestä alkaen, eli ennen työnteon aloittamista.
Usein työntekijälle tehdään ensimmäinen työterveystarkastus silloin, kun työntekijä on jo aloittanut työssään. Kuitenkin sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, työntekijän terveystarkastus (alkutarkastus) on lain mukaan pyrittävä tekemään jo ennen työn aloittamista.
Erityistä sairastumisen vaaraa liittyy työoloon, jossa fysikaaliset, kemialliset, biologiset tekijät (esim. asbesti, pöly, melu, tärinä) tai yötyö voivat aiheuttaa todennäköisesti sairauden, liiallisen altistumisen tai lisääntymisterveydelle vaaran.
Muutoksen myötä työnantajan on mahdollista saada korvauksia kaikista näistä lain edellyttämistä alkutarkastuksista. Työnantaja voi saada korvauksia myös muusta työterveyshuollon toiminnasta, jonka työnantaja ja työterveyshuolto katsovat työntekijälle tarpeelliseksi ennen työn aloittamista.
6. Työnantaja- ja ammattiliittojen jäsenmaksut
Vuodesta 2026 toimitettavasta verotuksesta lähtien MTA:n jäsenmaksut eivät ole enää jäsenilleen verovähennyskelpoisia, eikä vastaavasti ammattiliittojen jäsenmaksut verovähennyskelpoisia työntekijöille. Työantaja pidättää edelleen työntekijän pyynnöstä ammattiliiton jäsenmaksun ja tilittää sen eteenpäin työntekijän puolesta.
Y/5/2026 - 19.12.2025
MTA:n hallinto vuonna 2026
Liiton syyskokous pidettiin 17. joulukuuta Tampereella (Sokos Hotel Torni). Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kolmanneksi hallituskaudeksi maanviljelijä Anssi Laamanen maaseutuelinkeinoista.
Hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja + kahdeksan jäsentä) säilyy ennallaan.
Hallituksen kokoonpano säilyi ennallaan, kun erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Hallituksen varapuheenjohtajasta sekä työvaliokunnan kokoonpanosta päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2026.
Lisäksi syyskokous valitsi tilintarkastajan ja vaalivaliokunnan vuodelle 2026.
Hallituksen kokoonpano 2026
Puheenjohtaja: maanviljelijä Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay, Juva, sekä Jokiniemen Kartano Oy, Loviisa; maaseutuelinkeinot
Maaseutuelinkeinot:
Tilanhoitaja Mikael Jensen, Söderlångvik gård, Kemiönsaari
varajäsen: maanviljelijä Aarne Schildt, Bosgård Oy, Porvoo
Marjanviljelijä Aarni Alanne, Alanteen tila, Paimio
varajäsen: maanviljelijä Timo Heikkilä, Heikkilän tila, Rusko
Henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén, Munax Oy, Laitila
varajäsen: maanviljelijä Hanna-Mari Mähönen, Koivurannan tila, Kuopio
Puutarha-ala:
Toimitusjohtaja Juha Oksanen, Oksasen Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Sakari Tamsi, Matti Tamsi Oy, Teuva.
Talouspäällikkö Jenni Rantanen, Huiskulan Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen, Ansari-Yhtymä Oy, Luumäki
Toimitusjohtaja Inari Jansson, Harviala Oy, Tampere
varajäsen: Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen, Puutarha Tahvoset Oy, Raasepori
Viher- ja ympäristörakentamisala:
Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy, Forssa
varajäsen: talous- ja henkilöstöpäällikkö Katja Hyvönen, Viherpalvelut Hyvönen Oy, Lahti
Turkistuotantoala:
Toimitusjohtaja Fredrik Snellman, Torp Frys Oy, Pedersören kunta
varajäsen: toimitusjohtaja Esa Rantakangas, Höltin Minkki Oy, Lappajärvi
Tilintarkastaja
KPMG Oy: Tilintarkastaja Mikko Laijoki KHT
Varatilintarkastaja KPMG Oy:n tarvittaessa nimeämä henkilö.
Vaalivaliokunta
Vaalivaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä syyskokouksen valitsemina toimitusjohtaja Olavi Järvenpää (viher- ja ympäristörakentamisala) ja maanviljelijä Henrik Jensen (maaseutuelinkeinot).
Työehtosopimusvaliokunnat
Hallituksen nimeämät eri sopimusalojen valiokunnat osallistuvat työehtosopimusten valmisteluun neuvottelujen yhteydessä. Valiokuntien kokoonpanosta vuonna 2026 päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.
Hallintoelinten kokoonpano on nähtävillä kotisivullamme kohdassa
Liitto > Hallinto.
Vuosi-ilmoituksien lähettäminen
Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2025 toteutunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.
Pyydämme lähettämään vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2026. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen.
Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Laskutamme jäsenmaksun työnantajan ilmoittaman palkkasumman perusteella.
Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsentemme välillä. Muun muassa tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.
Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse
Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme kaikille jäsenillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2026.
Y/5/2025
Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2025
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:
- rajoitetusti verovelvollisen verotusta
- sosiaalivakuutusmaksuja
- vuokratyöntekijän verotusta
- työn teettäjän velvollisuuksia
Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa
Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.
Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.
Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.
Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti
Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.
Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".
Verotus lähdeverolain mukaan
Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.
Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.
Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 862 €/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus
Yleistä
Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.
Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.
Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.
Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä
Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.
Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin
Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:
Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:
- Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
- Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.
Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.
Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen.
Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus
Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Verohallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantajasuoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.
Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.
Y/4/2026 - 12.12.2025
Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2026
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:
- rajoitetusti verovelvollisen verotusta
- sosiaalivakuutusmaksuja
- vuokratyöntekijän verotusta
- työn teettäjän velvollisuuksia
Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa
Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.
Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.
Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.
Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti
Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.
Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".
Verotus lähdeverolain mukaan
Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.
Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.
Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2026 on 1,91 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 17 255 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,10 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 17 255 €/vuosi peritään lisäksi 0,88 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus
Yleistä
Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.
Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.
Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.
Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä
Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.
Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyön teettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin
Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:
Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:
- Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei
olisikaan vakuutettu Suomessa. - Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle
työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.
Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.
Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun
palkan maksupäivän jälkeen.
Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus
Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Työn teettäjä maksaa työkorvauksesta perityn lähdeveron OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.
Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.
Y/6/2025
Palkan ulosmittaus vuonna 2025
Ulosmittaus tiivistetysti
- sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
- suojaosuuksien määrät
- oikeusministeriön verkkopalvelussa
https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi - työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (986,40 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2025 alusta ns. suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2025 lukien
- Velallinen yksin 986,40 euroa
- Velallinen + 1 elatuksen varassa 1 274,70 euroa
- Velallinen + 2 elatuksen varassa 1 563,00 euroa
- Velallinen + 3 elatuksen varassa 1 851,30 euroa
Ulosmitattava määrä
- Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
- Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
- Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
- Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Ko. syiden perusteella velallisen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulosmittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.
Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.
Y/3/2026 - 12.12.2025
Palkan ulosmittaus vuonna 2026
Ulosmittaus tiivistetysti
- sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
- suojaosuuksien määrät
- oikeusministeriön verkkopalvelussa
https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi - työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (990,90 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2026 alusta ns. suojaosuus on 33,03 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,65 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2026 lukien
- Velallinen yksin 990,90 euroa
- Velallinen + 1 elatuksen varassa 1 280,40 euroa
- Velallinen + 2 elatuksen varassa 1 569,90 euroa
- Velallinen + 3 elatuksen varassa 1 859,40 euroa
Ulosmitattava määrä
- Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
- Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
- Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
- Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Näiden syiden perusteella velalli¬sen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulos-mittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.
Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.
Y/3/2025
Ennakonpidätys vuonna 2025
Vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Aiemmin verokortit tulivat voimaan vasta helmikuussa. Myös verokortin tuloraja on nyt laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös mahdollinen lomaltapaluuraha.
Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2025 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2024 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2025
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2025 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu-ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2025 lukien.
Sosiaalivakuutusmaksut 2025 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):
1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,87 %
Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä
1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,06 %.
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2025 päivärahamaksua ei peritä alle 16 862 euron vuositulosta.
2. Työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus |
| 0,20 % | 0,59 % |
Maksu on 0,20 % kun palkkasumma on enintään 2 455 500 euroa ja 0,80 % sen yli menevältä osalta.
Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.
2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Osaomistajan osuus |
| 0,20 % | 0,30 % |
yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.
3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät
TyEL-maksut:
Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 25,28 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2023 on ollut vähintään 2 337 000 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus
Tilapäinen työnantaja
- palkkasumma alle 10 038 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 26,28 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta
| 17–52-vuotiailla | 7,15 % |
| 53–62-vuotiailla | 8,65 % |
| 63 vuotta täyttäneillä | 7,15 % |
Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.
TyEL-vakuuttamisen alaraja 70,08 e/kk
4. Ryhmähenkivakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus | |
| - keskimäärin | 0,06 % | – |
Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.
5. Tapaturmavakuutusmaksu
Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.
Y/2/2026 - 12.12.2025
Ennakonpidätys vuonna 2026
Vuoden 2026 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Verokortin tuloraja on laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös lomaltapaluuraha.
Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2026 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2025 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2026
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2026 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu¬ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2026 lukien.
Sosiaalivakuutusmaksut 2026 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):
1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,91 %
Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä
1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,10 %.
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2026 päivärahamaksua ei peritä alle 17 255 euron vuositulosta.
2. Työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus |
| 0,31 % | 0,89 % |
Maksu on 0,31 % kun palkkasumma on enintään 2 509 500 euroa ja 1,23 % sen yli menevältä osalta.
Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.
2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Osaomistajan osuus |
| 0,31 % | 0,39 % |
yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.
3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät
TyEL-maksut:
Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 24,85 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2024 on ollut
vähintään 2 455 500 euroa, vakuutusmaksuun
vaikuttavat maksuluokan mukainen
työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus
Tilapäinen työnantaja
- palkkasumma alle 10 272 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 25,85 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta
| 17–52-vuotiailla | 7,30 % |
| 53–62-vuotiailla | 7,30 % |
| 63 vuotta täyttäneillä | 7,30 % |
Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.
TyEL-vakuuttamisen alaraja 71,72 e/kk
4. Ryhmähenkivakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus | |
| keskimäärin | 0,06 % | – |
Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.
5. Tapaturmavakuutusmaksu
Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen.
Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.
Y/1/2026 - 12.12.2025
Luontoisetujen verotusarvot vuonna 2026
Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2026 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä.
Luontoisetujen euromäärissä on otettu huomioon kustannustason nousu, esimerkiksi ravintoedun arvo on nyt 8,80 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Asuntoetujen arvot osin muuttuvat ja osin pysyvät samoina.
Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2026
Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026. Päätös on kirjeen liitteenä. Päivärahat ja ateriakorvaus nousevat.
- kokopäiväraha 54,00 euroa
- osapäiväraha 25,00 euroa
- ateriakorvaus 13,50 euroa
Korvaus oman auton käytöstä laskee 55 senttiin kilometriltä. Käyttöedun korvausmäärä laskee 11 senttiin kilometriltä.
Päätökset löytyvät myös verohallinnon sivulta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset.
Huom!
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksissa on sovittu komennusluontoisten työmatkojen kulukorvauksista edellä mainituista poiketen. Matkakustannusten korvaukset tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille.
Luontoisetujen verotusarvot ja verovapaat matkakustannuksen korvaukset löytyvät Extranet-jäsensivuilta hakusanalla sekä kohdasta Jäsenkirjeet.
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026
M/1/2026
Matkakustannusten korvaukset maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa vuonna 2026
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen 30 §:n 12. kohdan matkakustannusten korvaukset ovat vuonna 2026 seuraavat:
Komennusluontoiset työmatkat 1.1.2026 alkaen
Työnantajan määräyksestä suoritettavan komennusluontoisen työmatkan matkustus- ja muut suoranaiset kustannukset maksaa työnantaja. Mikäli työmatka edellyttää yöpymistä, työnantaja on velvollinen järjestämään majoituksen ja huolehtimaan sen kustannuksista.
Työntekijän matkustaessa työnantajan määräyksestä komennusluontoiselle työmatkalle, suorittaa työnantaja kulukorvauksia seuraavasti:
- yli 10 tunnin työmatka -> kulukorvaus 30,20 euroa
- yli 6 tunnin työmatka -> kulukorvaus 20,80 euroa
- korvaus työntekijän auton käytöstä komennusmatkalla 55 senttiä kilometriltä
Mikäli työntekijä saa matkan aikana työnantajan kustantaman aterian, kulukorvaus puolitetaan. Ilmaisella aterialla tarkoitetaan isomman kulukorvauksen kyseessä ollen kahta ja pienemmän kulukorvauksen ollessa kyseessä yhtä ateriaa.
Korvaus työntekijän omalla autollaan suorittamasta työhön liittyvästä huoltoajosta on 55 senttiä kilometriltä edellyttäen, että auton käytöstä on sovittu työnantajan kanssa.
Päivittäiset matkakustannukset
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen 30 §:n 10. kohdassa on sovittu päivittäisten matkakustannusten korvaamisesta niissä tapauksissa, joissa työntekijän työpäivä jakautuu esim. kahteen työjaksoon ja työntekijä näiden välisellä vapaalla käy kotonaan. Määrä tarkistetaan vuosittain.
Kun työvuorot on sovittu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, maksetaan ylimääräisten matkojen korvaamisesta veronalaisena palkkana vuonna 2026 vähintään 32 senttiä kilometriltä.
Ensisijaisena menettelynä on matkakustannusten korvauksesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä. Matkakustannusten korvaus on pidettävä erillään varsinaisesta palkasta. Mikäli työntekijän kanssa on jo aiemmin sovittu esim. kuukausittain maksettavasta matkakorvauksesta, on tällainen sopimus edelleen voimassa.
Em. matkakustannusten korvaus on katsottava ennakonpidätyksen alaiseksi palkkaeräksi, koska verottaja ei hyväksy verovapaana maksettavaksi kiinteän työpaikan ja työntekijän asunnon välisiä matkakorvauksia.