Y/9/2025
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja 1 600 euroa
Lupaprosessi siirtyy kokonaan Migrille
Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen kuuluu jatkossa Migrin toimivaltaan. Aiemmasta kaksivaiheisesta lupaprosessista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto teki osapäätöksen, on luovuttu. Ulkoministeriö käsittelee edelleen kausityöviisumit. Kaikki muut kausityöluvat ja työntekijän oleskeluluvat käsitellään Migrissä.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousee
Työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tulevalle henkilölle on maksettava vähintään 1 600 euroa palkkaa kuukaudessa. Palkan on lisäksi vastattava alan työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä 1 600 euron raja on vähimmäisvaatimus – jos palkka jää sen alle, oleskelulupaa ei myönnetä.
Palkkana otetaan huomioon peruspalkka ilman lisiä. Myös luontoisedut voidaan huomioida, kunhan ne ovat Verohallinon ohjeen mukaisia, eivätkä ole rahapalkkaa suuremmat. Tulorajaa sovelletaan myös jatkolupahakemuksiin.
Työnantajan kannattaa varmistaa, että tarjottu viikkotuntimäärä varmasti yltää 1 600 euron tulorajaan kyseisessä vaativuusryhmässä. Tulorajan täyttymistä tarkastellaan kuitenkin keskimäärin kuukausittain, joten esimerkiksi tasoitusjärjestelmää voidaan soveltaa.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja ei koske kausityötä, johon haetaan kausityölain perusteella työlupaa. Kausityön osalta vuoden 2025 vähimmäistoimeentulo on 1 430 euroa.
Y/8/2025
Muutoksia paikalliseen sopimiseen
Työlainsäädäntöön on tullut uudistuksia paikallisen sopimisen osalta. Uudistusten tavoitteena on asettaa järjestäytymättömät ja järjestäytyneet työnantajat tasavertaisiin asemiin.
Keskeiset muutokset:
- Kaikilla samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen yleissitovassa kentässä
Järjestäytymättömillä työnantajilla on samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneillä työnantajilla. Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta on kuitenkin noudatettava. - Yrityskohtaiset työehtosopimukset
Työnantajalla on periaatteessa mahdollisuus neuvotella oma työehtosopimus Teollisuusliiton kanssa. Yrityksen oma työehtosopimus ohittaa MTA:n neuvotteleman yleissitovan työehtosopimuksen ainoastaan silloin, kun sopijaosapuolena palkansaajapuolella on valtakunnallinen yhdistys.
Uudistus ei tarkoita täyttä vapautta sopia työehdoista, vaan edelleen sekä lainsäädäntö että työehtosopimus määräävät, mistä asioista voidaan sopia toisin ja paikallisesti.
Y/7/2025
Työsuhdeasioiden koulutusta - Kevät 2025
Kevään työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin palkankorotuksista sekä työehtosopimukseen tulleista tekstimuutoksista. Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta kertoo työpaikkojen vaarojen ja riskien arvioinnista. Hiomme myös hyviä neuvottelutaitoja käytännön esimerkein.
Työsuhdeasianpäivät:
- Hämeenlinna 12.3.2025 klo 8.30–16.00
Scandic Aulanko, Aulangonkuja 1A, Hämeenlinna
ilmoittaudu viimeistään 9.2. - Närpiö 7.3.2025 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Hotel Red & Green, Närpiöntie 16 C, Närpiö
ilmoittaudu viimeistään 28.2.
Koulutukseen mahtuu enintään 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.
Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.
Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.
Alustava kokopäiväohjelma
- 8.30 Aamupala
- 9.00 Palkankorotukset
- 10.15 Tauko
- 10.30 Työehtosopimusten tekstimuutokset
- 11.15 Lounas
- 12.00 Vaarojen ja riskien arviointi
- 13.45 Kahvitauko
- 14.00 Neuvottelutaidot
- n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Koulutustilaisuuksiin ilmoittautuminen
Ilmoittaudu koulutukseen jäsensivujen kautta: tyonantajat.fi > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .
Tervetuloa koulutukseen!
Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.
Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Järjestämme keväisen juhlaristeilyn, joka seilataan Viking Glorylla 3–4.4.2025 Turusta Tukholmaan.
Risteilyn ohjelmassa on kevätkokous, luento työhyvinvointiin liittyen, rentoutumista ja yllätysohjelmaakin, unohtamatta herkullista ruokaa ja mukavaa seuraa. Risteilyn aikana on hyvä tilaisuus tavata yrittäjäkollegoita ja MTA:n henkilökuntaa.
Risteilyohjelma:
3.4.2025
- 7.30 Kokoontuminen Turun Viking Linen terminaalissa.
Maihinnousukortit noudetaan ryhmälähtöselvityksestä. - 8.10 Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin.
- 8.45Laiva lähtee ja aloitamme auditoriossa Mix & Match -aamiaisella
- 9.15 Tervetuloa
- 10.00 Kevätkokous
- 11.00 Terve ja hyvinvoiva työyhteisö sekä oma jaksaminen
– näin huolehdin hyvinvoinnin pöydästäni
Luennoitsijana Essi Juvakka, viestintävalmentaja, psykologi PsM, psykoterapeutti ET, perheterapeutti - 12.00 Buffetlounas
- 13.30 Essi Juvakan luento jatkuu
- 15.00 Kahvitauko
- 15.20 Essi Juvakan luento jatkuu
- 17.00 Päivän ohjelmaosuus päättyy
- 20.00 Buffetillallinen (Huom! Ruotsin aikaa)
4.4.2025
- 6.30 Buffetaamiainen
- 7.35 Laiva saapuu Turun satamaan
Varaa paikkasi ajoissa!
Risteily on ilmainen yhdelle henkilölle/jäsenyritys ja muille jäsenyrityksen osallistujille 60 euroa. Mukaan mahtuu 80 ensin ilmoittautunutta, joten kannattaa toimia nopeasti varmistaaksesi paikkasi juhlavuotemme iloisimmassa tapahtumassa.
Pyydämme risteilylle osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan risteilylle lomakkeen kautta, joka näkyy tämän jäsenkirjeen alla. Täytäthän ilmoittautumislomakkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään 24.2.2025, jotta voimme varmistaa hyttien saatavuuden. HUOM! Jokaiselta osallistujalta tarvitsemme oman ilmoittautumisen.
Ilmoittautuminen on sitova.
Hyttitiedot
Standard-luokan hytti merinäköaloin 1–4 henkilölle kansilla 5, 6, 7 ja 8. TV ja hiustenkuivain. Neljä erillistä vuodetta, kaksi alavuodetta ja kaksi ylävuodetta. Pinta-ala 9,4 m².
Mikäli teillä herää kysymyksiä, olkaa yhteydessä suoraan toimistoomme, tai 09-725 04 500.
Tervetuloa juhlaristeilylle!
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Y/6/2025
Palkan ulosmittaus vuonna 2025
Ulosmittaus tiivistetysti
- sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
- suojaosuuksien määrät
- oikeusministeriön verkkopalvelussa
https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi - työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (986,40 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2025 alusta ns. suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2025 lukien
- Velallinen yksin 986,40 euroa
- Velallinen + 1 elatuksen varassa 1 274,70 euroa
- Velallinen + 2 elatuksen varassa 1 563,00 euroa
- Velallinen + 3 elatuksen varassa 1 851,30 euroa
Ulosmitattava määrä
- Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
- Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
- Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
- Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Ko. syiden perusteella velallisen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulosmittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.
Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.
Y/5/2025
Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2025
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:
- rajoitetusti verovelvollisen verotusta
- sosiaalivakuutusmaksuja
- vuokratyöntekijän verotusta
- työn teettäjän velvollisuuksia
Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa
Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.
Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.
Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.
Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti
Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.
Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".
Verotus lähdeverolain mukaan
Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.
Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.
Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 862 €/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus
Yleistä
Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.
Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.
Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.
Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä
Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.
Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin
Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:
Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:
- Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
- Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.
Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.
Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen.
Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus
Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Verohallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantajasuoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.
Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.
Y/4/2025
MTA:n hallinto vuonna 2025 ja muutos jäsenmaksuperusteeseen
Liiton syyskokous pidettiin 4. joulukuuta Helsingissä (Kilta-sali). Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toiseksi hallituskaudeksi maanviljelijä Anssi Laamanen maaseutuelinkeinoista.
Hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja + kahdeksan jäsentä) säilyy ennallaan.
Uusia hallituksen varsinaisia jäseniä ovat maaseutuelinkeinoissa marjanviljelijä Aarni Alanne Paimiosta, puutarha-alalla toimitusjohtaja Inari Jansson Tampereelta ja turkistuotantoalalla toimitusjohtaja Fredrik Snellman Pedersören kunnasta. Hallituksen varajäseniksi siirtyivät hallituksesta puutarha-alaa edustava toimitusjohtaja Tomi Tahvonen Raaseporista ja maaseutuelinkeinoja edustava maanviljelijä Timo Heikkilä Ruskosta. Hallituksen varapuheenjohtajasta sekä työvaliokunnan kokoonpanosta päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2025.
Lisäksi syyskokous valitsi tilintarkastajan ja vaalivaliokunnan vuodelle 2025.
Hallituksen kokoonpano 2025
Puheenjohtaja: maanviljelijä Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay, Juva, sekä Jokiniemen Kartano Oy, Loviisa; maaseutuelinkeinot
Maaseutuelinkeinot:
Tilanhoitaja Mikael Jensen, Söderlångvik gård, Kemiönsaari
varajäsen: maanviljelijä Aarne Schildt, Bosgård Oy, Porvoo
Marjanviljelijä Aarni Alanne, Alanteen tila, Paimio
varajäsen: maanviljelijä Timo Heikkilä, Heikkilän tila, Rusko
Henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén, Munax Oy, Laitila
varajäsen: maanviljelijä Hanna-Mari Mähönen, Koivurannan tila, Kuopio
Puutarha-ala:
Toimitusjohtaja Juha Oksanen, Oksasen Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Sakari Tamsi, Matti Tamsi Oy, Teuva.
Talouspäällikkö Jenni Rantanen, Huiskulan Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen, Ansari-Yhtymä Oy, Luumäki
Toimitusjohtaja Inari Jansson, Harviala Oy, Tampere
varajäsen: Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen, Puutarha Tahvoset Oy, Raasepori
Viher- ja ympäristörakentamisala:
Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy, Forssa
varajäsen: talous- ja henkilöstöpäällikkö Katja Hyvönen, Viherpalvelut Hyvönen Oy, Lahti
Turkistuotantoala:
Toimitusjohtaja Fredrik Snellman, Torp Frys Oy, Pedersören kunta
varajäsen: toimitusjohtaja Esa Rantakangas, Höltin Minkki Oy, Lappajärvi
Tilintarkastaja
KPMG Oy: Tilintarkastaja Mikko Laijoki KHT
Varatilintarkastaja KPMG Oy:n tarvittaessa nimeämä henkilö.
Vaalivaliokunta
Vaalivaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä syyskokouksen valitsemina toimitusjohtaja Olavi Järvenpää (viher- ja ympäristörakentamisala) ja maanviljelijä Henrik Jensen (maaseutuelinkeinot).
Työehtosopimusvaliokunnat
Hallituksen nimeämät eri sopimusalojen valiokunnat osallistuvat työehtosopimusten valmisteluun neuvottelujen yhteydessä. Valiokuntien kokoonpanosta vuonna 2025 päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.
Hallintoelinten kokoonpano on nähtävillä kotisivullamme kohdassa
Liitto > Hallinto.
Jäsenmaksut muuttuvat 2025
Uudeksi jäsenmaksuperusteeksi hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti 0,42 % edellisvuonna maksetusta palkkasummasta. Vähimmäismaksuksi hyväksyttiin 160 euroa (palkkasumma alle 38 095 euroa vuodessa) ja enimmäismaksuksi 6 300 euroa (palkkasumma yli 1 500 000 euroa vuodessa). Maksu vuokratyövoimasta säilyy ennallaan, eli 0,26 % työnantajan vuokratyövoiman käytöstä maksamasta kustannuksesta.
Vuosi-ilmoituksien lähettäminen
Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2024 toteu¬tunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.
Pyydämme lähettämään vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2025. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen.
Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Laskutamme jäsenmaksun työnantajan ilmoittaman palkkasumman perusteella.
Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsentemme välillä. Muun muassa tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.
Vuosi 2024 on viimeinen vuosi, jolloin lähetämme paperipostia. Vuoden 2025 alusta lähetämme jäsenkirjeet postitse ainoastaan niille jäsenille, jotka erikseen pyytävät. Painatamme ja lähetämme kuitenkin työehtosopimukset postitse myös jatkossa.
Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse
Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme kaikille jäsenillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2025.
M/1/2025
Matkakustannusten korvaukset maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa vuonna 2025
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen 27 §:n 11. kohdan matkakustannusten korvaukset ovat vuonna 2025 seuraavat:
Komennusluontoiset työmatkat 1.1.2025 alkaen
Työnantajan määräyksestä suoritettavan komennusluontoisen työmatkan matkustus- ja muut suoranaiset kustannukset maksaa työnantaja. Mikäli työmatka edellyttää yöpymistä, työnantaja on velvollinen järjestämään majoituksen ja huolehtimaan sen kustannuksista.
Työntekijän matkustaessa työnantajan määräyksestä komennusluontoiselle työmatkalle, suorittaa työnantaja kulukorvauksia seuraavasti:
- yli 10 tunnin työmatka -> kulukorvaus 29,65 euroa
- yli 6 tunnin työmatka -> kulukorvaus 19,95 euroa
- korvaus työntekijän auton käytöstä komennusmatkalla 59 senttiä kilometriltä
Mikäli työntekijä saa matkan aikana työnantajan kustantaman ruuan, kulu-korvaus puolitetaan. Ilmaisella ruualla tarkoitetaan isomman kulukorvauksen kyseessä ollen kahta ja pienemmän kulukorvauksen ollessa kyseessä yhtä ateriaa.
Korvaus työntekijän omalla autollaan suorittamasta työhön liittyvästä huolto-ajosta on 59 senttiä kilometriltä edellyttäen, että auton käytöstä on sovittu työnantajan kanssa.
Päivittäiset matkakustannukset
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen 27 §:n 10. kohdassa on sovittu päivittäisten matkakustannusten korvaamisesta niissä tapauksissa, joissa työntekijän työpäivä jakautuu esim. kahteen työjaksoon ja työntekijä näiden välisellä vapaalla käy kotonaan. Määrä tarkistetaan vuosittain.
Kun työvuorot on sovittu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, maksetaan ylimääräisten matkojen korvaamisesta veronalaisena palkkana vuonna 2025 vähintään 34 senttiä kilometriltä.
Ensisijaisena menettelynä on matkakustannusten korvauksesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä. Matkakustannusten korvaus on pidettävä erillään varsinaisesta palkasta. Mikäli työntekijän kanssa on jo aiemmin sovittu esim. kuukausittain maksettavasta matkakorvauksesta, on tällainen sopimus edelleen voimassa.
Em. matkakustannusten korvaus on katsottava ennakonpidätyksen alaiseksi palkkaeräksi, koska verottaja ei hyväksy verovapaana maksettavaksi kiinteän työpaikan ja työntekijän asunnon välisiä matkakorvauksia.
Y/3/2025
Ennakonpidätys vuonna 2025
Vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Aiemmin verokortit tulivat voimaan vasta helmikuussa. Myös verokortin tuloraja on nyt laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös mahdollinen lomaltapaluuraha.
Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2025 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2024 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2025
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2025 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu-ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2025 lukien.
Sosiaalivakuutusmaksut 2025 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):
1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,87 %
Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä
1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,06 %.
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2025 päivärahamaksua ei peritä alle 16 862 euron vuositulosta.
2. Työttömyysvakuutusmaksu
Työnantajan osuus | Työntekijän osuus |
0,20 % | 0,59 % |
Maksu on 0,20 % kun palkkasumma on enintään 2 455 500 euroa ja 0,80 % sen yli menevältä osalta.
Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.
2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu
Työnantajan osuus | Osaomistajan osuus |
0,20 % | 0,30 % |
yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.
3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät
TyEL-maksut:
Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 25,28 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2023 on ollut vähintään 2 337 000 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus
Tilapäinen työnantaja
- palkkasumma alle 10 038 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 26,28 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta
17–52-vuotiailla | 7,15 % |
53–62-vuotiailla | 8,65 % |
63 vuotta täyttäneillä | 7,15 % |
Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.
TyEL-vakuuttamisen alaraja 70,08 e/kk
4. Ryhmähenkivakuutusmaksu
Työnantajan osuus | Työntekijän osuus | |
- keskimäärin | 0,06 % | – |
Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.
5. Tapaturmavakuutusmaksu
Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.
M+P/1/2025
Sosiaalinen ehdollisuus voimaan 1.1.2025
Vuoden 2025 alusta lukien EU:n viljelijätukiin tulee vaatimus, jonka mukaan työntekijöiden työturvallisuuden ja työsopimusten laiminlyöminen voi johtaa tukimenetyksiin. Vähimmäiskokoa maatilalle ei ole. Vain ne viljelijät, joilla ei ole työvoimaa, jäävät säännösten ulkopuolelle.
Kansalliset kasvihuonetuotannon tuet eivät tässä vaiheessa ole sosiaalisen ehdollisuuden piirissä, mutta suunnitteilla on, että ehdollisuus myöhemmin laajennetaan koskemaan näitäkin tukia.
Ainut uusi asia on, että työsopimus- ja työturvallisuusasioiden laiminlyömisestä voi seurata tukimenetyksiä. Jos tälläkin hetkellä noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja työehtosopimusta, ei tule seuraamuksia.
Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kun työntekijä sopimuksen mukaan tekee työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Myös perheenjäsenen kohdalla työsuhteen tunnusmerkit saattavat toteutua.
Työehtoihin liittyvissä asioissa kannattaa olla yhteydessä MTA:han.
Työturvallisuus
Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä kaikissa työhön liittyvissä tilanteissa ennaltaehkäisevästi.
Työturvallisuudesta on huolehdittava, vaikka työntekijä ei olisi viljelijän suoraan palkkaama, ts. tämä koskee myös vuokratyövoimaa tai esimerkiksi ulkopuolista lomittajaa.
Työturvallisuuskysymyksissä kannattaa olla yhteydessä Työturvallisuuskeskukseen (TTK).
TTK on myös kerännyt verkkosivuilleen materiaalia maatalouden työturvallisuudesta.
Valvova viranomainen
Suomessa valvontaa suorittaa työsuojeluviranomainen (AVI). Työsuojelutarkastukset jatkuvat kuten tähänkin asti, joten maatiloille ei tule uusia valvontaa suorittavia viranomaistahoja.
Tukiseuraamusten arviointi perustuu AVI:n päätöksiin. Laiminlyöntien arvioinnissa huomioidaan vakavuus, laajuus, jatkuvuus tai toistuvuus ja tahallisuus. Ensimmäisistä toimintaohjeista ja kehotuksista ei tule seuraamuksia.
Lainsäädännön noudattamatta jättämisestä voi aiheutua seuraamuksia kuten tähänkin asti, mutta sen lisäksi voi samanaikaisesti tulla viljelijätukivähennyksiä sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten laiminlyönneistä johtuen.