maatalous_peltomaisema

Y/8/2024

LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS

Sisältö:

  • Työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevat uudistukset
  • Luettelo lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä
  • Uusi asetus raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä
  • Tulossa olevia lainsäädännöllisiä uudistuksia

 

Työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevat uudistukset

Työrauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Lakimuutosten tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä. Muutosten myötä

  • työrauhan rikkomisesta tuomittavia sakkoja korotetaan
  • myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan
  • poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan
  • työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia sakkoja korotetaan

Työrauhavelvollisuus vallitsee silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Sinä aikana ei saa ryhtyä mihinkään työtaistelutoimenpiteeseen, joka koskee voimassa olevaa työehtosopimusta. Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta seuraa hyvityssakko.

Uudistuksen myötä hyvityssakon määrää on korotettu. Hyvityssakko on vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

Hyvityssakkoa sovelletaan myös, kun työrauhavelvollisuus rikotaan suhteettomalla myötätuntotyötaistelulla tai enimmäiskeston ylittävällä poliittisella työtaistelulla (kts. jäljempänä).

Työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa, jos hän jatkaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työnantaja on kirjallisesti ilmoittanut hänelle tästä. Oikeus hyvitykseen ei edellytä tuomion lainvoimaisuutta. Työnantajalla on oikeus kuitata hyvitys palkasta ainoastaan työntekijän nimenomaisella suostumuksella. Muutoin kuittaus edellyttää, että hyvitys on tuomittu maksettavaksi lainvoimaisella tuomiolla.

Finlex:
Laki työsopimuslain 3 luvun ja 7 luvun 2 §:n muuttamisesta (248/2024)
Laki työehtosopimuslain muuttamisesta (246/2024)

 

Suhteettomia myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan

Myötätuntotyötaistelulla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Työrauhavelvollisuuden vallitessa myötätuntotyötaistelut rajataan sellaisiin, joilla ei ole suhteettoman vahingollisia seurauksia riidan ulkopuolisille työnantajille ja niiden sopimuskumppaneille. Pääosa nykyisin esiintyneistä myötätuntotyötaisteluista on siten jatkossakin sallittuja. Sääntely ei koske aloja, joilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.

Myötätuntotyötaistelua ei saa järjestää, jos tuettavan työtaistelun tavoitteena on muu kuin työehtosopimuksen solmiminen ja työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan suhteetonta vahinkoa. Työnantajan tuotanto- tai palvelutoimintaa ei saa rajoittaa laajemmin kuin mitä on välttämätöntä kyseisen riidan ratkaisemiseksi. Säännös koskee myös myötätuntotyötaistelua, jolla ei pystytä luomaan välittömiä vaikutuksia pääriidan piiriin kuuluvissa yrityksissä. Säännös on suunniteltu suojelemaan sivullisia työnantajia ja työntekijöitä tarpeettomilta haitoilta ja varmistamaan työtaistelutoimeenpiteen kohtuullisuus.

 

Poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan

Poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa rajoitetaan työrauhavelvollisuuden vallitessa. Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tavoitteena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon valtakunnallisella, alueellisella tai kunnallisella tasolla.

Työnseisaus ei saa jatkua enää sen jälkeen, kun on kulunut 24 tuntia sen aloittamisesta. Muutoin kuin työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu saa kestää enintään kaksi viikkoa. Kyse voi olla esimerkiksi ylityö- tai vuoronvaihtokiellosta. Poliittista työtaistelua ei saa järjestää, jos toimeenpaneva yhdistys 12 kuukauden kuluessa tosiasiallisesti jatkaa aiemmin järjestämäänsä poliittista työtaistelua saman tavoitteen saavuttamiseksi.

 

Työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan

Ilmoitusvelvollisuus työtaistelusta laajennetaan koskemaan myös työnseisauksena järjestettävää myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua. Jatkossa näistä on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen niiden aloittamista ja laajentamista. Syyt, alkamishetki ja laajuus ilmoitetaan kirjallisesti valtakunnansovittelijan toimistoon. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus on työrauhavelvollisuuden vallitessa annettava myös työehtosopimusosapuolelle. Myötätuntotyötaistelun osalta ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimusosapuolelle.

Finlex: Laki työehtosopimuslain muuttamisesta (246/2024)

 

Luettelo lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Jatkossa työnantajan on pidettävä luetteloa myös lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä ja niille altistuvista työntekijöistä sekä säilytettävä kyseiset tiedot 5 vuotta. Muutos on tullut lakiin syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (ASA-laki).

Työnantajan lopettaessa toimintansa tiedot on annettava työsuojeluviranomaiselle 5 vuoden määräajasta jäljellä olevaksi ajaksi. Työnantajan pitämään luetteloon on merkittävä työosastoittain ja kalenterivuosittain:

1) työnantajaa koskevat tiedot;
2) käytetyt ja esiintyvät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset tekijät;
3) syöpää aiheuttavaa, perimää vaurioittavaa tai lisääntymiselle vaarallista ainetta sisältävät tuotteet ja niiden käyttömäärät vuosittain;
4) syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan, perimää vaurioittavan tai lisääntymiselle vaarallisen tekijän käyttötapa tai muu altistumista aiheuttava syy;
5) työntekijöiden altistumisen mitattu määrä, jos tieto on käytettävissä;
6) altistuneiden työntekijöiden nimet, henkilötunnukset, ammatit ja altistumistiedon peruste.

Työnantajan on tiedotettava työntekijöiden edustajille luettelon pitämisestä. Työntekijöillä ja työntekijöiden edustajilla on oikeus saada käyttöönsä ryhmätason tiedot ilman henkilöiden nimiä ja henkilötunnuksia.

Työterveyslaitos on koonnut verkkosivulle tietopaketin lisääntymiselle vaarallisista kemiallisista altisteista sekä yhteenvedon työnantajan velvollisuuksista ja työterveyshuollon roolista.

Työnantaja ilmoittaa tiedot työntekijöiden altistumisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville ja perimää vaurioittaville tekijöille ASA-rekisteriin, jossa kyseiset tiedot säilytetään ASA-lain mukaan 80 vuotta. Ilmoitus ASA-rekisteriin tulee ensisijaisesti tehdä Työterveyslaitoksen ylläpitämän sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta.

Finlex: Laki ASA-lain muuttamisesta (117/2024)

 

Uusi asetus työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä

Asetuksella täsmennetään ja selkeytetään raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua työpaikoilla. Asetus koskee kaikkia työpaikkoja ja kaikkia aloja.

Asetuksessa säädetään riskin arvioinnista sekä huomioon otettavista vaaraa aiheuttavista tekijöistä. Lisäksi säädetään työnantajan velvollisuudesta tiedottaa riskeistä ja eritystä vaaraa aiheuttavista tekijöistä sekä toimenpiteistä riskien poistamiseksi.

Uusi asetus korvaa lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen.

Asetukseen on lisätty aikaisempaan säädökseen verrattuna:

  • Imettävät ja äskettäin synnyttäneet työntekijät.
  • Fysikaaliset ja fyysiset tekijät, joiden tiedetään aiheuttavan vaaraa raskaana oleville tai äskettäin synnyttäneille työntekijöille taikka raskaudelle: melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut, tärinä ja liike, taakkojen käsittely, liikkeet ja asennot, liikkuminen, henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset.
  • Työolosuhteita, joiden tiedetään aiheuttavan vaaraa raskaana oleville, äskettäin synnyttäneille tai imettäville työntekijöille taikka raskaudelle tai imetykselle, kuten yötyö sekä savu- ja kemikaalisukellus.
  • Kemiallisten tekijöiden luetteloon on lisätty mangaani, alumiini, hitsaushuurut, ihon kautta imeytyvät haitalliset kemikaalit ja asetuksessa 113/2024 mainitut syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työmenetelmät.

Finlex: Valtioneuvoston asetus (143/2024)

 

Tulossa olevia lainsäädännöllisiä uudistuksia

Seuraavien lainsäädännöllisten uudistusten käyttöönottoajankohta ei ole vielä tiedossa.

Neuvottelujärjestelmän kehittäminen

Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tavoite on säätää palkantarkistusten yleisestä linjasta ja selvittää keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua.

Paikallisen sopimisen lisääminen

Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi hallituksen uudistuksista, joilla kehitetään Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Tarkoitus on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Hallituksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollisimman yhdenvertaista.

Nopeampi työlupaprosessi

Työlupaprosessia on tarkoitus yksinkertaistaa. Tavoitteena on luopua kaksivaiheisesta prosessista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto tekee työntekijän oleskelulupaan liittyvän osapäätöksen, ja siirtää prosessi yksinomaan Maahanmuuttoviraston toimivaltaan. Ehdotetut muutokset vaikuttaisivat sekä työntekijän oleskelulupiin että kausityöoleskelulupiin.

Yhteistoimintalain muuttaminen

Hallituksen tavoitteena on muuttaa yhteistoimintalain soveltamisalaa 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Lisäksi muutosneuvotteluiden vähimmäisaikoja on tarkoitus lyhentää.

 


taimisto_taimet2

M+P+T/3/2024

Vuosiloma 2024

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset:

Käsitteitä

  • lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso.
  • täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa.
  • lomakausi on 2.5.–30.9.
  • talvilomakausi on 1.10.–30.4.
  • lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.
  • lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta.

Vuosiloman ansainta

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Esimerkki 1:

A:n työsuhde alkanut 24.4.2023 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2023–31.3.2024 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.

A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 24.4.2024. Tältä 1.4.2024 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Esimerkki 2:

B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2023 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2023–31.3.2024 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit

Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:

  • Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
  • Työntekijän oma vuosiloma
  • Työajan tasoittumisvapaat
    • käytettäessä keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää)
    • luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
  • Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
  • Erityisraskausvapaa
  • Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
  • Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
    • Aiemmin äitiys- ja vanhempainvapaa sekä isyys- ja vanhempainvapaa kerryttivät lomaa 156 arkipäivän ajalta. 160 arkipäivän kertymistä sovelletaan silloin, jos laskettu synnytysaika oli 4.9.2022 tai myöhemmin. Jos taas laskettu aika oli ennen 4.9.2022 niin silloin sovelletaan 156 arkipäivän kertymää.
  • Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
  • Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
  • Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
  • Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
  • Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
  • Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
  • Työn edellyttämä koulutus
  • Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
  • Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
  • Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
  • Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.

Vuosiloman ajankohta

Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:

Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9.

Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti:

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus

  • lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
  • 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Puutarha-alan työehtosopimus

  • lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää
  • 8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Turkistuotantoalan työehtosopimus

  • lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää
  • 6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä.

Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4.

Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:

Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:

  • 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
  • vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2024 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2024–30.4.2025. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
  • lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2025 mennessä
  • työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.

Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.

Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.

Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.

Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.

Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.

Esimerkki:

Työntekijä aloittaa lomansa 1.7. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 27.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 8.7.–21.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 8.7.–13.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 14.7.–21.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 22.7.–27.7.2024. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.

Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.

Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin

Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.

Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden

Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.

Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.

Esimerkki:

Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2024 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2024. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2024 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2024–31.3.2025 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.

Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.

Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2024 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2024 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.

Lomapalkka

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.

Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala:

  • Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
  • Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
  • Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimus 30 §

Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.

  • Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainittujen syiden takia.

Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki:

Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:

Lomapäivän palkka 37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03
Loma-ajan palkka 12 pv x 74,03 = 888,38 euroa
Lomaltapaluuraha 50 % x 888,38 = 444,19
Työpäivän palkka 7,5 t x 11,50 = 86,25
Vapaan pituus 444,19/86,25 = 5,15 työpäivää

Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.

Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu

Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta, eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.

Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.

Esimerkki:

Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 1.2.2024. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2024. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2023–31.3.2024 ansiot) / 30 x 12.

Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.

Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.

Esimerkki:

Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 3.6.2024. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 1.7.2024. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.

Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2025), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.

Kausityöntekijän lomakorvaus

Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala

  • 12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
  • 15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta

Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.

Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

KELA:lta korvausta lomakustannuksiin

Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.

JUHANNUKSEN PALKANMAKSU

Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.

Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.

Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (21.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (22.6.), joka on juhannuspäivä.

Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.


maatalous_omenakukka

Kutsu liittokokoukseen 16.4.2024

Kutsu kevätkokoukseen

Arvoisa liiton jäsen

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 16. huhtikuuta klo 10.00. Paikka: Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa

Kokouspäivän ohjelma

8.30 - Kahvitarjoilu

9.00 Koulutus: Matkakustannukset ja luontoisedut

10.00 Kevätkokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat:

  1. vuoden 2023 toimintakertomus
  2. vuoden 2023 tilinpäätös, ehdotus ylijäämän käytöstä ja tilintarkastajan kertomus
  3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
  4. Sääntömuutos

11.00 Koulutus jatkuu

12.30 Lounas
Pyydämme kevätkokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 8.4.2024 sähköpostitse tai puhelimitse (09) 725 04 500.

Tervetuloa kevätkokoukseen!

Hallitus


puutarha_begonia

M+P+T+V/2/2024

Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu

Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjes-telyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelin-keinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristö-rakentamisalan työehtosopimuksia.  

Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio tuntipalkkaiselle työntekijälle, kun hän on vapaalla arkipyhänä. Pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta ja muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta vapunpäivältä, maksetaan arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:

  • työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja
  • työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä työehtosopimuksen mukaan palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Koska vapaapäivän arkipyhäkorvaus sisältyy jo viikko- tai kuukausipalkkaan, ei sitä makseta erikseen.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa ja
  • työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Pääsiäinen

Pitkäperjantailta 29.3. ja toiselta pääsiäispäivältä 1.4. maksetaan vapaalla olevalle työntekijälle arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.

Työntekijälle, joka on työssä pitkäperjantaina tai toisena pääsiäispäivänä, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus. Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan sunnuntaityökorotuksen lisäksi arkipyhäkorvaus.

Huom! Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.

Pääsiäislauantai 30.3. on palkaton vapaapäivä. Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vappu

Vapunpäivä 1.5. on tänä vuonna keskiviikko. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Jos työntekijä kuitenkin työskentelee vapunpäivänä, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Helatorstai

Helatorstai on tänä vuonna 9.5. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Helatorstaina työssä olevalle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Arkipyhäviikkojen lauantait

Arkipyhäviikolla lauantai on pääsääntöisesti vapaapäivä. Mikäli tuotannollisista syistä siihen on tarvetta, lauantai voidaan kuitenkin ottaa työpäiväksi ja merkitä se työvuoroluetteloon säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava palkaton vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Tämä tarkoittaa, että työntekijälle annetaan ylimääräinen vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, maksetaan kyseisenä lauantaina tehdystä työstä 50 %:lla korotettu palkka. Poikkeuksena pääsiäislauantai; katso edellä.

Juhannuksena ei ole arkipyhiä

Juhannusaatto on tänä vuonna 21.6. ja se on palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä viikko- tai kuukausipalkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.

Juhannuspäivä 22.6. on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma arkipyhäviikoilla

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää.
Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.


marjat_mansikka

M+P/1/2024

Hedelmä- ja marjanviljelijä työnantajana

Vaikka hedelmä- ja marjanviljelijä toimii työnantajana pääosin kausiluonteisesti, kohdistuvat häneen samat velvollisuudet ja oikeudet kuin vakinaisestikin työnantajana toimivaan yrittäjään.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton jäsenet saavat Maaseudun Työnantajaliitosta neuvontaa poimintakauden työsuhteita koskeviin kysymyksiin. HML:n ja MTA:n väliseen yhteistyösopimukseen perustuva palvelu ei kuitenkaan merkitse viljelijän jäsenyyttä Maaseudun Työnantajaliitossa, eikä palvelu ole yhtä kattava kuin MTA:n jäsenille. Muistutamme myös siitä, ettei tämä tiedote kata kaikkia työnantajan velvoitteita vaan keskittyy hedelmän- ja marjanviljelijän erityistilanteisiin.

Työnantajan kannalta keskeistä tietoa vuonna 2024:

  • Työehtosopimus voimassa 31.1.2025 asti
  • Palkkojen yleiskorotus 26 senttiä/t tai 44,72 euroa/kk 1.3.2024
  • Uudet taulukkopalkat 1.3.2024
  • Yleiskorotus ja kertaerä
  • Puhelinkorvaus
  • Luontoisetujen verotusarvot 1.1.2024 alkaen
  • Sosiaalivakuutusmaksut 1.1.2024 alkaen
  • Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen
  • Ammattitaitolisän tarkistamisväli joka toisena kalenterivuotena
  • Lisätyötuntien suostumukseen helpotusta
  • Lisää aikaa palkanlaskentaa ja -maksua varten
  • Ylityön kirjaaminen selkeästi vapaaehtoiseksi

Sovellettava työehtosopimus

Hedelmä- ja marjanviljelyyn sekä muuhun avomaaviljelyyn sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2025 asti. Tätä työehtosopimusta sovelletaan viljely- ja poimintatöiden lisäksi myös yrityksessä tehtävään hedelmien ja marjojen jakelu- ja myyntityöhön. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on työsopimuslain mukainen yleissitova työehtosopimus, jossa määriteltyjä työsuhteen vähimmäisehtoja myös järjestäytymättömän työnantajan tulee noudattaa.

Kasvihuone- ja taimistotuotantoon sovelletaan puolestaan Puutarha-alan työehtosopimusta.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksista säädellään työehtosopimuksessa. Paikallinen sopiminen vaatii Maaseudun Työnantajaliittoon järjestäytymisen, eli liitomme jäsenyyttä.

Työsopimus

Työsopimus on lyhyissäkin työsuhteissa tehtävä kirjallisena. Kirjallinen työsopimus voidaan laatia esim. liitteenä olevan sopimusmallin mukaan.

Määräaikaisen työsopimuksen kesto voidaan ilmoittaa päivämäärän tarkkuudella, mikäli se on tiedossa sopimusta tehtäessä. Tarkka päivämäärä ei useinkaan ole tiedossa etukäteen, jolloin määräaikaisuus todetaan siten, että työsopimus on voimassa esim. "poimintakauden ajan". Tällöin työsopimukseen tulee myös merkitä työsopimuksen arvioitu aikamääräinen kesto (esim. noin 1 kk tai noin 5 viikkoa). Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa arvioitu päättymispäivämäärä. Mikäli kestoa on työn luonteen vuoksi tarpeen muuttaa, tulee työnantajan ilmoittaa asiasta työntekijälle heti, kun asia on työnantajan tiedossa, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun työkauden lopussa ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen päättymisestä tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa työntekijälle hyvissä ajoin ennen työn päättymistä.

Pidempiaikaiseen määräaikaiseen työsopimukseen voidaan liittää ehto työsopimuslain 7 luvun irtisanomismenettelyn soveltamisesta. Irtisanomismenettely vie kuitenkin aikaa, ja siten tällainen ns. sekamuotoinen työsopimus ei sovi lyhytaikaisiin poimintatyösuhteisiin. Ennen irtisanomista työntekijää täytyy kirjallisesti varoittaa epäasiallisesta käytöksestä tai huonosta työn suorittamisesta. Jos käytös tai huono suoritus jatkuu kirjallisen varoituksen jälkeen, työntekijä voidaan irtisanoa kirjalliseen varoitukseen viitaten. Tämän jälkeen alkaa työehtosopimuksessa määritelty irtisanomisaika, jolloin työskentely jatkuu. Jos työnantaja vapauttaa työntekijän työntekovelvollisuudesta, maksetaan silti irtisanomisajalta palkkaa.

Kausityölupahakemuksen liitelomake EI ole työsopimus vaan työtarjous, joten työsopimus tehdään ja allekirjoitetaan erikseen, mikä kannattaa tehdä vasta työn alkaessa.

Koeaika

Koeajan käyttö edellyttää, että siitä on sovittu kirjallisesti työsopimuksessa.

Koeajan enimmäispituus on 6 kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, esim. 3 kuukauden työsuhteessa koeaika voi olla enintään 1,5 kk.

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työsopimuksessa on sovittu 40 tunnin viikkotyöajasta, voidaan soveltaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää). Tämä tarkoittaa, että tuotannollisista tarpeista johtuen (esim. sadonkorjuutyössä) säännöllinen työaika voidaan suunnitella keskimääräiseksi, jolloin työvuorot voivat olla 4–10 tuntia päivässä ja enintään 50 tuntia viikossa. Kymmenen tunnin käyttö koskee 18 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Pidennettyä työpäivää käytettäessä säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua tunti tunnista -periaatteella keskimäärin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa. Myös vapaapäiviä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan työehtosopimuksessa määritellyin reunaehdoin, jolloin viikkotyöaika vastaavasti ylittää 50 tunnin.

Työnantajan tulee huolehtia, että tasoitusvapaa annetaan ennen työsuhteen päättymistä. On myös mahdollista suunnitella lyhyempiä työvuoroja työsuhteen alussa, jolloin tasoitusvapaa annetaan työsuhteen alussa. Mikäli tasoitusvapaata ei ole annettu, on pidennetyltä työajalta maksettava ylityökorvaus.

Tasoitusjärjestelmässä työaika suunnitellaan päiväkohtaisesti etukäteen työvuoroluetteloon. Jokaisella työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, työaikajärjestelyistä riippumatta (kts. tarkemmin työvuoroluettelosta seuraavalla sivulla). Etukäteen merkitään jokaisen työpäivän aloituskellonaika ja kuinka monta tuntia on tarkoitus juuri sinä päivänä tehdä töitä. Ei ole mahdollista tasoittaa työaikoja takautuvasti tai sitä mukaa kuin työskennellään. Tämän lisäksi keskimääräisen työajan soveltaminen vaatii työaikasuunnitelman laatimista. Työaikasuunnitelma tehdään koko tasoitusjaksolle, joka on enintään 52 viikon pituinen; sitä lyhyempien määräaikaisten työsuhteiden kohdalla tasoitusjakso on työsuhteen kesto. Työaikasuunnitelmaan kirjataan, millä tavalla keskimääräisyyttä sovelletaan, eli se sisältää arvion pidennettyjen työvuorojen pituuksista ja ajankohdista sekä tasoitusvapaan arvioiduista ajankohdista.

Mikäli ei sovelleta keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää) yllä mainitulla tavalla, ja urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työaika ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa, maksetaan ylityöstä ylityön prosentuaaliset korotusosat urakkapalkan lisäksi, laskettuna työtehtävän vaativuusryhmän tuntipalkan perusteella.

Tasoitusjärjestelmää on vaikea soveltaa lyhyissä poimintatyösuhteissa. Näitä varten työehtosopimus sallii muitakin työaikajärjestelyitä, joista tärkein on työehtosopimuksen tarkoittamien lisätyötuntien soveltaminen ja joka vaatii MTA:n jäsenyyttä.

Marjanpoiminnassa työpäivän pituus vaihtelee sadon kypsymisen, sääolosuhteiden ja markkinatilanteen mukaan. Kirjallisessa työsopimuksessa sovitaan viikkotyöaika tai sovitaan, että poimija on työhön kutsuttavissa silloin, kun satotilanne ja muut olosuhteet sen sallivat, ilman mainintaa tarkasta viikkotyöajasta. Työsopimuksessa sovitaan siinä tapauksessa vaihtelevasta työajasta, esim. 20–40 tunnin viikkotyöajasta. Työsopimuksessa on myös määriteltävä, miksi työaika vaihtelee. Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta, ei voida soveltaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää). Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta kirjataan myös missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta sekä viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.

Paikallisesti sovittava lisätyö

Järjestäytyneen työnantajan yrityksessä voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksen mukaisten lisätyötuntien käytöstä. Tämä vaatii kirjallisen raamisopimuksen, jonka sisältö ensin hyväksytään Maaseudun Työnantajaliitossa ja Teollisuusliitossa, ellei yrityksessä ole luottamusmiestä. MTA tarjoaa jäsenilleen sopimusmallin ja ohjeistusta reunaehdoista. Järjestely on työntekijälle vapaaehtoinen. Kun tätä työaikajärjestelmää liittojen hyväksynnän jälkeen halutaan soveltaa, työntekijä hyväksyy joka kerta vielä erikseen lisätyötunnit, mutta tällainen suostumus voidaan myös antaa viikko kerralla etukäteen sopimalla niistä päivistä ja ajoista, jolloin työntekijä on suostuvainen tekemään lisätyötä pyydettäessä.

Näitä tunteja ei kuitenkaan saada etukäteen suunnitella työvuoroluetteloon. Työntekijää kohti on käytössä 172 tuntia vuodessa, ja niitä voidaan käyttää, kun työpäivä venyy yli 8 tunnin tai työviikon kokonaistuntimäärä ylittää 40 tuntia. Näistä lisätyötunneista maksetaan silloin sovittua tuntipalkkaa tai urakkapalkkaa, ilman ylityön korotusosia. Lisätietoja antaa MTA (kts. myös tämän tiedotteen lopussa oleva ohjeistus).

Työvuoroluettelo

Työnantajan on työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisesti ennakkoon laadittava työpaikalle työvuoroluettelo kaikissa työtehtävissä, palkkausmuodosta ja työaikajärjestelyn muodosta riippumatta. Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi työntekijän säännöllisen työvuoron pituus ja alkamisajankohta. Työvuoroluettelo voi koskea myös sitä työntekijäryhmää, jolla on sama työaika. Sadonkorjuutöissä töiden ennakointi on erittäin vaikeaa, mutta silloinkin työvuoroluettelo tulisi laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä, tai ellei tällaista ole, muuta työntekijöiden nimeämää edustajaa. Mikäli henkilöstön edustajaa ei ole, työnantajan tulee antaa työntekijöille mahdollisuus esittää toiveensa työvuorojen suhteen.

Työpaikalla voidaan sopia työvuoroluettelon muuttamisesta kirjallisella sopimuksella, jonka henkilöstön edustaja tai kaikki työntekijät hyväksyvät. Silloin sovitaan millä tavalla ja milloin työvuoroa voidaan peruuttaa, muuttaa tai siirtää.

Työajan lyhennys

Työajan lyhentäminen (ns. pekkaspäivät) koskee kaikkia 40 tunnin työviikon työsuhteita. Työajan lyhennys tulee sovellettavaksi myös määräaikaisissa työsuhteissa tehtyjen säännöllisten työpäivien mukaisesti.

Työntekijälle kertyy jatkossa palkallista, työajan lyhennysvapaata seuraavasti:

Tehdyt säännölliset Työajan lyhennyksen määrä
työpäivät
vapaapäivinä tunteina
vähintään 17 1 8
vähintään 34 2 16
vähintään 51 3 24
vähintään 68 4 32
vähintään 85 5 40
vähintään 102 6 48
vähintään 119 7 56
vähintään 136 8 64
vähintään 153 9 72
vähintään 170 10 80
vähintään 194 11 88
vähintään 212 12,5 100

Jos sovitaan säännöllisestä viikkotyöajasta, joka on alle 40 tuntia viikossa, tai säännöllisiä työpäiviä kertyy työsuhteen aikana vähemmän kuin 17, työajan lyhennys ei tule sovellettavaksi.

Nuoret työntekijät

Työsuhteeseen voidaan ottaa 14-vuotias tai sellainen 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta. Työsuhde saa kestää enintään puolet koulun loma-ajasta, ja työn tulee olla nuorelle sopivaa kevyttä työtä. Maatalous- ja puutarha-alalla tehtävät istutus-, poiminta- ja aputyöt katsotaan nuorille sopiviksi kevyiksi töiksi.

15 vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä työsopimuksen. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen solmii huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse.

Alle 15-vuotiaan työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Ylityö ei ole sallittua. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8 ja 20 välille (painavista syistä klo 6–20).

15–17-vuotiaan työaika on sama kuin täysi-ikäisen työaika samassa työssä. Nuoren työaika ei saa kuitenkaan ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Ruokailu- ja virkistystauot

Jos päivittäinen työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan työntekijälle vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Alle 18-vuotiaalle vastaava ruokailutauko on annettava, kun työaika on 4,5 tuntia päivässä.

Työntekijälle on vähintään 8 tunnin pituisen työpäivän aikana annettava kaksi 12 minuutin virkistystaukoa. Virkistystauko luetaan työaikaan. Jos työpäivä on alle 8-tuntinen, annetaan yksi virkistystauko. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 10 tuntia, annetaan kolme virkistystaukoa.

Palkkaus

Urakkapalkka

Mansikanpoiminnan urakkapalkkasuositus vuonna 2024 on seuraava:

  • 1,15 euroa/kg ja
  • 3,45 euroa/3 kilon koppa.

Em. urakkataksa perustuu siihen, että keskimääräinen työsaavutus normaalilla urakkatyövauhdilla on 10 kg tunnissa, jolloin urakka-ansio työehtosopimuksen mukaisesti on 20 % tuntipalkkaa korkeampi. Laskentaperusteena on työehtosopimuksen vaativuusryhmä 1:n tuntipalkka 9,61 euroa/tunti. Laskentakaava: 9,61 + 20 % = 9,61 x 1,2 = 11,53/10 kg = 1,15 euroa/kg. Työnantajan täytyy suositusurakkapalkasta sovittaessa tai viimeistään perehdytyksen aikana kertoa työntekijöille, että poimimalla 10 kg mansikkaa tunnin aikana, laskennallinen tuntipalkka on 11,53 euroa/tunti, eli urakka-ansion ehto 20 % suuremmasta palkasta on täyttynyt.

Kaikilla työntekijöillä, joille maksetaan urakkapalkkaa, on sama urakkataksa, joka määritetään tehtävän urakkatyön vaativuusryhmän perusteella. Yllä olevassa laskentakaavassa ei siten sovelleta työntekijän henkilökohtaista tuntipalkkaa, vaan urakkatyön vaativuusryhmän mukaista palkkaa.

Työnantajan tulee määritellä tavoiteltu normaali, mutta kohtuullinen, urakkatyövauhti jokaisen tuotteen kohdalla erikseen. Laskennan perusteet ja urakkapalkka kirjataan jokaisesta tuotteesta erikseen myös työsopimukseen silloin, kun tämä etukäteen on mahdollista. Normaali urakkatyövauhti määritetään siten, että se on saavutettavissa, eikä ole riippuvainen työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista. Normaali työvauhti on määritetty oikein, mikäli yli puolet poimijoista kauden aikana saavuttavat urakkapalkkatason.

Palkkauksen perusteista, eli urakkapalkan maksusta, on sovittava työsopimuksin ennen töiden alkamista. Urakkataksa voi muuttua työsuhteen aikana, mutta laskennan perusteet täytyy aina olla samat, eli urakkataksa mahdollistaa urakkatavoitteen saavuttamisen. Tämä täytyy myös selvittää työntekijälle perehdytyksessä, ts. mikä on normaali urakkatyövauhti, ja että urakkavauhdin saavuttaminen johtaa parempaan ansioon (vähimmäistuntipalkkaa 20 % korkeampi). Urakkapalkan käyttäminen on ansaintamahdollisuus, joka kannustaa tehokkaampaan työskentelyyn ja siihen, että sato saadaan korjattua ajoissa pois. Urakkatyövauhti määritetään laskemalla kokeneiden työntekijöiden keskimääräiset poimintatulokset, ts. kaikki työntekijät eivät jokaisena työtuntina, eikä aina jokaisena työpäivänäkään, poimi yhtä paljon. Urakkatavoitteen saavuttamista ja takuupalkan maksuvelvollisuutta (kts. alempana) ei siten määritetä yksittäisten työntekijöiden yksittäisten työpäivien laskennallisia tuntipalkkoja vertaamalla, vaan laskemalla koko poimintakauden tulokset työntekijäkohtaisesti.

Mikäli urakkatyön olosuhteissa, esim. sadon määrässä, sääolosuhteissa, lajikkeissa yms. tapahtuvat muutokset aiheuttavat merkittävää poikkeamaa em. keskimääräiseen urakkatyösaavutukseen, syntyy perusteita määrittää urakkataksa tilakohtaisesti uudelleen. Esimerkiksi hyvin alhaisen sadon aikana poimittu määrä urakkatyövauhdillakin voi jäädä alhaiseksi, jolloin urakkataksaa on syytä korottaa. Vastaavasti suurimarjaista lajiketta runsaan sadon aikana poimittaessa työsaavutus nousee, jolloin saattaa olla syytä määrittää yksikkötaksa uudelleen. Työnantajan on tarvittaessa harkittava, onko em. suosituksesta yrityskohtaisesti syytä poiketa. Työehtosopimuksessa määritellystä 20 %:n urakkalisän laskemisesta ei kuitenkaan voida poiketa. Työntekijällä pitää olla kyseisen päivän urakkahinta tiedossa työvuoron alkaessa.

Työnantajan on pystyttävä osoittamaan urakkapalkan oikeellisuus. Urakkapalkan maksamisen edellytyksenä on, että etukäteen määritetyllä urakkatyövauhdilla tosiasiallisesti on mahdollista ansaita enemmän. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus ylläpitää ja säilyttää työntekijäkohtaista työaikakirjanpitoa, ts. työntekijöiden päivittäiset työtunnit ja poimintatulokset on kirjattava työaikakirjanpitoon. Näitä voidaan hyödyntää urakkapalkan oikeellisuuden todentamiseen ja normaalin urakkatyövauhdin tilastointiin ja määrittelyyn.

Edellä todettu urakkapalkka soveltuu käytettäväksi lähinnä pääsadon aikana. Alku- ja loppusadon aikana, jolloin satomäärä on pieni ja urakkatyön edellytykset eivät toteudu, voidaan poimintaa teettää aikapalkalla. Ajankohdan, jolloin siirrytään poimimaan urakkapalkalla tai vastaavasti siirrytään poimimaan aikapalkalla, työnantaja voi määrittää kokeneiden poimijoiden saavuttaman työtuloksen perusteella. Urakkapalkkausta käytettäessä sitä sovelletaan tilan kaikkiin poimijoihin, ellei erikseen ole toisin sovittu.

Vastaavalla tavalla tulee siis hinnoitella myös esimerkiksi vadelman, herneen tai jonkin tietyn vihanneksen poiminnassa käytettävä urakkapalkka. Työntekijän ansion tulee normaalilla urakkatyövauhdilla nousta vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän tuntipalkkaa korkeammaksi, kuten ylempänä on selvitetty. Normaali urakkatyövauhti tulee arvioida yrityskohtaisesti ja selvittää työntekijälle, jotta työntekijä tietää kuinka paljon hänen on poimittava tunnissa ansaintamahdollisuuden toteuttamiseksi, eli urakkatavoitteen saavuttamiseksi.

Urakkatyössä lopullisen ansion määrä riippuu henkilökohtaisesta työsaavutuksesta. Koska urakkataksa on määritetty keskimääräisesti ja on kaikille sama, ansiot saattavat vaihdella suurestikin eri poimijoiden välillä.

Takuupalkka urakkatyössä

Työehtosopimus sisältää seuraavan takuupalkkaa koskevan määräyksen:

”Urakkapalkkatyötä tehtäessä on takuupalkka eli työn vaativuusryhmän mukainen tuntipalkka taattu. 

Edellä mainittu takuupalkka ei koske tapauksia, joissa työntekijä työvauhdistaan tai lääkärin toteamasta osatyökyvyttömyydestä johtuen ei ole saavuttanut tuntipalkkaansa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muita työntekijästä riippumattomia haittoja ole esiintynyt. 

Soveltamisohje: 

Mikäli työntekijä jää jälkeen edellytetystä urakkatyövauhdista, on työnantajan varmistettava työntekijän riittävä perehdytys sekä huomautettava hitaammasta työvauhdista esittämällä työntekijälle viimeistään kahden viikon kuluttua tuotekohtaisen urakkatyön aloittamisesta työaikakirjanpitoon ja päivittäisiin urakkatyötuloksiin perustuva laskelma, joka todentaa työntekijän henkilökohtaisen suoriutumisen. Mikäli työntekijän työvauhti jatkuu lisäperehdytyksestä ja huomautuksesta huolimatta urakkatyövauhtia hitaampana, työntekijälle maksetaan 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta tuntipalkasta. 

Takuupalkka on taattu myös työvauhdista jäävälle työntekijälle, mikäli työnantaja ei todistettavasti ole ryhtynyt edellä mainittuihin työnjohdollisiin toimenpiteisiin.” 

Takuupalkka urakkatyössä tulee sovellettavaksi lähinnä silloin, kun yli puolet työntekijäryhmän ansiosta jäisi hyvin alhaiseksi (ei saavuta urakkatavoitetta, eli 20 % korkeampaa keskimääräistä tuntipalkkaa), esim. niukan sadon takia. Tällöin tarkastellaan työntekijäkohtaisesti, kenen laskennallinen keskimääräinen tuntipalkka koko urakkapalkkakaudelta alittaa vähimmäistuntipalkan, ja erotus maksetaan.

Toisaalta em. määräyksen mukaan takuupalkka ei koske sellaista työntekijää, jolla ansio hänen oman henkilökohtaisen työvauhtinsa takia jää alhaiseksi, vaikka työn edellytykset antaisivat mahdollisuuden päästä normaaliin tuntipalkkaa korkeampaan urakka-ansioon.

Työnantajan tulee silloin työnjohto-oikeutensa perusteella puuttua tapauksiin, joissa työntekijä ei työskentele urakkatyövauhdilla, vaikka on työsopimuksessaan sitoutunut palkkauksen perusteisiin, eikä työnantajasta johtuvia esteitä ole olemassa. Työnantajan kuuluu tämän vuoksi kahden viikon kuluessa urakkatyön aloittamisesta todistettavasti huomauttaa työvauhdista ja esittää huomautuksen perusteeksi laskelma tehdyistä työtunneista ja kerätyistä tuotteista. Jos urakkatyövauhtia hitaampi työnteko jatkuu, on työnantaja velvollinen maksamaan ainoastaan 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta tuntipalkasta. Tässä vaiheessa voidaan myös sopia loppukauden palkaksi 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta palkasta työntekijänkin toiveesta! Jos työnantaja ei varmista perehdytystä, eikä huomauta työntekijää edellä mainitulla tavalla, on urakkatyötehtävän tuntipalkka taattu.

Jos työntekijä ei työskentele urakkatyövauhdilla, tämä on myös peruste purkaa työsopimus sovitun koeajan perusteella, mikäli työntekijä opastuksesta huolimatta ei työskentele vaaditulla tavalla.

Muut suorituspalkat

Palkkiopalkkauksessa työnantaja ja työntekijä voivat sopia tuntipalkan lisäksi maksettavasta tuotantolisästä, jonka perusteena voi olla työn määrä, laatu tai muu sovittu peruste. Tuotantolisän tai -palkkion määrä ja porrastus määritetään työpaikalla.

Tuntipalkat

Aikapalkalla työskenneltäessä sovelletaan seuraavia työehtosopimuksen ohjetuntipalkkoja:

euroa/h
Vaativuusryhmä 1
  •  lyhyttä perehdyttämistä edellyttävä työ
9,61
Vaativuusryhmä 2
  • aiempaa kokemusta edellyttävä työ
10,04
Vaativuusryhmä 3
  • ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta edellyttävä työ
10,53
Peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevat 6,73
  • ei ikärajaa
Perehdyttämisajan palkka 8,65
  • ei ikärajaa
  • vähimmäistakuupalkka urakkatyössä

Perehdyttämisajan palkkaa voidaan soveltaa perehdyttämiseen tarvittavalta ajalta, kuitenkin enintään 2 kk ajan työntekijälle, jolla ei ole lainkaan alan aiempaa työkokemusta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdyttämisajan palkka on myös yllä kuvatuin tavoin vähimmäistakuupalkka urakkatyössä, kun työntekijä henkilökohtaisista syistä ei pysy urakkatyövauhdissa.

Kun työntekijä perehdytyksen jälkeen pystyy normaaliin työsuoritukseen, siirrytään myös palkkauksessa normaaliin aika- tai urakkapalkkaan.

Yleiskorotus ja kertaerä

Yleiskorotus on palkankorotus, josta työehtosopimusosapuolet sopivat työehtosopimusneuvotteluissa ja joka maksetaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana. Yleiskorotus koskee kaikkia yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivia yrityksiä. Työnantaja maksaa yleiskorotuksen kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa. Henkilökohtaisen palkan osuudet avataan työntekijälle kirjallisesti jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä. Yleiskorotuksen määrä on 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien tuntipalkkaisilla 26 senttiä/tunti ja kuukausipalkkaisilla 44,72 euroa/kuukausi.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa maksuajankohtana työskenteleville maksetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen olevana palkanmaksupäivänä 180 euron suuruinen kertaerä.

Määräaikaisille sekä myöhemmin vuonna 2024 vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöille maksetaan 15 euron kertaerä jokaiselta työssäolokuukaudelta, joiden toteutunut työaika on vähintään 80 tuntia kuukaudessa.

Kertaerä maksetaan kaikille vuonna 2024 työsuhteessa oleville, myös perhevapaan ja lomautuksen ajalta.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.

Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.

Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.

Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.

Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton. 

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset ja VALMA-koulutukseen osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 395 euroa vuonna 2024.

Vaativuusryhmittelyn tekeminen

Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai työntekijän kanssa. Työnantaja dokumentoi tehdyn vaativuusryhmittelyn ja esittää sen työntekijälle hänen toiveestaan. Työntekijälle on siis ilmoitettava kirjallisesti hänen tekemänsä työn vaativuusryhmä. Suosituksena on, että vaativuusryhmä käy ilmi työsopimuksesta.

Työnantajan määrittäessä työntekijän vaativuusryhmää tulee määrittelyn perustua työntekijän tekemien töiden vaativuuteen. Mikäli työntekijän työtehtäviin kuuluu useamman vaativuusryhmän töitä, määritetään työntekijän vaativuusryhmä hänen pääasiallisesti tekemien töiden vaativuusryhmän mukaan tai määrittämällä vaativuudeltaan erilaisten töiden aikaosuuksille painotettu vaativuusryhmä. Aikaosuuksien käyttö edellyttää työlajikohtaista työaikakirjanpitoa tai, ellei tällaista ole, työsuunnitelmaa.

Ammattitaitolisä

Työntekijän työssään osoittaman ammattitaidon perusteella työnantaja määrittelee työntekijän palkkaukseen sisältyvän ammattitaitolisän. Tämä on siten arvio työntekijän henkilökohtaisesta ammattitaidosta ja sen kehityksestä. Vaativuusryhmittely sen sijaan koskee työtehtävän määrittelyä, ei henkilöä!

Työnantaja laatii työpaikalle järjestelmän, josta käyvät ilmi

  • ammattitaitolisän perusteet
  • kriteeristö ammattitaitolisän nostamiselle
  • porrastus ammattitaidon kehittymisen mukaan
  • ammattitaitolisän määrä

Työpaikalla sovellettavan järjestelmän perusteiksi valitaan yrityksen menestymisen kannalta oleelliset tekijät. Perusteet, kriteeristö ja porrastus selvitetään kaikille työntekijöille. Työpaikalla noudatetaan avointa ja kannustavaa palkkapolitiikkaa.

Ammattitaitolisä on 4–30 % työntekijään sovellettavan vaativuusryhmän palkasta. Työnantaja määrittelee ammattitaitolisän, kun työntekijän työsuhteessa täyttyy 10 kuukautta ja tämän jälkeen yrityksen laatiman ammattitaitojärjestelmän mukaisesti. Ammattitaitolisä määritellään senteissä tai euroissa. Kausityöntekijällä 10 kuukauden jaksoon lasketaan myös aiemmat, lyhyetkin työsuhteet saman työnantajan palveluksessa. Ammattitaitolisä sisältyy vain aikapalkkaan, eikä vaikuta urakkataksaan, koska urakkataksa on kaikille sama.

Ammattitaitolisä tarkistetaan, kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai ammattitaitolisäjärjestelmän mukaiset perusteet sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään joka 2. kalenterivuoden aikana.

Mikäli työnantaja ei ole laatinut edellä kuvattua työpaikkakohtaista järjestelmää työntekijöiden ammattitaitolisän määrittämiseksi, eikä ole selvittänyt sen perusteita, kriteeristöä ja porrastusta työntekijöille.

  • on ammattitaitolisän vähimmäistaso 5 %
  • tulee ammattitaitolisää korottaa suoritetusta alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta pysyvästi vähintään + 1 % per tutkinto
  • tulee ammattitaitolisää korottaa vähintään + 1 % joka 3. palvelusvuoden alkaessa

Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla huomioidaan yhteenlaskettuina palvelusvuosia laskettaessa, eli tämä 2 vuoden välein on kausityössä huomattavasti pidempi.

Taulukkopalkat sisältäen vähimmäisammattitaitolisän:

Vaativuusryhmä Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %) Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (4 %)
€/h €/h €/h
1 9,61 0,38 9,99
2 10,04 0,40 10,44
3 10,53 0,42 10,95
4 11,04 0,44 11,48
5 11,56 0,46 12,02

Vaativuusryhmä 5:n työtehtävät ovat tyypillisesti työnjohdollisia tai asiantuntijatehtäviä.

Puhelinkorvaus

Työntekijältä ei voida vaatia oman puhelimen käyttämistä työaikana. Mikäli työnantaja edellyttää työntekijän olevan puhelimitse tavoitettavissa työpäivän aikana, on työnantajan hankittava työntekijän käyttöön työpuhelin ja -liittymä tai tarjottava työntekijälle puhelinetu luontoisetuna taikka työnantajan ja työntekijän kesken on sovittava oman puhelimen käytöstä aiheutuvasta korvauksesta.

Luontoisetujen verotusarvot

Työntekijöiden palkkaan liittyy usein myös luontoisetuja. Ellei työntekijä suorita tarjotusta luontoisedusta verotusarvon mukaista korvausta työnantajalle, katsotaan luontoisetu ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi. Verohallinnon vahvistamat luontoisetujen verotusarvot ovat vuodelle 2024 seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

  • omassa huoneessa 639 €/kk (21,07 €/pv)
  • yhteishuoneessa 616 €/kk (20,31 €/pv)

Ravintoetu

  • 8,50 € ateriaa kohti

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 152 € kuukaudessa (5,01 €/pv). Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,89 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.

Esimerkki: Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2024 on 586,80 €/kk (4,89 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 136,92 €/kk.

Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Palkanmaksu

Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalaskelma, josta ilmenee ansion määrä sekä sen perusteena olevat työtunnit ja poimintamäärät. Palkkalaskelmassa tulee näkyä myös palkasta tehtävät vähennykset. Lain mukaan palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa, eli jos työsuhde alkaa kuukauden tai yrityksen määrittelemän enintään kuukauden mittaisen palkanmaksukauden loppupuolella, on annettava palkkalaskelma myös näiltä työtunneilta.

Loppupalkka on maksettava niin pian kuin mahdollista. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työntekijän seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Määräaikaisissa työsuhteissa loppupalkka on kuitenkin maksettava viimeistään 5 työpäivän kuluessa, eli palkka tulee olla työntekijän tilillä 5 työpäivän kuluessa. Palkkasaatavan viivästyessä työntekijälle tulee lain mukaan oikeus ns. odotusajan palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Sunnuntaityö

Sunnuntaityökorotusta ei makseta urakkapalkalla suoritettavassa marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyössä. Mikäli työtä tehdään aikatyönä, sunnuntailta tulee 100 %:lla korotettu palkka. Jos sunnuntaina tehty työ on samalla viikoittaista ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

Vaikka juhannusaatto on arkipäivä, maksetaan juhannusaattona tehdystä aikatyöstä 100 %:lla korotettu palkka.

Viikonlopputyö

Työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee ainoastaan viikonloppuisin tai juhannusaattona, voidaan sopia maksettavaksi palkka samansuuruisena kaikilta työtunneilta. Palkka sisältää tällöin mahdollisen vuorokautisen ylityön korvaukset sekä sunnuntaityön korotusosan. Sopimusmahdollisuus koskee siis ainoastaan niitä työntekijöitä, jotka eivät työskentele muulloin saman viikon aikana. Sopimus viikonlopputyöstä maksettavasta palkasta on tehtävä kirjallisesti ja sopimuksesta on käytävä ilmi, että sovittu palkka sisältää mahdolliset vuorokautiset ylityökorvaukset sekä sunnuntaityön korotusosan.

Ylityö ja enimmäistyöaika

Ylityön tekemisestä on aina sovittava joka kerta erikseen koska se on vapaaehtoista. Ylityötä ei siksi voida suunnitella etukäteen työvuoroluetteloon.

Vuorokautista ylityötä on säännöllisen 8 tunnin lisäksi tehty työ ja viikoittaista ylityötä on säännöllisen 40 tunnin lisäksi tehty työ. Ylityökorvauksia laskettaessa viikoittainen ylityö ja vuorokautinen ylityö tarkastellaan aina erikseen.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työntekijän enimmäistyöaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Viikkolepo

Työntekijälle tulee antaa viikkolepopäivä pääsääntöisesti jokaisena työviikkona. Sadonkorjuutyössä työnantaja voi siirtää viikkolevon myöhemmin työsuhteen aikana pidettäväksi. Viikkolepo on kuitenkin annettava kahden kuukauden kuluessa sen siirtämisestä. Ellei viikkolepoa anneta, on työntekijälle maksettava tehtyjen tuntien mukainen viikkolepokorvaus.

Jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia, ei viikkolepoa tarvitse antaa.

Työaikakirjanpito

Työaikalain mukaan työnantaja on velvollinen pitämään luetteloa tehdyistä säännöllisistä työtunneista sekä sunnuntai- ja ylityötunneista ja niistä maksetuista korotetuista palkoista. Tehdyt ylityöt on kirjattava siten, että niiden määrä ilmenee 6 kuukauden jaksoissa.

Työaikakirjanpito voidaan käytännössä järjestää siten, että työntekijä itse merkitsee päivittäin tekemänsä työtunnit ns. tuntilapulle ja työnantaja tarkastaa sen päivittäin tai viikoittain. Työaikakirjanpito koskee myös urakkatyötä.

Työsuojeluviranomaiset tarkastavat työaikakirjanpidon työpaikkakäyntien yhteydessä.

Sairaustapaukset

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työehtosopimuksessa on käytössä menettely, jossa työntekijä voi lyhyissä sairaustapauksissa olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan.

Työehtosopimuksessa asia todetaan seuraavasti:

”Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle.

Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksella enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.

Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Työnantaja ohjeistaa työntekijää ilmoitus- ja muista käytännöistä. Käytännöissä tulee huomioida sairauden aiheuttamat rajoitukset.

Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.”

Sairausajan palkka

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu työsuhteen kestosta seuraavasti:

  • Jos työsuhde on jatkunut vähintään viikon ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % palkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.
  • Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja normaalin palkan enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Mikäli työkyvyttömyys kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen poissaolopäivä ns. karenssipäivä, jolta sairausajan palkkaa ei makseta.

Urakkapalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka lasketaan tuntipalkan eikä urakka-ansion perusteella, jos työsuhde on jatkunut alle yhden kuukauden.

Työtapaturmasta työnantaja tekee tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiöön, joka maksaa korvauksen työnantajalle siltä ajalta, jolta työnantaja on palkanmaksuvelvollinen. Työtapaturmassa ei palkatonta karenssipäivää sovelleta.

Määräaikaisen työntekijän oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

Määräaikaisen työntekijän osalta huomioidaan aiempi työ saman työnantajan palveluksessa. Mikäli työntekijä on aiemmin ollut saman työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 3 kuukauden ajan, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan edellä mainitun 28 päivän palkanmaksusäännöksen mukaan

  • toisena kautena 14 päivän työskentelyn jälkeen ja
  • kolmantena kautena heti työsuhteen alettua.

Lomakorvaus

Määräaikaisen työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijälle lomakorvauksena 12,5 % työansiosta. Niin sovittaessa lomakorvaus voidaan maksaa myös jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työansioon lasketaan mukaan työstä maksetut rahapalkat sekä mahdollinen sairausajan palkka. Erityisesti on huomattava, että lomakorvausta ei saa sisällyttää urakka- tai tuntipalkkaan, vaan se on oltava erillisenä eränä palkkalaskelmassa.

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijälle annetaan työtodistus, mikäli hän sitä pyytää. Työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Arvio työtaidosta ja käytöksestä sekä työsuhteen päättymisen syy merkitään vain, jos työntekijä sitä erikseen pyytää.

Työsuojelu, perehdytys ja työterveyshuolto

Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisissa työsuhteissa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin edellytyksiin liittyvät seikat, jotta työntekijälle ei aiheutuisi tapaturman vaaraa tai haittaa hänen terveydelleen. Työnantaja toimii myös laissa määriteltynä työpaikan työsuojelupäällikkönä.

Työntekijää on opastettava ja perehdytettävä sekä ennen työn aloittamista että työnteon alkuvaiheessa. Erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla, joilla työkokemus on vähäinen, huolellinen perehdyttäminen on tarpeen. Perehdytyksen yhteydessä työnantaja kertoo myös mitä työntekijältä edellytetään ja muistuttaa esim. urakkapalkan ansaintalogiikasta ja siitä, mitä normaali urakkatyövauhti tarkoittaa käytännössä. Työntekijän täytyy olla tietoinen siitä, mitä häneltä edellytetään, jotta tarvittaessa voidaan esim. käyttää koeaikapurkua sen perusteella, ettei työtehtävän suorittaminen suju edellytysten mukaisesti tai sopia alemmasta (90 % vaativuusryhmä 1:n palkasta) palkan maksamisesta poimintatyössä, jos työnantaja sallii normaalia hitaampaa urakkatyövauhtia.

Kaikessa työturvallisuuslain alaisessa työssä on järjestettävä myös työterveyshuolto. Käytännössä työterveyshuollon järjestämiseksi työnantajan tulee solmia työterveyshuoltosopimus terveyskeskuksen, lääkäriaseman tai lääkärin kanssa. Työterveyshuolto sisältää mm. työpaikkaselvitysten tekemisen. Työterveyshuollon aiheuttamista hyväksytyistä kustannuksista Kela korvaa työnantajalle hakemuksesta 50 tai 60 % riippuen työterveyshuollon sisällöstä.

Tulorekisteri

Työnantaja ilmoittaa kaikki maksamansa palkat tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana. Lisätietoja: www.tulorekisteri.fi.

Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.

Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Tulorekisteri ei vaikuta työnantajasuoritusten maksamisen määräaikoihin ja menettelyyn. Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille: www.vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ovat vuonna 2024 seuraavat. Prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta:

Työnantajan Työntekijän
maksu maksu
Sairausvakuutusmaksu (sotu) 1,16 % -
- 16–67-vuotiaat
Työeläkevakuutusmaksu TyEL
-  tilapäinen työnantaja 26,12 %
-  sopimustyönantaja 25,12 %
-  työntekijän TyEL-maksu
17–52-vuotiaat 7,15 %
53–62-vuotiaat 8,65 %
63 v. täyttäneillä 7,15 %
Työttömyysvakuutusmaksu 0,27 % 0,79 %
Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,06 % -
Tapaturmavakuutusmaksu
-  vakuutusyhtiökohtainen

Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (TyEL + työttömyysvakuutusmaksu) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Työttömyysvakuutusmaksua ei makseta kausityöntekijöistä, jotka tulevat Suomeen kolmansista maista kausityölain perusteella. Tilapäisen suojelun perusteella tulleista työttömyysvakuutusmaksu maksetaan.

TyEL-vakuutuksessa

  • työnantaja on tilapäinen, kun palkkasumma on alle 9 822 €/6 kk tai ei vakinaisia työntekijöitä
  • TyEL-vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 17-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta
  • vakuuttamisen ansion alaraja on 68,57 €/kk.

Työttömyysvakuutusmaksun perinnän hoitaa Työllisyysrahasto, joka laskuttaa työnantajaa neljännesvuosittain tulorekisteriin annettujen tietojen perusteella.

Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan 18–64-vuotiaista työntekijöistä.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus on oltava silloin, kun työnantajan palkkasumma on yli 1 500 euroa vuodessa.

Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää, onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.

Kausityöntekijän verotus

Rajoitetusti verovelvollinen henkilö (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee kausityöntekijöitä, jotka tulevat EU-/ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus.

Lähdevero

  • lähdevero 35 % tuloista riippumatta
  • ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)

Progressiivinen verotus

  • henkilö tulee EU-/ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
  • veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
  • ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
  • henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
  • ei verovapaata palkkatuloa

Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.

Ulkomaisen työntekijän työehdot

Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan työntekijöihin, koskien mm. vähimmäispalkkaa ja lomakorvausta.

Jos työnantaja ottaa palvelukseensa ulkomaalaisen työntekijän, työnantajan tulee viipymättä toimittaa TE-toimistolle selvitys ulkomaalaisen työsuhteen ehdoista.

Työnantajan tulee toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon

  1. työsuhteen keskeiset ehdot ja vakuutus, että työehdot ovat voimassa olevien säännösten ja työehtosopimuksen mukaiset (TEM055-lomake)
  2. kopio työntekijän passista tai oleskelulupakortista.

Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot kaikista palveluksessaan olevista ulkomaalaisista (myös EU-kansalaisista) ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Työnantajan on säilytettävä nämä tiedot kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen työntekijän palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:

Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2024 on 1,16 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,01 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 499 euroa/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,51 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 499 euroa/vuosi peritään lisäksi 1,01 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu.

Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen. Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101-todistus.

Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö

Vuokratyövoimaa käytettäessä tilaajayrityksen on tilaajavastuulain mukaan pyydettävä viranomaisten määräämät selvitykset työvoimaa tarjoavalta yritykseltä. Tilaajavastuulaki koskee myös maatilatalouden harjoittajia.

Kausityöhön oikeuttavan luvan hakeminen vuokratyöhön on ollut mahdollista kausityölain muutoksesta 17.6.2021 alkaen. Työnantajan tulee olla kuitenkin Suomeen sijoittautunut, eli ulkomaalaisen vuokratyönantajan palveluksessa työskentelyä varten ei kausityölupia voida myöntää.

Vuokratyövoiman verotus

Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseyltä, Bermudalta, Jerseyltä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadžikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, tulevia vuokra-työntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta, maksavat Suomessa saadusta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona, ellei työntekijällä ole Suomessa lähdeveron perivää maksajaa. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.

Ennakkoveron määräämistä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Ennakkoveroa määrättäessä palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys (tai 17 euroa/päivä) työskentelyajalta. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2024 on 1,16 %. Sairausvakuutusmaksua ei peritä, jos työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän todistus E101 tai A1.

Työn teettäjän on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Tiedot tulee toimittaa lomakkeella "Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten" (6146) Verohallinnolle.

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero.

Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi).

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:
Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

  • Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
  • Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
  • Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Kausityölaki

Kausityöhön Suomeen tulevien työntekijöiden on hankittava sitä varten lupa. Kausityöllä tarkoitetaan työtä maatalouden ja matkailun alalla, jota tehdään tiettyinä vuodenaikoina. Kausityön kesto voi olla enimmillään 9 kuukautta. Keskeinen viranomainen kausityölupa-asioissa on Maahanmuuttovirasto eli Migri (migri.fi).

Erillinen kausityölaki ja asetus

Kausityölaki ja sen perusteella annettu valtioneuvoston asetus perustuvat EU:n kausityödirektiiviin. Kausityödirektiivi koskee EU-maihin ns. kolmansista maista tulevia työntekijöitä. Kausityölaki löytyy tästä ja kausityöasetus tästä.

Lain mukaan toiminta on kausiluonteista, jos kausittaisiin olosuhteisiin liittyvä toistuva tapahtuma tai tapahtumasarja edellyttää tiettyyn aikaan vuodesta työvoimaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen toiminta.

Muussa kuin kausityössä kolmansista maista tuleviin työntekijöihin sovelletaan ulkomaalaislakiin sisältyviä säännöksiä työntekijän oleskeluluvasta.

Toimialat, joilla kausityölupaa sovelletaan

Kausityölain soveltamisala on tarkemmin määritelty kausityöasetuksella. Asetuksessa maatalous on määritelty yleisen toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti seuraavasti:

Maatalouden alaan kuuluvat toimialat, joihin kuuluu kausiluonteista toimintaa, ovat toimialaluokituksen TOL 2008 mukaiset toimialat:

  1. A 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous ja niihin liittyvät palvelut,
    ei kuitenkaan A 017 Metsästys ja sitä palveleva toiminta;
  2. A 02100 Metsänhoito.

Toimialaluokituksen luokkaan A 01 sisältyvät Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut.

Tähän luokkaan kuuluu kaksi perustoimintoa, viljelykasvituotteiden tuotanto ja eläintuotteiden tuotanto. Tuotanto voi tapahtua joko tavanomaisesti, luonnonmukaisena maataloutena tai geenitekniikalla muunneltujen kasvien viljelynä tai eläinten kasvatuksena.

Viljelykasvituotantoon kuuluvat toisaalta yksivuotiset peltokasvit, kuten viljat, vihannekset ja kukat, toisaalta monivuotisilta istutuksilta, kuten marja- ja hedelmätarhoilta saatavat tuotteet. Luokka kattaa viljelykasvien viljelyn sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Myös esim. sienten viljely sisältyy tähän luokkaan.

Tilastokeskuksen ylläpitämä Toimialaluokitus 2008 löytyy tästä.

Erilaiset kausityöluvat

Kausityöhön tarvittava lupa riippuu työsuhteen pituudesta ja kausityöntekijän kotimaasta seuraavasti:

Alle 3 kuukaudeksi viisumivelvollisesta maasta tulevat

  • Kausityöntekijä hakee kausityöviisumia Suomen edustustosta ulkomailla
  • Viisumivelvollisia maita ovat mm. Venäjä ja Valko-Venäjä
  • Viisumin tarve arvioidaan maittain ja Suomen hyväksymät matkustusasiakirjat löytyvät ulkoministeriön sivuilta lähetystökohtaisesti
  • Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:
    1. Voimassa oleva työsopimus tai sitova työtarjous
    2. Selvitys asianmukaisesta majoituksesta
    3. Työnantajan vakuutustodistus
  • Kausityöviisumin hinta on lähetystökohtainen

Alle 3 kuukaudeksi viisumivapaasta maasta tulevat

  • Kausityöntekijä hakee kausityötodistuksen Maahanmuuttovirastosta
  • Esim. Ukrainasta tullaan viisumivapaasti, mikäli henkilöllä on biometrinen passi
  • Kausityötodistusta haetaan Migrin lomakkeella TOD_P_KAUSI "Pyyntö kausityötodistuksen saamiseksi". Lomake löytyy Migrin sivuilta tästä
  • Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:
    1. Työnantajan liite TY6_plus: "Liitelomake kausityötä koskevaan hakemukseen" joka löytyy Migrin sivuilta tästä
    2. Kausityötodistuksen käsittelymaksu on 90 euroa (sähköinen hakemus) tai 250 euroa (paperinen hakemus), mikä maksetaan etukäteen Maahanmuuttoviraston tilille. Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.
  • Toimeentuloedellytys täytyy huomioida.

3–6 kuukaudeksi kausityöhön tulevat

  • Kausityöntekijä hakee kausityölupaa Maahanmuuttovirastosta
  • Hakemus viedään Suomen edustustoon työntekijän lähtömaassa
  • Lomake OLE_TY6 "Oleskelulupahakemus kausityötä varten" löytyy Migrin sivuilta tästä
  • Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:
    1. Työnantajan liite TY6_plus: "Liitelomake kausityötä koskevaan hakemukseen" joka löytyy Migrin sivuilta tästä
    2. Käsittelymaksu on 380 euroa (3–6 kk, sähköinen lomake) tai 480 euroa (3–6 kk, paperinen lomake). Jatkolupa maksaa 170 euroa (paperinen lomake 430 euroa). Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.
  • Toimeentuloedellytys täytyy huomioida

6–9 kuukaudeksi kausityöhön tulevat

  • Kausityöntekijä hakee kausityölupaa Maahanmuuttovirastolta
  • Hakemus viedään Suomen edustustoon työntekijän lähtömaassa
  • Päätöksentekoon kuuluu kaksi vaihetta: TE-toimisto tekee ensin osapäätöksen ja sen jälkeen Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksen.
  • Muuten hakulomake ja työnantajan liitteet kuten edellisessä kohdassa, mutta tämän lisäksi työnantajan tulee liittää hakemukseen:
    1. Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus
    2. Vakuutusyhtiön todistukset työnantajan lakisääteisistä vakuutusmaksuista koskien TyEL-vakuutusta, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusta sekä työttömyysvakuutusta
    3. Selvitys yrityksen henkilöstömäärästä
    4. Selvitys työvoiman rekrytoinnista Suomen ja EU/ETA-alueen työmarkkinoilla
  • Käsittelymaksu on 540 euroa (sähköinen lomake) tai 740 euroa (paperinen lomake). Jatkolupa (enintään 9 kk yhteensä) maksaa 170 euroa (paperinen lomake 430 euroa). Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.
  • Toimeentuloedellytys täytyy huomioida

Kausityön enimmäiskesto

Lain mukaan kolmannen maan kansalaiselle voidaan myöntää kausityöhön oikeuttava lupa enintään yhdeksäksi kuukaudeksi kahdentoista kuukauden jaksolla.

Kausityöluvat työnantajakohtaisia

Kausityölain perusteella myönnettävät kausityöluvat ovat työnantajakohtaisia. Kausityölupahakemuksissa voidaan kuitenkin nimetä yksi tai useampi työnantaja, jonka palveluksessa kausityötä tehdään. Kausityöntekijällä on myös mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa, sillä voimassa olevaan kausityöhön oikeuttavaan lupaan voidaan lisätä uusi työnantaja.

Kausityöluvan uusiminen

Kausityöhön oikeuttava lupa voidaan uudistaa, jos kausityöntekijän työsopimusta saman työnantajan palveluksessa jatketaan tai kausityöntekijä siirtyy kausityöhön toisen työnantajan palvelukseen.
Kausityöntekijä voi jatkaa työskentelyä hakemuksen jättämisen jälkeen saman työnantajan palveluksessa, jos hakemus on jätetty ennen edellisen kausityöhön oikeuttavan luvan päättymistä.

Kausityöntekijöiden majoitus

Kausityöntekijän tai, jos työnantaja on järjestänyt tämän majoituksen, työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle kaikista kausityöntekijän majoituksessa tapahtuvista muutoksista. Jos työnantaja järjestää majoituksen tai se järjestyy työnantajan kautta:

  1. kausityöntekijältä voidaan periä vuokraa, joka ei saa olla kohtuuton verrattuna hänen nettoansioihinsa ja kyseisen majoituksen laatuun, ja jota ei saa automaattisesti vähentää tämän palkasta;
  2. työnantajan on tehtävä kausityöntekijän kanssa kirjallinen vuokrasopimus;
  3. vaihtoehtoisesti käytetään asuntoetuna yllä olevia mainittuja verottajan määrittelemiä asumisen arvoja, eikä erillistä vuokrasopimusta tarvitse tehdä, mutta työsopimuksessa on silloin mainittava luontoisetuna asuntoetu ja sen arvo
  4. työnantajan on huolehdittava siitä, että majoitus vastaa yleisiä terveys- ja turvallisuussäännöksiä.
    Kohdan 3. mukaisesta majoituksesta työntekijältä perittävässä korvauksessa sovelletaan Verohallinnon määrittelemiä luontoisetujen verotusarvoja. Korvausperuste ja sen määrä tulee sopia työsopimuksessa.

Maahan paluun helpottaminen

Jos kolmannen maan kansalainen on työskennellyt Suomessa kausityössä ainakin kerran kausityöhön oikeuttavan lupahakemuksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana ja oleskelunsa ajan noudattanut tässä laissa säädettyjä kausityönteon edellytyksiä, hänen ei tarvitse esittää voimassa olevaa työsopimusta tai sitovaa työtarjousta eikä todisteita asianmukaisesta majoituksesta, kun hän kausityöhön oikeuttavaa lupaa hakiessaan ilmoittaa palaavansa aiemman työnantajansa palvelukseen samaan työhön, jota varten hänelle on aiemmin myönnetty kausityöhön oikeuttava lupa.

Ulkomaisen työntekijän toimeentuloedellytys

Työnteon perusteella maahan saapuneelta edellytetään, että bruttopalkka Suomessa on vähintään 1 399 euroa/kk. Tämä koskee myös kausityöntekijöitä. Bruttopalkkaa koskeva edellytys kohdistuu työntekijän työsuhteen kestoaikaan, mikä saattaa olla lyhyempi kuin maassa oleskeluaika.

Lisätietoa ja yhteydenotot Migriin

Maahanmuuttoviraston sivuilta migri.fi löytyy kausityötä koskevaa ohjeistusta. Samoin sieltä löytyvät työntekijän täytettäväksi tarkoitetut hakemuslomakkeet sekä työnantajan täytettäväksi tarkoitetut liitelomakkeet.

Työnantajaliiton jäsenpalvelut

Yrittäjälle, joka toimii työnantajana, on ajankohtaisten työsuhdeasioiden seuraaminen tärkeää. Helpoiten se onnistuu työnantajaliiton jäsenenä, koska yrittäjä on silloin MTA:n jäsenpalveluiden eli tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen piirissä. Tämä tiedote ei sisällä kaikkia työnantajan tarvitsemia tietoja.

Jäsenmaksu perustuu viljelijäperheen ulkopuolisen työvoiman edellisen vuoden palkkasummaan ja on siitä 0,52 %. Vähimmäisjäsenmaksu on 95 euroa ja enimmäismaksu on 5 046 euroa vuodessa.

Vuonna 2024 kaikki MTA:n jäsenet saavat 10 %:n alennuksen jäsenmaksuun.

Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme tyonantajat.fi ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.

Maaseudun työnantajaliitto MTA
Annankatu 31–33 C 48, 00100 Helsinki, puh. 09 7250 4500
tyonantajat.fi

Internet-osoitteita:

Internet-osoitteita:
Sisäasiainministeriö www.intermin.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
Ulkoministeriö www.um.fi
TE-palvelut www.te-palvelut.fi
Maahanmuuttovirasto www.migri.fi
Tulorekisteri www.tulorekisteri.fi 
Verohallinto www.vero.fi
Ennakkoperintärekisteri www.ytj.fi
Työeläkevakuutus www.tela.fi 
Työllisyysrahasto www.tyollisyysrahasto.fi
Työsuojeluhallinto www.tyosuojelu.fi
Työturvallisuuskeskus www.tyoturva.fi
Maaseudun Työnantajaliitto MTA tyonantajat.fi

Liitteitä

Liite paikallinen sopiminen

Työsopimus HML

Työsopimuksen liite - urakkapalkka

 


Y/7/2024

Työsuhdeasioiden koulutusta - Kevät 2024

Käymme Seinäjoen ja Helsingin työsuhdeasiain päivänä läpi palkkausta ja palkankorotukset käytännön esimerkein, rekrytointiprosessia sekä työterveyshuoltoa työkyvyn tukena. Luennoitsijoina toimivat liiton henkilökunta, Riikka Koskinen (Töitä Suomesta Oy) ja Kaija Ojanperä, Pirkko Mäkinen (Työturvallisuuskeskus).

Järjestämme huhtikuussa vielä kevätkokouksen yhteydessä 16.4 aamupäivällä koulutusta luontoiseduista ja matkakustannuksista. Paikka ja aikataulu tarkennetaan vuosikokouskutsussa.

Työsuhdeasianpäivät:

  • Seinäjoki: keskiviikko 13.3. (Hotelli Alma);
    ilmoittaudu viimeistään 26.2.
  • Helsinki: tiistai 19.3. (Kilta-sali)
    ilmoittaudu viimeistään 4.3.
  • Helsinki: keskiviikko 20.3. (ruotsiksi) (Kilta-sali)
    ilmoittaudu viimeistään 4.3.

Koulutuksen osallistujamäärä on maksimissaan 50 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, joudumme valitettavasti perumaan koulutuksen. Ilmoitamme mahdollisesta peruutuksesta sähköpostitse ilmoittautuneille.

Alustava kokopäiväohjelma

  8.30  Aamupala
9.00  Palkkausjärjestelmä
10.15  Tauko
10.30  Palkankorotukset
11.15  Lounas
12.00  Rekrytointi
13.45  Kahvitauko
14.00  Työterveyshuolto työkyvyn tukena
n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy

Koulutustilaisuuksiin ilmoittautuminen

Pyydämme Työsuhdeasiain päiville osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan jäsensivujen (tyonantajat.fi) kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .

Tervetuloa koulutukseen!


puutarha_krysanteemi4

M+P+T+V/1/2024

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2024

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset ja VALMA-koulutukseen osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.

Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja VALMA-koulutukseen osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

  1. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
  2. "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 395 euroa vuonna 2024. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
  3. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Kesäharjoitteluohjelman 395 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:

  • Työeläkevakuutusmaksu 17 v
  • Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
  • Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v

Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä

Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.

Minkä ikäisenä työsuhteeseen?

Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.

Nuoren työntekijän työsopimus

15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.

Nuorille sopivat kevyet työt

STM:n asetus (189/2012) asetus sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Vaaralliset työt

Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone sekä leikkuupuimuri ja metsätyökoneet. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen tyosuojelu.fi.

Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.

Nuorten työaika

15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.

Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.

13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.

  • Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
  • Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
  • Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
  • Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.


pexels-deneen-lt-1058401

Maaseutuelinkeinojen palkankorotukset vuonna 2024

Maaseutuelinkeinojen palkankorotukset vuonna 2024

Palkankorotukset vuodelle 2024 sovittiin Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena helmikuussa 2023. Tiedot löytyvät myös allekirjoituspöytäkirjasta (kts. extranet > työehtosopimukset) sekä painetuista työehtosopimuksista.

Työehtosopimuksen sopimuskausi jatkuu 31.1.2025 asti.

Yleiskorotuksen lisäksi maksetaan vuonna 2024 erillinen kertaerä.

Yleiskorotuksen ajankohta

Yleiskorotus maksetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Esimerkkejä:

• Palkanmaksukausi on 15.2.–14.3.2024.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta alkaen (15.3.–14.4.2024)

• Palkanmaksukausi on 1.3.–31.3.2024.
Yleiskorotus maksetaan jo tästä palkanmaksukaudesta lähtien.

Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä maaliskuussa, vaan vasta huhtikuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 30 §).

 

Yleiskorotus (22 § 5. kohta)

Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.

Yleiskorotuksen määrä on 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

  • tuntipalkkaisilla 26 senttiä/tunti
  • kuukausipalkkaisilla 44,72 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).

 

Palkkataulukko (22 § 3. kohta)

Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.3.2024–31.1.2025 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Vaativuusryhmä Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %) Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (4 %)
€/h €/h €/h
1 9,61 0,38 9,99
2 10,04 0,40 10,44
3 10,53 0,42 10,95
4 11,04 0,44 11,48
5 11,56 0,46 12,02

Käytännön palkkojen korotus

1. Korota palkka

Tuntipalkkainen työntekijä

  • henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 26 sentillä

Kuukausipalkkainen työntekijä

  • korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan
  • 40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 44,72 euroa/kuukausi (= 172 * 0,26 euroa)
  • Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 41,93 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,26 euroa = 41,93 euron korotus)

2. Tarkista palkan osat

  • Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 1).
  • Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 3).

3. Jaa uusi palkka osiin

  • Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuramaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.

 

Esimerkki 1.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,35 euroa + 37 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) = 9,72 euroa/t

- tuntipalkka ennen korotusta       9,72 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä                 0,26   "
- yhteensä                                       9,98 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan + vähimmäistasoltaan 4 % ammattitaitolisän määrän.

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 9,61 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 38 senttiä, yhteensä 9,99 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 27 senttiä.

Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.

Esimerkki 2.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 10,27 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 42 sentin ammattitaitolisä = 10,69 euroa/t

- tuntipalkka ennen korotusta       10,69 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä                   0,26   "
- yhteensä                                        10,95 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukko¬palkka 10,53 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 42 senttiä on 10,95 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 26 senttiä.

 

Esimerkki 3.

Työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmän mukaisesti 10,78 euroa + vuonna 2022 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 13,78 euroa/t.

- palkka ennen korotusta      13,78 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä          0,26    "
- yhteensä                               14,04 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 11,04 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 14,04 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 26 senttiä.

 

Esimerkki 4.

Työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmän mukaisesti 10,78 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 2,50 euroa/t + jäljelle jäävä yritysliukuma 1,00 = 14,28 euroa/t.

- palkka ennen korotusta       14,28 euroa/t
- yleiskorotus 26 senttiä           0,26    "
- yhteensä                               14,54 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuksen jälkeen ylittää uuden taulukkopalkan 11,04 euroa + työntekijälle aikaisemmin määritellyn ammattitaitolisän määrän 2,50 euroa.

Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu edelleen, kuten aiemminkin, kolmesta osasta: uusi vähimmäistaulukkopalkka 11,04 euroa + ammattitaitolisä 2,50 euroa + palkkaliukuma 1,00 euroa = 14,54 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on siten 26 senttiä.

Huom! Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä. Mutta käytännössä yritysliukuman osuus voi pienentyä niissä tapauksissa, joissa työntekijään sovellettavan vaativuusryhmän taulukkopalkka on määrältään noussut enemmän kuin palkkojen yleiskorotuksen määrä. Tänä vuonna yleiskorotuksen määrä vietiin suoraan kaikkiin vaativuusryhmiin, niitäkin korottaen 26 sentillä, joten palkkojen yritysliukumaosuus ei tänä vuonna muutu yleiskorotuksen takia.

 

Esimerkki 5.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmässä
2 000 euroa/kk sisältäen 130 euron ammattitaitolisän ja 15,84 euron yritysliukuman (172 x 10,78 = 1.854,16 + 130 + 15,84 = 2 000 euroa).

- palkka ennen korotusta       2 000,00 euroa/kk
- yleiskorotus 44,72 euroa            44,72   "
- yhteensä                                  2 044,72 euroa/kk

Tässä tapauksessa 44,72 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 11,04 euroa + 130 euron ammattitaitolisä on 2 028,88 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 15,84 euron yritysliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 044,72 euroa.

Kertaerä

Kertaerä maksetaan kaikille vuonna 2024 työsuhteessa oleville, myös perhevapaan ja lomautuksen ajalta.

Vakituiset työntekijät

Työntekijälle, joka 1.3.2024 on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, maksetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen olevana palkanmaksupäivänä 180 euron suuruinen kertaerä.

Määräaikaiset työntekijät

Määräaikaiselle työntekijälle maksetaan 1.3.2024 alkaen 15 euron kertaerä jokaiselta työssäolokuukaudelta, joiden toteutunut työaika on vähintään 80 tuntia kuukaudessa.

Myöhemmin palkattavat vakituiset työntekijät

Työntekijälle, joka palkataan kertaerän maksuajankohdan jälkeen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, maksetaan 15 euron kertaerä jokaiselta työssäolokuukaudelta, joiden toteutunut työaika on vähintään 80 tuntia kuukaudessa.

Sentti- ja euromääräiset lisät

Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät pysyvät ennallaan:

3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (27 § 15. kohta) 123 euroa tutkinnolta

3.3.2 Likaisen työn lisä (27 § 8. kohta) 56 senttiä/tunti

3.3.3 Palvelusvuosilisä (27 § 14. kohta)

  • 5–9 v 151 euroa
  • 10–15 v 205 euroa
  • 16–19 v 280 euroa
  • 20 v tai yli 373 euroa

3.3.4 Moottori- ja raivaussahatöiden varustekorvaus (27 § 9. kohta) 2,67 euroa/päivä

3.3.5 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)

  • 5–20 työntekijää 42 euroa/kuukausi
  • 21–50 työntekijää 55 euroa/kuukausi
  • 51 tai useampi työntekijä 90 euroa/kuukausi

3.3.6 Työsuojeluvaltuutetun korvaus
(Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)

  • 10–20 työntekijää 42 euroa/kuukausi
  • 21–50 työntekijää 55 euroa/kuukausi
  • 51 tai useampi työntekijä 90 euroa/kuukausi

Työehtosopimuksen soveltamiskysymyksissä voit olla yhteydessä neuvontaamme, puh. 09 7250 4500


pexels-deneen-lt-1058401

Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2024

Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2024

Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2025 asti.

Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa.

Työsopimus

Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.

Työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Työvuoroluettelo

Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.

Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Tasoitusjärjestelmä

Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan soveltaa tasoitusjärjestelmää, jossa säännöllinen työaika toteutuu keskimääräisenä. Tasoitusjärjestelmässä työaika voi olla 4–10 tuntia päivässä ja siten viiden päivän työviikossa voi olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä, jos työnantaja on MTA:n jäsen.

Työnantajan tulee laatia koko tasoitusjaksolle työaikasuunnitelma, josta ilmenee pidempien työpäivien ja lyhyempien työpäivien taikka tasoitusvapaiden ajankohta. Työaika tasoitetaan aina etukäteen työvuoroluettelon avulla.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.

Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.

Työajan lyhennys

Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. Pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.

Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.

Palkka

Harjoittelijan palkaksi on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa sovittu
85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.

Harjoittelijan palkka 1.3.2024 alkaen on seuraava:

  • tuntipalkka - 8,17 e/h
  • kuukausipalkka - 1 405,24 e/kk (40 tunnin työviikko)

Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2024 ovat seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

  • omassa huoneessa 639 euroa/kk (21,07 euroa/pv)
  • yhteishuoneessa 616 euroa/kk (20,31 euroa/pv)

Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)

  • keskuslämmityshuoneessa 152 euroa/kk (5,01 euroa/pv)
  • Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,89 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.

Esimerkki:
Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2024 on 586,80 €/kk (4,89 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 136,92 €/kk.

  • Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Ravintoetu

  • 8,50 euroa ateriaa kohti

Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. www.vero.fi -sivuilta.

Kodin ja työpaikan välisten matkojen korvaus

Jos harjoittelijan työvuorot on sovittu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, esimerkiksi eläintenhoitotyössä, työnantaja ja työntekijä sopivat ylimääräisten matkojen korvaamisesta. Jollei korvauksesta päästä sopimukseen, maksetaan 33 senttiä kilometriltä. Mainittu korvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa ja se on pidettävä erillään palkasta.

Ruokailu- ja virkistystauot

Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2 x 12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko. Silloin kun säännöllisen työajan tasoittamiseksi teetetään lyhyempiä työpäiviä, annetaan kaksi virkistystaukoa myös vähintään 7 tunnin työpäivänä.

Milloin se työn jatkumisen kannalta on välttämätöntä, voidaan paikallisesti sopia, että työntekijä edellä mainitun ruokailutauon sijasta voi ruokailla työn ohessa ja käyttää siihen työaikaa enintään 20 minuuttia.

Viikkolepo ja muut vapaapäivät

Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutöissä saadaan viikkolepopäivä siirtää, mutta se on viimeistään annettava kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta. Kotieläinten hoitotöissä viikkolepopäivien ajankohtia tarkastellaan yleensä neljän viikon jaksoissa siten, että jaksoon sisältyy yhteensä neljä viikkolepopäivää.

Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.

Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.

Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika (tasoitusjärjestelmä), voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.

Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Enimmäistyöaika ja ylityö

Työehtosopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa siten, että enimmäismäärä vastaa keskimäärin 48 työtuntia viikossa. Tämä ei rajoita keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista, vaan on uusi tapa määritellä työn tekemisen enimmäismäärää.

Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.

Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.

Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.

Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä.

Lisätyö työehtosopimuksen mukaan

Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Vain MTA:n jäsenet saavat soveltaa tätä ja käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita.

Poikkeuksena sunnuntaityökorvauksen osalta on urakkapalkalla tehtävä marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyö, jossa ei korotettua palkkaa tarvitse maksaa.

Sairaustapaukset

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle. Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.

A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon

Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään, palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden

Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.

Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.

Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapautrmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.

Vuosiloma

Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka.

Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka (= sovittu viikkotyöaika x sovittu tuntipalkka) luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä.

Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan.

Palkanmaksu

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle, palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntaitai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.

Tulorekisteri

Työnantaja ilmoittaa kansalliseen tulorekisteriin kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.

Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.

Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden
aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille www.vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.

Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus

Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2024 seuraavat:

Työnantajan osuus % Työntekijän osuus %
Sairausvakuutusmaksu
- koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä
1,16
Työeläkemaksu TyEL
- alkaen 17 v.
- TyEL-maksu palkkasumman mukaan
katso jäljempänä 7,15 (17–52-v.)
Työttömyysvakuutusmaksu
- koskee 17–64-vuotiaita työntekijöitä
1.8.2022 alkaen 18–64 v.
0,27 0,79
Ryhmähenkivakuutusmaksu
Tapaturmavakuutusmaksu
- vakuutusyhtiökohtainen
0,06

Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,15 % + 0,79 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 68,57 euroa kuukaudessa. Vuoden 2024 TyEL-maksut ovat vuoden 2022 palkkasummasta riippuen seuraavat:

  • Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 25,12 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus.
  • Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 9 822 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 26,12 %

Työttömyysvakuutusmaksun perii Työllisyysrahasto. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,27 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen 2 337 000 euron osalta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,79 %. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta saa Työllisyysrahastosta www.tyollisyysrahasto.fi.

Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.

Työnantajan työsuojeluvastuu

Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus.

Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.

Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, työnantajan on annettava nämä harjoittelijan käyttöön. Samoin eläinten hoitotyössä työntekijän käyttöön on varattava turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää.

Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.

Ulkomaisen harjoittelijan työehdot

Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.

Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus

Rajoitetusti verovelvollinen (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee harjoittelijoita, jotka
tulevat EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Muissa tapauksissa sovelletaan lähdeveroa.

Lähdevero

  • 35 % tuloista riippumatta
  • ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)

Progressiivinen verotus

  • henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
  • veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
  • ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
  • henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
  • ei verovapaata palkkatuloa

Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2024 on 1,16 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,01 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 499 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,51 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka ylittää 16 499 € / vuosi peritään lisäksi 1,01 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

1) Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan
merkinnän perusteella

2) Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin

Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Neuvonta työsuhdeasioissa

Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon.

Harjoittelutilat ovat myös suoraan tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.

Internet-osoitteita:

Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi

Verohallinto www.vero.fi

Työsuojeluhallinto www.tyosuojelu.fi

Työturvallisuuskeskus ttk.fi

Maaseudun Työnantajaliitto MTA www.tyonantajat.fi

ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA

Esimerkissä harjoitteluaika kesäkuu 2024.

Harjoittelijan bruttopalkka on 1.6.–30.6.2024 välisenä aikana 1 405,24 euroa kuukaudessa (172 x 8,17 euroa), joka tässä esimerkissä muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 639,00 euroa kuukaudessa.

Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (7,15 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,79 %) bruttopalkasta laskettuna.

Esimerkki:

639,00 e täysihoitoetu

766,24 e rahapalkka
________

1 405,24 e bruttopalkka (40 h/viikko)
rahapalkasta (766,24 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:

-210,79 € - ennakonpidätys, oletus 15 %
-100,47 € - työntekijän työeläkemaksu 7,15 %
-11,10 € - työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,79 %
_________

443,88 € = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========


maatalous_peltomaisema

Y/6/2024

Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2024

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:

  • rajoitetusti verovelvollisen verotusta
  • sosiaalivakuutusmaksuja
  • vuokratyöntekijän verotusta
  • työn teettäjän velvollisuuksia

Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa

Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.

Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.

Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.

Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti

Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.

Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".

Verotus lähdeverolain mukaan

Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.

Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.

Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2024 on 1,16 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,01 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 499 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,51 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 499 €/vuosi peritään lisäksi 1,01 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Yleistä

Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.

Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.

Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.

Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä

Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.

Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).

Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

  • Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
  • Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
  • Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
  • Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.

Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen.

Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Verohallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantajasuoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.

Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.