Y/7/2026 - 6.2.2026
MTA kouluttaa - Kevään 2026 työsuhdeasiainpäivät
Tarjoamme kattavan koulutuspaketin kevään työsuhdeasiainpäivänä palkankorotuksista, vaativuusryhmittelystä, irtisanomisiin liittyvistä asioista, turvallisesta rekrytoinnista, lakimuutoksista sekä muista ajankohtaisista asioista. Alustava ohjelma löytyy tämän kirjeen lopussa.
Työsuhdeasianpäivät:
- Turku 9.4.2026, 8.00–16.00 samalla vuosikokouspäivä
Hotel Kakola, Kakolankatu 14, 20100 Turku
ilmoittaudu viimeistään 25.3.2026 - Vaasa 19.3.2026, 8.30–16.00 (ruotsiksi ilman vuosikokousta)
Original Sokos Hotel Royal, Hovioikeudenpuistikko 18, 65100 Vaasa
ilmoittaudu viimeistään 4.3.2026
Koulutuksen osallistujamäärä on maksimissaan 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, niin voit tulostaa sen tarvittaessa itsellesi mukaan.
Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.
Tervetuloa koulutukseen!
Ilmoittaudu koulutukseen
Pyydämme työsuhdeasiain päiville osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan jäsensivujen kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus. Samalla ilmoittaudutte vuosikokoukseen, jonka kutsu kuitenkin sääntömääräisesti lähetetään erikseen.
Alustava koulutuspäivän ohjelma
- 8.30 Aamupala
- 9.00 Tilaisuuden avaus
- Turvallinen rekrytointi
- 10.00 Vuosikokous
- 10.45 Koulutuspäivä jatkuu
- Palkankorotukset 2026
- Vaativuusryhmittely osana palkkausta
- 12.00 Lounas
- 13.00 Koulutus jatkuu
- Lakimuutokset
- mm. työeläkeikä, määräaikainen työsopimus, työllisyysseteli, erityisraskausvapaan laajentuminen ja irtisanomisperusteen muutos
- Henkilöstä johtuvat irtisanomisperusteet
- perusteet ja menettelytavat
- varoituksen antaminen
- oikeustapauksia
- Iltapäiväkahvi
- Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
- perusteet ja menettelytavat
- irtisanomisjärjestys
- takaisinottovelvollisuus
- oikeustapauksia
- Lakimuutokset
- 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Muistutus verkkokoulutustarjontamme
Tässä muistutuksena myös kevään verkkokoulutustarjontamme. Koulutusten liittymisohjeet ja linkit löydät jäsensivujen kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus. Pääsääntöisesti verkkokoulutuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vaan koulutukseen voit liittyä erillisen koulutuskohtaisen linkin kautta.
Palkankorotukset 2026 verkkokoulutuksiin ilmoittaudutaan erillisen ohjeen mukaisesti ennakkoon.
| 16.2 | Ammattitaitolisä | klo 11.00–13.00 |
| 27.2 | Työsuhdeaamu- Arkipyhäkorvaukset ja palkanmaksu | klo 8.30–9.30 |
| 27.3 | Työsuhdeaamu- Työkyvyttömyysajan palkanmaksu | klo 8.30–9.30 |
| 27.3 | Lakinurkka | klo 10.00–11.00 |
| 14.4 | Palkankorotukset 2026 | klo 9.00–11.00 |
| 14.4 | Palkankorotukset 2026 på svenska | klo 14.00–16.00 |
| 15.4 | Palkankorotukset 2026 | klo 14.00–16.00 |
| 24.4 | Työsuhdeaamu- Vuosiloma | klo 8.30–9.30 |
| 29.5 | Työsuhdeaamu- Kesätyöntekijät ja nuoret | klo 8.30–9.30 |
| 29.5 | Lakinurkka | klo 10.00–11.00 |
Muista seurata kotisivujen etusivun alareunasta löytyvää tapahtumakalenteriamme ja ajankohtaiset uutisointia.
Tervetuloa kevään koulutuksiin!
Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2026 - 3.2.2026
Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2026
Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 asti.
Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa.
Työsopimus
Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.
Työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Työvuoroluettelo
Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.
Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.
Tasoitusjärjestelmä
Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan soveltaa tasoitusjärjestelmää, jossa säännöllinen työaika toteutuu keskimääräisenä. Tasoitusjärjestelmässä työaika voi olla 4–10 tuntia päivässä ja siten viiden päivän työviikossa voi olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä. Tällöin työaika voi olla yhdenjaksoisesti enintään viikon ajan 11 tuntia ja asiasta on tehtävä paikallinen sopimus.
Työnantajan tulee laatia koko tasoitusjaksolle työaikasuunnitelma, josta ilmenee pidempien työpäivien ja lyhyempien työpäivien taikka tasoitusvapaiden ajankohta. Työaika tasoitetaan aina etukäteen työvuoroluettelon avulla.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.
Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.
Työajan lyhennys
Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. Pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.
Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.
Palkka
Harjoittelijan palkaksi on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa sovittu
85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.
Harjoittelijan palkka 1.5.2026 alkaen on seuraava:
- tuntipalkka - 8,65 e/h
- kuukausipalkka - 1 487,80 e/kk (40 tunnin työviikko)
Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.
Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2026 ovat seuraavat:
Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)
- omassa huoneessa 660 euroa/kk (21,76 euroa/pv)
- yhteishuoneessa 636 euroa/kk (20,97 euroa/pv)
Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)
- keskuslämmityshuoneessa 155 euroa/kk (5,11 euroa/pv)
- Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 5,03 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.
Esimerkki:
Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2026 on 603,60 €/kk (5,03 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 140,84 €/kk.
- Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.
Ravintoetu
- 8,80 euroa ateriaa kohti
Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. vero.fi -sivuilta.
Kodin ja työpaikan välisten matkojen korvaus
Jos harjoittelijan työvuorot on suunniteltu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, esimerkiksi eläintenhoitotyössä, työnantaja ja työntekijä sopivat ylimääräisten matkojen korvaamisesta. Korvaus on vähintään 32 senttiä kilometriltä. Mainittu korvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa ja se on pidettävä erillään palkasta. Korvaus ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Ruokailu- ja virkistystauot
Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2 x 12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko.
Kun se työn jatkumisen kannalta on välttämätöntä, voidaan paikallisesti sopia, että työntekijä edellä mainitun ruokailutauon sijasta voi ruokailla työn ohessa ja käyttää siihen työaikaa enintään 20 minuuttia.
Viikkolepo ja muut vapaapäivät
Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutöissä saadaan viikkolepopäivä siirtää, mutta se on viimeistään annettava kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta. Kotieläinten hoitotöissä viikkolepopäivien ajankohtia tarkastellaan yleensä neljän viikon jaksoissa siten, että jaksoon sisältyy yhteensä neljä viikkolepopäivää.
Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.
Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.
Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika (tasoitusjärjestelmä), voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.
Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Enimmäistyöaika ja ylityö
Työehtosopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa siten, että enimmäismäärä vastaa keskimäärin 48 työtuntia viikossa. Tämä ei rajoita keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista, vaan on tapa määritellä työn tekemisen enimmäismäärää.
Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.
Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.
Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.
Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.
Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä.
Lisätyö työehtosopimuksen mukaan
Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Vain MTA:n jäsenet saavat soveltaa tätä ja käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.
Sunnuntaityö
Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita.
Poikkeuksena sunnuntaityökorvauksen osalta on urakkapalkalla tehtävä marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyö, jossa ei korotettua palkkaa tarvitse maksaa.
Sairaustapaukset
Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle. Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.
A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon
Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään,
palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.
B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden
Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.
Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.
Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.
Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapautrmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.
Vuosiloma
Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka. Prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.
Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka (= sovittu viikkotyöaika x sovittu tuntipalkka) luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä.
Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan.
Palkanmaksu
Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntai- tai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.
Tulorekisteri
Työnantaja ilmoittaa kansalliseen tulorekisteriin kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.
Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.
Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.
Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.
Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus
Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2026 seuraavat:
| Työnantajan osuus % | Työntekijän osuus % | |
| Sairausvakuutusmaksu - koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä |
1,91 | – |
| Työeläkemaksu TyEL - alkaen 17 v. - TyEL-maksu palkkasumman mukaan |
katso jäljempänä | 7,30 (17–52-v.) |
| Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä |
0,31 | 0,89 |
| Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen |
0,06 | – |
Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,30 % + 0,89 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 71,72 euroa kuukaudessa. Vuoden 2026 TyEL-maksut ovat vuoden 2024 palkkasummasta riippuen seuraavat:
- Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 24,85 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus.
- Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 10 272 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 25,85 %
Työttömyysvakuutusmaksun perii Työllisyysrahasto. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,31 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen 2 509 500 euron osalta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,89 %. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta saa Työllisyysrahastosta tyollisyysrahasto.fi.
Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.
Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.
Työnantajan työsuojeluvastuu
Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus.
Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.
Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, työnantajan on annettava nämä harjoittelijan käyttöön. Samoin eläinten hoitotyössä työntekijän käyttöön on varattava turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää.
Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.
Ulkomaisen harjoittelijan työehdot
Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.
Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus
Rajoitetusti verovelvollinen (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee harjoittelijoita, jotka tulevat EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Muissa tapauksissa sovelletaan lähdeveroa.
Lähdevero
- 35 % tuloista riippumatta
- ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)
Progressiivinen verotus
- henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
- veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
- ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
- henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
- ei verovapaata palkkatuloa
Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2026 on 1,91 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 17 255 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,10 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka ylittää 17 255 €/vuosi peritään lisäksi 0,88 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
- Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan
merkinnän perusteella - Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Neuvonta työsuhdeasioissa
Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon.
Harjoittelutilat ovat myös suoraan tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.
Maaseudun Työnantajaliitto, puh. 09 7250 4500
Internet-osoitteita:
Työ- ja elinkeinoministeriö tem.fi
Verohallinto vero.fi
Työsuojeluhallinto tyosuojelu.fi
Työturvallisuuskeskus ttk.fi
Maaseudun Työnantajaliitto MTA tyonantajat.fi
ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA
Esimerkissä harjoitteluaika heinäkuu 2026.
Harjoittelijan bruttopalkka on 1.7.–31.7.2026 välisenä aikana 1 487,80 euroa kuukaudessa (172 x 8,65 euroa), joka tässä esimerkissä muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 660,00 euroa kuukaudessa.
Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (7,30 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,89 %) bruttopalkasta laskettuna.
Esimerkki:
660,00 e täysihoitoetu
827,80 e rahapalkka
________
1 487,80 e bruttopalkka (40 h/viikko)
rahapalkasta (827,80 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:
-223,17 e ennakonpidätys, oletus 15 %
-108,61 e työntekijän työeläkemaksu 7,30 %
- 13,24 e työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,89 %
_________
482,78 e = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========
M+P+T+V/1/2026 - 21.1.2026
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2026
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset sekä TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.
Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.
- Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
- "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 405 euroa vuonna 2026. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
- Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.
Kesäharjoitteluohjelman 405 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:
- Työeläkevakuutusmaksu 17 v
- Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
- Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v
Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä
Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.
Minkä ikäisenä työsuhteeseen?
Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.
Nuoren työntekijän työsopimus
15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.
Nuorille sopivat kevyet työt
STM:n asetus (189/2012) sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.
Vaaralliset työt
Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone, leikkuupuimuri ja metsätyökoneet sekä moottorikäyttöinen ruohonleikkuri vaativissa olosuhteissa. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen (tyosuojelu.fi).
Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.
Nuorten työaika
15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.
Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.
13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.
Nuorten palkka
Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.
- Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
- Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
- Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
- Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.
Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.
Y/6/2026 - 20.1.2026
Muutoksia lainsäädäntöön vuoden 2026 alusta
Työlainsäädäntöön on tullut muutoksia vuoden 2026 alusta lukien. Muutokset koskevat seuraavia säännöksiä:
- Työsopimuslain irtisanomisperusteet
- Työllistymisseteli nuorten palkkaamisen tueksi
- Työeläkevakuuttamisen yläraja
- Erityisraskausvapaa
- Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus
- Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus
1. Työsopimuslain muutokset irtisanomisperusteisiin
Ei koske MTA:n sopimusaloja
Lakimuutoksen myötä henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää jatkossa pelkästään asiallinen syy, kun aikaisemmin oli oltava sekä asiallinen että painava syy. Vanhaa lakia sovelletaan, jos irtisanomisperusteena oleva menettely on tapahtunut ennen 1.1.2026. Vaikka henkilöperusteisen irtisanomisen lainsäädäntöä on muutettu, irtisanomiskynnyksen todellinen muutos selviää vasta oikeuskäytännön kautta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa työllistämistä, erityisesti pk-yrityksissä.
Lakimuutos ei kuitenkaan koske MTA:n ja Teollisuusliiton sopimusaloja, koska työehtosopimukset edellyttävät edelleen sekä asiallista että painavaa syytä. Työehtosopimus on ensisijainen lakiin nähden ja määräys on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Tämä sopimusmääräys ei siten muutu sopimuskauden aikana.
Irtisanomistilanteissa kannattaa aina olla yhteydessä liittoon, sillä jokainen tapaus tulee arvioida tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella.
Sovelletaan myös MTA:n sopimusaloilla
Työsopimuslakiin (7 luku 2 §, 2a § ja 3 §) on kuitenkin myös tullut muutoksia, joita voidaan soveltaa välittömästi työehtosopimuksen kirjauksista riippumatta.
Asiallisena henkilöperusteisena irtisanomissyynä voidaan pitää tilanteita, joissa:
- Työntekijä rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamista, laiminlyö töitään, on poissa työstä perusteettomasti, käyttäytyy epäasiallisesti sekä hoitaa työnsä huolimattomasti.
Lakimuutoksen myötä pykälään on lisätty esimerkkejä.
- Työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Tällainen muutos työnteon edellytyksissä liittyy useimmiten työntekijän työkykyyn. Lähtökohtaisesti työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa ei voida pitää asiallisena syynä irtisanomiselle, koska ne ovat yksinään kiellettyjä irtisanomisperusteita. Mikäli vamma tai tapaturma kuitenkin aiheuttaa työkyvyn aleneman, tämä voi muodostaa asiallisen syyn työntekijän irtisanomiselle. Näin on silloin, kun työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Tämä kohta on nyt kirjattu lakiin, joskin sitä on sovellettu jo aikaisemminkin.
Irtisanomisperusteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan työntekijän menettelyn tai työedellytysten muutoksen vakavuus sekä muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten työntekijän asema ja tehtävät, muu velvoitteiden vastainen toiminta, työnantajan omat toimet ja menettely (esim. ohjeistus), työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Asiallisen syyn riittävyyttä arvioidaan suhteessa siihen, voidaanko työsuhteen irtisanomista pitää ymmärrettävänä ja sopusuhtaisena seurauksena työntekijän menettelylle tai työntekoedellytysten heikentymiselle.
Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi
Vähäistä tai syrjivää syytä ei jatkossakaan pidetä asiallisena syynä irtisanomiselle ja työsopimuslaissa on listattu kielletyt irtisanomisperusteet selkeästi omaan pykälään (2a §). Tähän listaan on nyt myös lisätty henkilöstön edustajan erityinen irtisanomissuoja, jota ennen huomioitiin vain oikeuskäytännössä.
Varoitusmenettely ja kuulemisvelvollisuus ennallaan
Varoitusmenettelyyn ei ole tullut muutoksia. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja sen myötä mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena ovat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Näitäkin tapauksia tulee arvioida tapauskohtaisesti ja kokonaisharkinnalla.
Ennen työsopimuksen irtisanomista työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi päättämisen syistä, ja työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa.
Uudelleensijoittamisen velvollisuuteen muutos
Aikaisemmin työnantajan tuli ennen irtisanomista selvittää, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Uusien säännösten mukaan työnantajalla on velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.
Ei muutoksia taloudelliseen ja tuotannolliseen irtisanomisperusteeseen
Irtisanottaessa työntekijä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvasta syystä irtisanomisen syyn edellytetään jatkossakin työsopimuslain mukaan olevan asiallinen ja painava.
2. Työllistymisseteli nuorille
Nuorten työllistymissetelillä tuetaan yrityksiä työllistämään alle 30-vuotiaita nuoria työttömiä siten, että avustus kattaa 50 % palkasta kuuden kuukauden ajan, enintään 1 500 euroa kuukaudessa.
Uudenmaan elinvoimakeskus myöntää alkuvuodesta 2026 avustusta työvoimaviranomaisille, jotka sen jälkeen sopivat yritysten kanssa avustuksen käytöstä. Avustuksen ehtona on, että yritys työllistää kohderyhmään kuuluvan nuoren vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Kohderyhmään kuuluvat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttömänä vähintään kuusi kuukautta sopimushetkeä edeltäneen seitsemän kuukauden aikana, lukuun ottamatta vain perusopetuksen suorittaneita, joille edellytetään vähintään kolmen kuukauden työttömyyttä.
Työ- ja elinkeinoministeriö: Nuorten työllistymisseteli
3. Työeläkevakuuttamisen yläraja nousee vuodella
Työntekijän (ja yrittäjän) vakuuttamisvelvollisuus päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin
- vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt henkilö täyttää 68 vuotta
- vuosina 1958–1961 syntynyt henkilö täyttää 69 vuotta ja
- vuonna 1962 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 70 vuotta.
4. Erityisraskausrahan muutos
Aikaisemmin raskaana olevalla työntekijällä oli oikeus erityisraskausrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaaransi hänen tai sikiön terveyden.
Uusien säännösten mukaan oikeus erityisraskausrahaan on myös, jos raskaana olevan työtehtäviin tai työoloihin liittyy fysikaalinen tai fyysinen tekijä tai työolosuhde, joka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden. Näitä ovat esimerkiksi melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut ja tärinä, taakkojen käsittely, fyysinen ja henkinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset. Myös yötyö on mainittu mahdollisena vaaraa aiheuttavana työolosuhteena.
Erityisraskausrahaa koskevat muutokset eivät sinänsä muuta työnantajan velvoitteita. Työnantaja on aina velvollinen ottamaan huomioon mm. työn fyysiset tekijät ja miettimään riskiä raskaana olevan näkökulmasta ja ryhtymään riskiä estäviin tai rajoittaviin toimenpiteisiin.
Työnantajan on suositeltavaa ohjata raskaana oleva työntekijä työterveyshuoltoon arvioitavaksi, liittyykö työhön tai työolosuhteisiin raskautta vaarantavia tekijöitä, sillä arvio tehdään aina yksilöllisesti. Mikäli riski todetaan, erityisraskausvapaa on vasta viimeinen keino. Työnantajan tulee ensisijaisesti kohtuullisin toimin poistaa riski tai järjestää korvaavaa työtä, eikä työterveyshuollon lääkäri voi suoraan määrätä erityisraskausvapaata.
Jos työnantaja ei voi tarjota muuta työtä eikä vaaratekijää voida riittävästi rajoittaa ja työterveyslääkäri arvioi lausunnossaan, että työolot voivat aiheuttaa riskin raskaana olevalle tai sikiölle, voi työntekijä jäädä erityisraskausvapaalle ja Kela maksaa silloin vapaan ajalta erityisraskausrahaa.
Erityisraskausvapaata voi jatkossa saada myös osittaisena. Raskaana oleva työntekijä voi siirtyä tekemään osa-aikatyötä, jos työn aiheuttama riski siten voidaan välttää kokonaan tai sitä voidaan pienentää riittävästi. Osittaiseen erityisraskausrahaan on oikeus, jos päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Jos työnantaja ei pysty järjestämään työtä korkeintaan viisituntisena päivittäin, työntekijä saa erityisraskausvapaan täysimääräisenä.
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 1471/2025
5. Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus
Kela alkaa vuoden 2026 alussa korvata työterveyshuollon kustannuksia jo työsopimuksen solmimishetkestä alkaen, eli ennen työnteon aloittamista.
Usein työntekijälle tehdään ensimmäinen työterveystarkastus silloin, kun työntekijä on jo aloittanut työssään. Kuitenkin sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, työntekijän terveystarkastus (alkutarkastus) on lain mukaan pyrittävä tekemään jo ennen työn aloittamista.
Erityistä sairastumisen vaaraa liittyy työoloon, jossa fysikaaliset, kemialliset, biologiset tekijät (esim. asbesti, pöly, melu, tärinä) tai yötyö voivat aiheuttaa todennäköisesti sairauden, liiallisen altistumisen tai lisääntymisterveydelle vaaran.
Muutoksen myötä työnantajan on mahdollista saada korvauksia kaikista näistä lain edellyttämistä alkutarkastuksista. Työnantaja voi saada korvauksia myös muusta työterveyshuollon toiminnasta, jonka työnantaja ja työterveyshuolto katsovat työntekijälle tarpeelliseksi ennen työn aloittamista.
6. Työnantaja- ja ammattiliittojen jäsenmaksut
Vuodesta 2026 toimitettavasta verotuksesta lähtien MTA:n jäsenmaksut eivät ole enää jäsenilleen verovähennyskelpoisia, eikä vastaavasti ammattiliittojen jäsenmaksut verovähennyskelpoisia työntekijöille. Työantaja pidättää edelleen työntekijän pyynnöstä ammattiliiton jäsenmaksun ja tilittää sen eteenpäin työntekijän puolesta.
Y/5/2026 - 19.12.2025
MTA:n hallinto vuonna 2026
Liiton syyskokous pidettiin 17. joulukuuta Tampereella (Sokos Hotel Torni). Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kolmanneksi hallituskaudeksi maanviljelijä Anssi Laamanen maaseutuelinkeinoista.
Hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja + kahdeksan jäsentä) säilyy ennallaan.
Hallituksen kokoonpano säilyi ennallaan, kun erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Hallituksen varapuheenjohtajasta sekä työvaliokunnan kokoonpanosta päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2026.
Lisäksi syyskokous valitsi tilintarkastajan ja vaalivaliokunnan vuodelle 2026.
Hallituksen kokoonpano 2026
Puheenjohtaja: maanviljelijä Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay, Juva, sekä Jokiniemen Kartano Oy, Loviisa; maaseutuelinkeinot
Maaseutuelinkeinot:
Tilanhoitaja Mikael Jensen, Söderlångvik gård, Kemiönsaari
varajäsen: maanviljelijä Aarne Schildt, Bosgård Oy, Porvoo
Marjanviljelijä Aarni Alanne, Alanteen tila, Paimio
varajäsen: maanviljelijä Timo Heikkilä, Heikkilän tila, Rusko
Henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén, Munax Oy, Laitila
varajäsen: maanviljelijä Hanna-Mari Mähönen, Koivurannan tila, Kuopio
Puutarha-ala:
Toimitusjohtaja Juha Oksanen, Oksasen Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Sakari Tamsi, Matti Tamsi Oy, Teuva.
Talouspäällikkö Jenni Rantanen, Huiskulan Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen, Ansari-Yhtymä Oy, Luumäki
Toimitusjohtaja Inari Jansson, Harviala Oy, Tampere
varajäsen: Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen, Puutarha Tahvoset Oy, Raasepori
Viher- ja ympäristörakentamisala:
Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy, Forssa
varajäsen: talous- ja henkilöstöpäällikkö Katja Hyvönen, Viherpalvelut Hyvönen Oy, Lahti
Turkistuotantoala:
Toimitusjohtaja Fredrik Snellman, Torp Frys Oy, Pedersören kunta
varajäsen: toimitusjohtaja Esa Rantakangas, Höltin Minkki Oy, Lappajärvi
Tilintarkastaja
KPMG Oy: Tilintarkastaja Mikko Laijoki KHT
Varatilintarkastaja KPMG Oy:n tarvittaessa nimeämä henkilö.
Vaalivaliokunta
Vaalivaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä syyskokouksen valitsemina toimitusjohtaja Olavi Järvenpää (viher- ja ympäristörakentamisala) ja maanviljelijä Henrik Jensen (maaseutuelinkeinot).
Työehtosopimusvaliokunnat
Hallituksen nimeämät eri sopimusalojen valiokunnat osallistuvat työehtosopimusten valmisteluun neuvottelujen yhteydessä. Valiokuntien kokoonpanosta vuonna 2026 päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.
Hallintoelinten kokoonpano on nähtävillä kotisivullamme kohdassa
Liitto > Hallinto.
Vuosi-ilmoituksien lähettäminen
Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2025 toteutunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.
Pyydämme lähettämään vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2026. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen.
Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Laskutamme jäsenmaksun työnantajan ilmoittaman palkkasumman perusteella.
Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsentemme välillä. Muun muassa tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.
Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse
Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme kaikille jäsenillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2026.
Y/5/2025
Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2025
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:
- rajoitetusti verovelvollisen verotusta
- sosiaalivakuutusmaksuja
- vuokratyöntekijän verotusta
- työn teettäjän velvollisuuksia
Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa
Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.
Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.
Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.
Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti
Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.
Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".
Verotus lähdeverolain mukaan
Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.
Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.
Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 862 €/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus
Yleistä
Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.
Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.
Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.
Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä
Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.
Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin
Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:
Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:
- Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
- Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.
Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.
Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen.
Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus
Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Verohallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantajasuoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.
Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.
Y/4/2026 - 12.12.2025
Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2026
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:
- rajoitetusti verovelvollisen verotusta
- sosiaalivakuutusmaksuja
- vuokratyöntekijän verotusta
- työn teettäjän velvollisuuksia
Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa
Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.
Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.
Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.
Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti
Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.
Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".
Verotus lähdeverolain mukaan
Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.
Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.
Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2026 on 1,91 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 17 255 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,10 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 17 255 €/vuosi peritään lisäksi 0,88 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus
Yleistä
Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.
Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.
Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.
Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä
Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.
Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyön teettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin
Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:
Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:
- Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei
olisikaan vakuutettu Suomessa. - Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle
työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.
Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.
Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun
palkan maksupäivän jälkeen.
Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus
Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Työn teettäjä maksaa työkorvauksesta perityn lähdeveron OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.
Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.
Y/6/2025
Palkan ulosmittaus vuonna 2025
Ulosmittaus tiivistetysti
- sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
- suojaosuuksien määrät
- oikeusministeriön verkkopalvelussa
https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi - työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (986,40 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2025 alusta ns. suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2025 lukien
- Velallinen yksin 986,40 euroa
- Velallinen + 1 elatuksen varassa 1 274,70 euroa
- Velallinen + 2 elatuksen varassa 1 563,00 euroa
- Velallinen + 3 elatuksen varassa 1 851,30 euroa
Ulosmitattava määrä
- Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
- Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
- Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
- Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Ko. syiden perusteella velallisen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulosmittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.
Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.
Y/3/2026 - 12.12.2025
Palkan ulosmittaus vuonna 2026
Ulosmittaus tiivistetysti
- sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
- suojaosuuksien määrät
- oikeusministeriön verkkopalvelussa
https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi - työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (990,90 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2026 alusta ns. suojaosuus on 33,03 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,65 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2026 lukien
- Velallinen yksin 990,90 euroa
- Velallinen + 1 elatuksen varassa 1 280,40 euroa
- Velallinen + 2 elatuksen varassa 1 569,90 euroa
- Velallinen + 3 elatuksen varassa 1 859,40 euroa
Ulosmitattava määrä
- Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
- Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
- Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
- Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Näiden syiden perusteella velalli¬sen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulos-mittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.
Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.
Y/3/2025
Ennakonpidätys vuonna 2025
Vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Aiemmin verokortit tulivat voimaan vasta helmikuussa. Myös verokortin tuloraja on nyt laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös mahdollinen lomaltapaluuraha.
Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2025 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2024 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2025
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2025 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu-ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2025 lukien.
Sosiaalivakuutusmaksut 2025 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):
1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,87 %
Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä
1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,06 %.
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2025 päivärahamaksua ei peritä alle 16 862 euron vuositulosta.
2. Työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus |
| 0,20 % | 0,59 % |
Maksu on 0,20 % kun palkkasumma on enintään 2 455 500 euroa ja 0,80 % sen yli menevältä osalta.
Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.
2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Osaomistajan osuus |
| 0,20 % | 0,30 % |
yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.
3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät
TyEL-maksut:
Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 25,28 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2023 on ollut vähintään 2 337 000 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus
Tilapäinen työnantaja
- palkkasumma alle 10 038 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 26,28 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta
| 17–52-vuotiailla | 7,15 % |
| 53–62-vuotiailla | 8,65 % |
| 63 vuotta täyttäneillä | 7,15 % |
Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.
TyEL-vakuuttamisen alaraja 70,08 e/kk
4. Ryhmähenkivakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus | |
| - keskimäärin | 0,06 % | – |
Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.
5. Tapaturmavakuutusmaksu
Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.