Y/3/2026 - 12.12.2025
Palkan ulosmittaus vuonna 2026
Ulosmittaus tiivistetysti
- sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
- suojaosuuksien määrät
- oikeusministeriön verkkopalvelussa
https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi - työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (990,90 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2026 alusta ns. suojaosuus on 33,03 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,65 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2026 lukien
- Velallinen yksin 990,90 euroa
- Velallinen + 1 elatuksen varassa 1 280,40 euroa
- Velallinen + 2 elatuksen varassa 1 569,90 euroa
- Velallinen + 3 elatuksen varassa 1 859,40 euroa
Ulosmitattava määrä
- Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
- Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
- Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
- Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Näiden syiden perusteella velalli¬sen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulos-mittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.
Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.
Y/3/2025
Ennakonpidätys vuonna 2025
Vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Aiemmin verokortit tulivat voimaan vasta helmikuussa. Myös verokortin tuloraja on nyt laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös mahdollinen lomaltapaluuraha.
Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2025 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2024 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2025
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2025 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu-ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2025 lukien.
Sosiaalivakuutusmaksut 2025 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):
1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,87 %
Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä
1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,06 %.
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2025 päivärahamaksua ei peritä alle 16 862 euron vuositulosta.
2. Työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus |
| 0,20 % | 0,59 % |
Maksu on 0,20 % kun palkkasumma on enintään 2 455 500 euroa ja 0,80 % sen yli menevältä osalta.
Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.
2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Osaomistajan osuus |
| 0,20 % | 0,30 % |
yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.
3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät
TyEL-maksut:
Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 25,28 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2023 on ollut vähintään 2 337 000 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus
Tilapäinen työnantaja
- palkkasumma alle 10 038 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 26,28 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta
| 17–52-vuotiailla | 7,15 % |
| 53–62-vuotiailla | 8,65 % |
| 63 vuotta täyttäneillä | 7,15 % |
Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.
TyEL-vakuuttamisen alaraja 70,08 e/kk
4. Ryhmähenkivakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus | |
| - keskimäärin | 0,06 % | – |
Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.
5. Tapaturmavakuutusmaksu
Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.
Y/2/2026 - 12.12.2025
Ennakonpidätys vuonna 2026
Vuoden 2026 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Verokortin tuloraja on laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös lomaltapaluuraha.
Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2026 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2025 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2026
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2026 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu¬ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2026 lukien.
Sosiaalivakuutusmaksut 2026 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):
1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,91 %
Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä
1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,10 %.
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2026 päivärahamaksua ei peritä alle 17 255 euron vuositulosta.
2. Työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus |
| 0,31 % | 0,89 % |
Maksu on 0,31 % kun palkkasumma on enintään 2 509 500 euroa ja 1,23 % sen yli menevältä osalta.
Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.
2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Osaomistajan osuus |
| 0,31 % | 0,39 % |
yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.
3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät
TyEL-maksut:
Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 24,85 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2024 on ollut
vähintään 2 455 500 euroa, vakuutusmaksuun
vaikuttavat maksuluokan mukainen
työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus
Tilapäinen työnantaja
- palkkasumma alle 10 272 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 25,85 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta
| 17–52-vuotiailla | 7,30 % |
| 53–62-vuotiailla | 7,30 % |
| 63 vuotta täyttäneillä | 7,30 % |
Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.
TyEL-vakuuttamisen alaraja 71,72 e/kk
4. Ryhmähenkivakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus | |
| keskimäärin | 0,06 % | – |
Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.
5. Tapaturmavakuutusmaksu
Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen.
Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.
Y/1/2026 - 12.12.2025
Luontoisetujen verotusarvot vuonna 2026
Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2026 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä.
Luontoisetujen euromäärissä on otettu huomioon kustannustason nousu, esimerkiksi ravintoedun arvo on nyt 8,80 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Asuntoetujen arvot osin muuttuvat ja osin pysyvät samoina.
Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2026
Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026. Päätös on kirjeen liitteenä. Päivärahat ja ateriakorvaus nousevat.
- kokopäiväraha 54,00 euroa
- osapäiväraha 25,00 euroa
- ateriakorvaus 13,50 euroa
Korvaus oman auton käytöstä laskee 55 senttiin kilometriltä. Käyttöedun korvausmäärä laskee 11 senttiin kilometriltä.
Päätökset löytyvät myös verohallinnon sivulta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset.
Huom!
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksissa on sovittu komennusluontoisten työmatkojen kulukorvauksista edellä mainituista poiketen. Matkakustannusten korvaukset tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille.
Luontoisetujen verotusarvot ja verovapaat matkakustannuksen korvaukset löytyvät Extranet-jäsensivuilta hakusanalla sekä kohdasta Jäsenkirjeet.
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026
M/1/2026
Matkakustannusten korvaukset maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa vuonna 2026
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen 30 §:n 12. kohdan matkakustannusten korvaukset ovat vuonna 2026 seuraavat:
Komennusluontoiset työmatkat 1.1.2026 alkaen
Työnantajan määräyksestä suoritettavan komennusluontoisen työmatkan matkustus- ja muut suoranaiset kustannukset maksaa työnantaja. Mikäli työmatka edellyttää yöpymistä, työnantaja on velvollinen järjestämään majoituksen ja huolehtimaan sen kustannuksista.
Työntekijän matkustaessa työnantajan määräyksestä komennusluontoiselle työmatkalle, suorittaa työnantaja kulukorvauksia seuraavasti:
- yli 10 tunnin työmatka -> kulukorvaus 30,20 euroa
- yli 6 tunnin työmatka -> kulukorvaus 20,80 euroa
- korvaus työntekijän auton käytöstä komennusmatkalla 55 senttiä kilometriltä
Mikäli työntekijä saa matkan aikana työnantajan kustantaman aterian, kulukorvaus puolitetaan. Ilmaisella aterialla tarkoitetaan isomman kulukorvauksen kyseessä ollen kahta ja pienemmän kulukorvauksen ollessa kyseessä yhtä ateriaa.
Korvaus työntekijän omalla autollaan suorittamasta työhön liittyvästä huoltoajosta on 55 senttiä kilometriltä edellyttäen, että auton käytöstä on sovittu työnantajan kanssa.
Päivittäiset matkakustannukset
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen 30 §:n 10. kohdassa on sovittu päivittäisten matkakustannusten korvaamisesta niissä tapauksissa, joissa työntekijän työpäivä jakautuu esim. kahteen työjaksoon ja työntekijä näiden välisellä vapaalla käy kotonaan. Määrä tarkistetaan vuosittain.
Kun työvuorot on sovittu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, maksetaan ylimääräisten matkojen korvaamisesta veronalaisena palkkana vuonna 2026 vähintään 32 senttiä kilometriltä.
Ensisijaisena menettelynä on matkakustannusten korvauksesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä. Matkakustannusten korvaus on pidettävä erillään varsinaisesta palkasta. Mikäli työntekijän kanssa on jo aiemmin sovittu esim. kuukausittain maksettavasta matkakorvauksesta, on tällainen sopimus edelleen voimassa.
Em. matkakustannusten korvaus on katsottava ennakonpidätyksen alaiseksi palkkaeräksi, koska verottaja ei hyväksy verovapaana maksettavaksi kiinteän työpaikan ja työntekijän asunnon välisiä matkakorvauksia.
M+P+T+V/4/2025
Joulun ajan työ- ja vapaapäivät ja palkanmaksu
Joulukuu ja vuodenvaihde tuovat tullessaan poikkeuksia normaaleihin työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun.
Itsenäisyyspäivä
Lain (388/1937) mukaan työt keskeytetään itsenäisyyspäivänä kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka.
Päivä-, tunti- tai urakkapalkalla olevan työntekijän kohdalla palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen vähennetä.
Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12. on lauantai. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/1937)
Jouluaatto
Jouluaatto 24.12. on tänä vuonna keskiviikko ja se on palkaton vapaapäivä. Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen jouluaatosta johtuen vähennetä.
Mikäli jouluaattona joudutaan työtä tuotannollisista syistä teettämään, siitä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Arkipyhäkorvaus
Työehtosopimusten mukaan arkipyhältä, joka on muu arkipäivä kuin lauantai, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus.
Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä.
Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että
- työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja että
- työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuranneelta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä.
Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa
Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle seuraavien edellytysten täyttyessä samaan aikaan:
a) voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde
JA
b) työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäkorvaus eläintenhoitotyössä
Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta. Joulupäivän osalta maksetaan kuitenkin sekä arkipyhäkorvaus että palkka kuten sunnuntaityöstä, myös silloin, kun joulupäivä on lauantai tai sunnuntai.
Joulupäivä
Joulupäivä 25.12. on tänä vuonna torstai ja edellytysten täyttyessä työntekijälle maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus.
Jos työntekijä työskentelee ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi 100 %:lla korotettu palkka.
Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä
Toinen joulupäivä (tapaninpäivä) 26.12. on tänä vuonna perjantai. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellytykset täyttyvät. Toisena joulupäivänä työskentelevälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Joulun jälkeinen lauantai
Joulun jälkeinen lauantai 27.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäivä
Uudenvuodenpäivä 1.1.2026 on torstai ja työt pääsääntöisesti keskeytetään. Edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai 3.1.2026 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäiväviikon lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Loppiainen
Loppiainen 6.1.2026 on tiistai. Edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Loppiaisviikon lauantai
Loppiaisviikon lauantai 10.1.2026 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Vuosiloma joulun aikaan
Viikolta 52 kuluu kolme vuosilomapäivää. Viikolta 1 kuluu viisi vuosilomapäivää. Vuosilomalain mukaan jouluaattoa kuten ei myöskään kirkollisia juhlapäiviä lueta lomapäiviksi.
Loman sisään sijoittuvilta arkipyhiltä tulee maksaa edellytysten täyttyessä arkipyhäkorvaus.
Palvelusvuosilisä vuonna 2025
Työntekijälle suoritetaan joulukuun ensimmäistä päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisät vuonna 2025 ovat seuraavat:
| Maaseutuelinkeinot: | |
| 5–9 v | 155 euroa |
| 10–15 v | 211 euroa |
| 16–19 v | 287 euroa |
| 20 v tai yli | 383 euroa |
| Puutarha-ala: | |
| 5–7 v | 100 euroa |
| 8-11v | 194 euroa |
| 12-15 v | 303 euroa |
| 16-19 v | 386 euroa |
| 20 v tai yli | 492 euroa |
| Turkistuotantoala: | |
| 8-11 v | 102 euroa |
| 12-15 v | 198 euroa |
| 16-19 v | 298 euroa |
| 20 v tai yli | 393 euroa |
Kutsu liittokokoukseen - 22.10.2025
Kutsu liittokokoukseen
Arvoisa liiton jäsen
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 17. joulukuuta 2025 klo 10.00 alkaen Solo Sokos Hotel Tornissa (osoite: Ratapihankatu 43, Tampere)
Kokouspäivä sisältää syyskokouksen lisäksi koulutusta, ja illalla liitto tarjoaa 80. juhlavuotensa päätteeksi Tampereen Teatterissa esitettävän näytelmän Sarjahurmaajat.
Kokouspäivän ohjelma
8.30 Aamupala
9.15 Tukea käytännön työsuojelutyöhön – erityisasiantuntija Päivi Sarmala, Työturvallisuuskeskus
10.00 Syyskokous
- Avaus, puheenjohtaja Anssi Laamanen
- Syyskokouksen sääntömääräiset asiat
n. 11.00 Lounas
12.00 Työlupamenettelystä – prosessiasiantuntija Merja Niemelä, Migri
13.30 Aluehallintovirastosta ajankohtaista
15.00 Iltapäiväkahvit ja sämpylä
18.00 Sarjahurmaajat – Tampereen Teatteri
Tervetuloa!
Hallitus
Syyskokouksessa käsiteltävät sääntömääräiset asiat:
- talousarvio vuodelle 2026
- jäsenmaksut vuodelle 2026
- palkkiot ja kulukorvaukset vuodelle 2026
- hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2026
- hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle vuosille 2026–2027
- tilintarkastajan valinta vuodelle 2026
- vaalivaliokunnan valinta vuodelle 2026
Ilmoittautuminen syyskokoukseen
Pyydämme syyskokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 16.11.
Tarvitsemme samalla sitovat ilmoittautumiset myös teatteria varten.
M+P+T+V/3/2025
Työpaikan työsuojeluyhteistyö toimikaudella 2026-2027
Työsuojeluasioiden hoitaminen edellyttää yhteistyötä työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välillä.
- Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää määräyksiä työpaikkakohtaisen yhteistoiminnan järjestämisestä.
- Työehtosopimuksen liitteenä olevassa sopimuksessa työsuojelun yhteistoiminnasta on määritelty mm. työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät.
- Uusi kahden vuoden toimikausi alkaa 1.1.2026.
Työsuojelupäällikkö
Jokaisella työpaikalla on nimettävä työsuojelupäällikkö edustamaan työnantajaa työsuojelun yhteistoiminta-asioissa. Pienillä työpaikoilla työnantaja käytännössä itse toimii työsuojelupäällikkönä.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on mm. avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäälliköksi voidaan nimetä työnantaja-asemassa oleva henkilö, joka on perehtynyt työsuojeluasioihin.
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut ovat henkilöstön edustajia työsuojeluyhteistyössä. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, tulee työntekijöiden valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa ja tämän varavaltuutetut, elleivät he osallistu koko henkilöstöä edustavan työsuojeluvaltuutetun valintaan.
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on kaksi vuotta. Uusi kahden vuoden toimikausi alkaa 1.1.2026.
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen tehtävissä 1.1.2026–31.12.2027 toimivat henkilöt tulee työpaikoilla valita marras–joulukuun aikana 2025.
Alle 10 työntekijän työpaikat
Alle 10 työntekijän työpaikoilla työntekijöillä on mahdollisuus valita keskuudestaan työsuojeluasiamies. Toisin kuin työsuojeluvaltuutetun osalta lakisääteistä velvoitetta tähän ei kuitenkaan ole. Työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu myös alle 10 työntekijän työpaikoille.
Yhteistoiminnan järjestäminen käytännössä
Työpaikalla tapahtuvan yhteistyön muodosta voidaan sopia paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus, työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistyömuodosta ole sovittu, perustetaan työsuojelutoimikunta, mikäli työpaikalla työskentelee vähintään 20 työntekijää.
Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa sekä puolet sitä työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on näistä suurempi ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi.
Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen.
Käytännössä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tai -valtuutetut sekä varavaltuutetut muodostavat laissa tarkoitetun yhteistyöelimen.
Edellä mainittuihin työpaikan henkilöstön lukumääriin (10 tai 20 työntekijää) lasketaan sekä työntekijä- että toimihenkilöasemassa olevat työntekijät.
Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaali
Työsuojelupäällikön tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitsemiseksi. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta ei välttämättä edellytä äänestämistä. Valinnoista voidaan myös sopia, mikäli suostumuksensa antaneita henkilöitä on asetettu vain yksi valtuutetun ja kaksi varavaltuutetun tehtävään.
Työsuojeluvaalien ajankohdasta on ilmoitettava työntekijöille vähintään 14 vuorokautta ennen vaalia. Vaali suoritetaan työpaikalla ja siihen on kaikilla työntekijöillä oikeus osallistua. Vaaliajankohtana vuosilomalla, sairauslomalla tai lomautettuina olevilla on myös oikeus osallistua valintaan. Lomautettuna oleva voidaan myös valita työsuojeluyhteistyötehtäviin.
Tarvittaessa työpaikat saavat vaaliohjetta Työturvallisuuskeskuksesta, puh. 09 616 261 tai sähköposti:
Vaaliohje löytyy Työturvallisuuskeskuksen sivuilta ttk.fi > Työsuojelun yhteistoiminta > Työsuojeluvaalit sekä MTA:n jäsensivuilta.
Ilmoitus valinnoista Työturvallisuuskeskukseen
Kun valinnat on suoritettu, työnantajan on ilmoitettava työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen sekä työsuojeluasiamiehen nimet ja osoitteet Työturvallisuuskeskukseen.
Vaikka työsuojeluasioista vastaavana toimii pienillä työpaikoilla ainoastaan työsuojelupäällikkö/työnantaja, tulee tämän yhteystiedot ilmoittaa Työturvallisuuskeskukseen. Työsuojelupäällikön ollessa TTK:n rekisterissä työpaikalle lähetetään maksutta tietoa ajankohtaisista työturvallisuusasioista ja -koulutuksesta.
Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus
Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus on 30.4.2026 asti:
| Työntekijäin lukumäärä työpaikalla | Vapaata t/kk | Korvaus euroa/kk |
|---|---|---|
| 10–20 | 4 | 44 |
| 21–50 | 6 | 57 |
| 51 tai enemmän | 10 | 93 |
Y/12/2025 - 28.8.2025
MTA kouluttaa - Syksy 2025 työsuhdeasiainpäivät
Syksyn työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin haastavista työyhteisötilanteista. Kouluttajana Kati Säilä, KTM, työnohjaaja ja valmentaja, Luotain Consulting Oy. Katin johdolla paneudumme seuraaviin asiakokonaisuuksiin:
- Mitä on vastuuton työkäyttäytyminen?
- Erilaisia tyypillisiä haastavia tilanteita työyhteisöissä ja niiden ratkaiseminen.
- Vastuuttoman työkäyttäytymisen, ongelmien ja konfliktien varhainen tunnistaminen.
- Miten tunnistaa huolenaiheet ja puuttua ajoissa - varhainen välittäminen.
- Puheeksi ottaminen ja palautteen antaminen.
- Minkä viestin puheeksi ottamattomuus antaa?
- Oman mielen rauhoittaminen ja viestinnälliset taidot erilaisissa tilanteissa.
- Jatkuva vuoropuhelu ja valmentavan johtamisen ydintaito.
Voit valmistautua koulutukseen miettimällä etukäteen tilanteita, jotka olet kokenut haastaviksi työnantajana. Käymme läpi näitä esimerkkejä myös koulutuksessa.
Tämän lisäksi aiheina työpaikan pelisäännöt sekä liiton ajankohtaiset asiat.
Työsuhdeasianpäivät:
- Seinäjoki 12.11.2025 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Original Sokos hotelli Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki
ilmoittaudu viimeistään 15.10. - Seinäjoki 13.11.2025 klo 8.30–16.00
Original Sokos hotelli Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki
ilmoittaudu viimeistään 15.10. - Oulu 18.11.2025 klo 8.30–16.00
Scandic Oulu City, Saaristonkatu 4, Oulu
ilmoittaudu viimeistään 15.10.
Koulutukseen mahtuu enintään 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.
Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.
Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.
Ilmoittaudu koulutukseen
Ilmoittaudu koulutukseen jäsensivujen kautta: tyonantajat.fi > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Tervetuloa koulutukseen!
Alustava koulutuspäivän ohjelma
- 8.30 Aamupala
- 9.00 Ajankohtaiset
- 9.45 Tauko
- 10.00 Työpaikan pelisäännöt
- 11.15 Lounas
- 12.00 Haastavat työyhteisötilanteet
- 13.45 Kahvitauko
- 14.00 Haastavat työyhteisötilanteet
- 15.30 Yhteenveto ja loppukeskustelut
- n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Y/11/2025
Yhteistoimintalaki uudistuu 1.7.2025
- Lain soveltamiskynnystä nostetaan 50 työntekijän yrityksiin.
- Myös 20–49 työntekijän yrityksiin kohdistuu velvoitteita.
- Muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoa lyhennetään.
- Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä.
Jatkossa yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Osa lain velvoitteista koskevat kuitenkin myös yrityksiä, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää, joskin kevennetyssä muodossa.
20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävät yritykset
Jatkuva vuoropuhelu kevenee
Lakimuutoksen tarkoituksena on helpottaa työpaikan asioiden käsittelyä työnantajan ja henkilöstön kesken. Jatkossa ei enää tarvitse noudattaa yhteistoimintalain mukaisia vähimmäismääriä keskusteluille. Jokaisen työnantajan tulee kuitenkin luoda työpaikalle omat käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Myös jo olemassa olevia käytäntöjä voidaan edelleen noudattaa, jos ne tukevat jatkuvaa vuoropuhelun käymistä.
Vuoropuhelu käydään pääsääntöisesti henkilöstön edustajan kanssa. Jos työnantaja ja edustaja näin sopivat tai jos työpaikalla ei ole nimettyä edustajaa, keskustelua käydään koko henkilöstön kanssa.
Muutosneuvotteluvelvollisuus vain tietyissä tilanteissa
Muutosneuvottelut on käynnistettävä, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana. Toimenpiteiksi lasketaan irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella ja lomauttaminen irtisanomisperusteella.
Jos työnantaja harkitsee lomautuksia, jotka perustuvat työn tilapäiseen vähentymiseen (enintään 90 päivää kestävät lomautukset), ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita.
Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.
Uudet muutosneuvotteluajat kaikenkokoisiin yrityksiin
Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat lyhenevät seuraavasti:
Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 50 työntekijää:
- 3 viikkoa, kun
- neuvottelut koskevat vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai toistaiseksi, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista
- 7 päivää, kun
- neuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista, tai
- neuvottelut koskevat lomauttamista enintään 90 päiväksi, tai
- yritys on saneerausmenettelyn kohteena.
Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää:
7 päivää, kun
- työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana (irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella
tai lomauttaminen irtisanomisperusteella)
Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.
Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä
Lakiin on lisätty säännös, jonka mukaan on varattava aikaa työvoimapalveluiden selvittämiselle. Määräys koskee kaikkia lain soveltamisalan piirissä olevia yrityksiä.
Jos irtisanomisia harkitaan vähintään 10 työntekijän osalta, työntekijöiden työsuhde ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää. Neuvotteluesitys toimitetaan viranomaiselle neuvotteluiden alussa.
Laki yhteistoimintalain muuttamisesta (252/2025)