M+P+T/1/2026 - 28.4.2026

Vuosiloma 2026

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.

Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset:

Käsitteitä

lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
lomakausi on 2.5.–30.9.
talvilomakausi on 1.10.–30.4.
lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
prosenttiperusteista lomakorvausta maksetaan määräaikaiselle työntekijälle
lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta

Vuosiloman ansainta

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Esimerkki 1:

A:n työsuhde alkanut 22.4.2025 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2025–31.3.2026 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.

A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2026. Tältä 1.4.2026 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Esimerkki 2:

B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2025 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2025–31.3.2026 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit

Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:

Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
Työntekijän oma vuosiloma
Työajan tasoittumisvapaat
- käytettäessä keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää)
- luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
Erityisraskausvapaa
Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
Työn edellyttämä koulutus
Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.

Vuosiloman ajankohta

Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:

Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9.

Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti:

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Puutarha-alan työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää
8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Turkistuotantoalan työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää
6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä.

Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4.

Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:

Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:

12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2026 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2026–30.4.2027. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2027 mennessä
työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.

Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.

Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Jos lomakertymä esimerkiksi on 26 arkipäivää, omavastuu on 2 lomapäivää, ja jos lomakertymä on 28 arkipäivää, omavastuu on 4 lomapäivää. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.

Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.

Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.

Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Sairaslomatodistuksen toimittaminen katsotaan loman siirtopyynnöksi.

Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.

Esimerkki:

Työntekijä aloittaa lomansa 29.6. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 25.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 6.7.–19.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 6.7.–11.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 12.7.–19.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 20.7.–25.7.2026. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.

Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.

Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin

Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.

Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden

Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.

Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.

Esimerkki:

Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2026 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2026. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2026 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2026–31.3.2027 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.

Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.

Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2026 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2026 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Jos työsuhde kuitenkin päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta.

Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.

Lomapalkka

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.

Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala:

Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimus 34 §

Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.

Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainittujen syiden takia.

Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki:

Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:

Lomapäivän palkka	37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03
Loma-ajan palkka	12 pv x 74,03 = 888,38 euroa
Lomaltapaluuraha	50 % x 888,38 = 444,19
Työpäivän palkka	7,5 t x 11,50 = 86,25
Vapaan pituus	444,19/86,25 = 5,15 työpäivää

Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.

Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu

Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta, eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.

Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.

Esimerkki:

Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 2.2.2026. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2026. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2025–31.3.2026 ansiot) / 30 x 12.

Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.

Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.

Esimerkki:

Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 1.6.2026. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 29.6.2026. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.

Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2027), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.

Kausityöntekijän prosenttiperusteinen lomakorvaus

Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Prosenttiperusteinen lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala

12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta

Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.

Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

KELA:lta korvausta lomakustannuksiin

Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.

JUHANNUKSEN PALKANMAKSU

Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.

Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.

Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (19.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (20.6.), joka on juhannuspäivä.

Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.

by Heidi Nemlander

M/3/2026 - 23.4.2026

Metsämarjojen poiminta – määräykset ja suositukset

Metsämarjojen poiminnassa noudatetaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen määräyksiä. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on yleissitova. Se tarkoittaa, että kaikkien alalla toimivien työnantajien tulee noudattaa sitä – myös niiden, jotka eivät ole liiton jäseniä.

Tämä teksti sisältää katsauksen keskeisistä määräyksistä, mutta ei tyhjentävästi. Otathan yhteyttä Maaseudun Työnantajaliittoon (puh. 09 7250 4500), mikäli jokin asia mietityttää.

Yhdenvertaisuus ja asiallinen kohtelu

Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Työolosuhteiden tulee olla turvalliset ja terveelliset.

Työntekijöillä tulee aina olla mahdollisuus saada lisätietoa ja tarvittaessa selvennyksiä työehdoista ja palkkauksesta.

Työaika ja seuranta

Jokaiselle työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo (TES 13 §), josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työvuoron pituus ja sen alkamisajankohta. Työvuoroluettelo laaditaan vähintään neljän viikon pituiseksi ajaksi, jollei se ole mahdotonta työn epäsäännöllisyyden vuoksi. Työvuoroluettelo tulee joka tapauksessa laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, vähintään viikoksi kerrallaan. Velvollisuus laatia työvuoroluettelo perustuu lainsäädäntöön ja on pakollinen kaikilla työpaikoilla. Siitä ei voi saada vapautusta, vaikka työtä olisi hankala ennakoida.

Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen työjakson alkamista. Työvuoroluettelon laadinnassa työnantaja ottaa huomioon, etteivät työvuorot aiheuta työntekijöille kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Tuotannollisten tarpeiden tai muiden syiden (esim. sääolosuhteet) perusteella työvuoroluettelon mukaisia työaikoja voidaan kirjallisesti ennakkoon sovitulla tavalla muuttaa. Tätä varten työpaikalla on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa sovitaan ilmoitusajasta, jonka puitteissa työvuoro voidaan perua, muuttaa tai siirtää.

Työaikaa tulee seurata. Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa (työaikalaki 32 §; TES 14 §), johon merkitään normaalin työajan lisäksi erikseen lisätyöt, ylityöt, hätätyöt ja sunnuntaityöt sekä niistä maksetut korotetut palkat. Tämä koskee myös urakkatyötä. Kaikki tiedot merkitään niin selkeästi, että ne voidaan lukea suoraan kirjanpidosta ilman laskutoimituksia.

Selkeä työaikojen seuranta ja kirjaaminen voi auttaa työntekijää työskentelemään tehokkaammin ja ansaitsemaan paremmin, vaikka työaikaa rajoitetaan. Myös riittävä päivittäinen ja viikoittainen lepo tukee jaksamista. Näistä vaikutuksista on hyvä kertoa jo perehdytyksessä.

Palkkaus

Työnantajan tulee kertoa selkeästi, maksetaanko työstä tuntipalkkaa, urakkapalkkaa vai molempia, ja missä tehtävissä käytetään tuntipalkkaa. Tuntipalkan määrittelyssä on noudatettava työehtosopimuksen palkkasääntöjä ja vaativuusryhmiä (ks. TES 25 §).

Urakkapalkan soveltamisesta sovitaan työsopimuksessa. Työntekijälle on annettava tiedot ansaintaperusteista ennen työn aloittamista, ts. miten urakkapalkka määräytyy ja mitä työntekijältä odotetaan.

Urakkapalkan laskentaperusteet (TES 29 §)

Urakkapalkkauksessa lähtökohtana on, että normaalilla urakkatyövauhdilla työntekijän ansiot nousevat 20 %:a vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi. Laskentaperusteena on työehtosopimuksen vaativuusryhmä 1:n taulukkopalkka, joka vuonna 2026 on 10,18 euroa/tunti. Siten urakkatyön tavoiteansioksi muodostuu 12,22 euroa/tunti. Kun edellä mainittu tavoiteansio jaetaan normaalin urakkavauhdin mukaisella suoritemäärällä (kg/tunti), saadaan urakkatyön kilohinta.

Laskentakaava:

10,18 euroa + 20 % = 12,22 euroa/tunti → 12,22 euroa/ X kg = Y euroa/kg

Normaali urakkavauhti ja sen määrittäminen

Normaali urakkavauhti tarkoittaa suoritetasoa, jonka yli 50 prosenttia työntekijöistä keskimäärin saavuttaa. Tarkastelujaksona on koko urakkatyökausi.

Työnantajan tehtävänä on määritellä urakkavauhti oikein. Edellytyksenä oikealle hinnoittelulle on, että urakkapalkka perustuu ajantasaiseen ja realistiseen arvioon normaalista urakkavauhdista. Mikäli tämä urakkavauhti muuttuu esimerkiksi satotilanteen tai muiden olosuhteiden takia, myös urakkahintaa voidaan joutua tarkistamaan.

Urakkapalkkaa määriteltäessä tulee huomioida kaikki työhön liittyvät vaiheet, jotka vaikuttavat poimintatulokseen, myös oheistyöt, kuten keruupaikkojen etsiminen. Työvauhtia arvioitaessa on otettava huomioon myös aika, joka kuluu tuotteiden ja välineiden siirtelyyn sekä työehtosopimuksen mukaiset tauot (ks. TES 18 §). Lopullinen ansio riippuu kuitenkin työntekijän omasta työtehosta.

Työnantajan tulee seurata poimintatuloksia. Urakkahinta on määritelty oikein, kun yli puolet poimijoista saavuttavat laskennallisen tavoiteansion, ts. keskimäärin 12,22 euroa tunnissa. Vaikka tarkastelujakso on koko kausi, kannattaa seurata poimintatuloksia viikoittain tai useamminkin, jotta ansaintatulosten perusteella voidaan reagoida ja muuttaa kilohintaa, jos poimijat eivät pääse urakkatavoitteeseen.

Työehtosopimusosapuolet ovat teettäneet tutkimuksen normaalin työvauhdin määrittämiseksi. Tulokset ovat seuraavat:

Mustikka:
Runsas sato 17 kg/työtunti -> 0,72 euroa/kg
Heikko sato 10 kg/työtunti -> 1,22 euroa/kg

Keskimäärin 13,5 kg -> 0,91 euroa/kg

Puolukka:
Runsas sato 20 kg/työtunti -> 0,61 euroa/kg
Heikko sato 15 kg/ työtunti -> 0,81 euroa/kg

Keskimäärin 17,5 kg -> 0,70 euroa/kg

Näitä lukuja voidaan käyttää apuna urakkahinnan määrittelyssä, mutta hinnan tulee aina perustua riittäviin ja realistisiin tietoihin. Eri marjalajien keruun erityispiirteet on huomioitava. Työntekijöille tulee kertoa, miten erilaiset satotilanteet (esim. hyvä tai huono sato) vaikuttavat ansioihin. Urakkahinta on ilmoitettava työntekijöille ennen työn aloittamista.

Urakkapalkan maksamisen edellytyksenä on, että etukäteen määritetyllä urakkatyövauhdilla tosiasiallisesti on mahdollista ansaita enemmän. Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaisesti kirjaa päivittäin poimituista kilomääristä ja työtunneista, jotta voidaan todentaa urakkapalkan oikeellisuus.

Takuupalkka

Urakkapalkkatyötä tehtäessä on takuupalkka, eli työn vaativuusryhmän mukainen tuntipalkka, taattu. Jos työntekijän laskennallinen keskimääräinen tuntipalkka koko urakkapalkkakaudelta alittaa vähimmäistuntipalkan 10,18 euroa, maksetaan erotus loppupalkassa.

Urakkatavoitteen saavuttamista ja takuupalkan maksuvelvollisuutta ei määritellä yksittäisten työntekijöiden yksittäisten työpäivien laskennallisia tuntipalkkoja vertaamalla, vaan laskemalla koko poimintakauden tuloksia työntekijäkohtaisesti.

Sellaisen työntekijän kohdalla, joka jää jälkeen edellytetystä urakkatyövauhdista, eikä perehdytyksestä tai huomautuksista huolimatta saavuta urakkatasoa, voidaan myös soveltaa alempaa takuupalkkaa, joka vastaa perehdytysajan palkkaa (ks. TES 29 § 1.4 kohta). Tällöin työntekijälle on viimeistään kahden viikon kuluttua tuotekohtaisen urakkatyön aloittamisesta esitettävä työaikakirjanpitoon ja päivittäisiin urakkatyötuloksiin perustuva laskelma, joka todentaa työntekijän henkilökohtaisen suoriutumisen.

Huomioitava on, että kausityölupien perusteella työskentelevien bruttopalkka on oltava vähintään 1 463 euroa kuukaudessa vuonna 2026.

Perehdytys ja ohjeistus

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä ennen työn aloittamista. Perehdytys annetaan työntekijän ymmärtämällä kielellä. Perehdytyksessä on selvitettävä työn keskeiset ehdot, mukaan lukien palkkausjärjestelmä, työaikakäytännöt sekä työn suorittamistapa. Urakkatyössä on erityisesti varmistettava, että työntekijä ymmärtää urakkatyön perustuvan henkilökohtaiseen suoritukseen, ja että ansaintalogiikka on työntekijälle selvä.

Perehdytyksessä käydään läpi myös, mitkä asiat vaikuttavat keruun tehokkuuteen. Kerääjien työskentelyä voidaan parantaa tunnistamalla puutteita, kuten huono keruutekniikka tai vaikeudet löytää hyviä keruupaikkoja.

Perehdytyksenä ei riitä se, että asioista kerrotaan ennen työskentelyä työntekijöiden kotimaassa. Perehdytystä on annettava myös Suomessa ennen työskentelyn alkamista ja tarvittaessa myös työskentelyn alkuaikana. Yksi tapa varmistaa, että lisäperehdytystarpeet huomataan, on palkata kiertävä työnjohtaja.

Työn johtaminen ja valvonta

Työnantajan tulee johtaa ja seurata työn tekemistä. Jos työntekijä jää jälkeen normaalista urakkavauhdista, hänen työtään tulee tarkastella. Arvioinnissa katsotaan erityisesti, osaavatko ryhmät löytää hyvät marjapaikat kartalta ja maastosta sekä kuinka paljon työajasta kuluu muuhun kuin poimintaan. Työnjohdon tulee aktiivisesti ohjata ja tukea ryhmiä, jotta työ sujuu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Digitaalisten työkalujen, kuten puhelinsovellusten, käyttöönottoa on suositeltavaa, jotta hyvät keruualueet löytyvät helpommin. Käyttöönotossa on kuitenkin huomioitava kielihaasteet,
joten ohjeiden tulee olla selkeitä ja tarvittaessa käännetty työntekijöiden omalle kielelle (esim. thai). Sovellusten käyttö opetetaan perehdytyksen yhteydessä.

Kerättyjen alueiden seuranta tulee järjestää niin, että ryhmät tietävät, mitkä alueet on jo kerätty. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi karttasovellusta, johon merkitään ajoneuvojen sijainnit ja keruualueet.

Majoituspaikan ja työn tekemispaikan välisten matkojen korvaus (TES 30 § 11. kohta)

Metsämarjojen poiminnassa kaikki työn tekemispaikalle kulkemiseen ja kuljettamiseen liittyvät kulut maksaa työnantaja. Työaika alkaa työn tekemispaikalla metsässä. Mikäli yhdensuuntainen matka ylittää 80 kilometriä, maksetaan työntekijälle sen ylittävältä matka-ajalta korvauksena jokaiselta alkavalta tunnilta yhden tunnin tuntipalkkaa vastaava matka-ajan korvaus. Meno- ja paluumatka tarkastellaan erikseen. Muiden työntekijöiden, työvälineiden ja marjojen kuljettaminen on kuljettajalle työaikaa, josta maksetaan tuntipalkkaa. Kuljettajalle ei makseta edellä mainittua matka-ajan korvausta.

Siirtymät päivän aikana ovat työaikaa myös poimijoille

Kun työntekijät siirtyvät päivän aikana poimintapaikasta toiseen, siirtymä lasketaan työajaksi (TES 13 § 3. kohta) ja siitä maksetaan tuntipalkkaa. Siksi nämä ajat tulee myös kirjata. Näihin matkoihin ei siis sovelleta 80 kilometrin sääntöä. Työnantajalla on velvollisuus seurata työntekijöiden työaikoja.

Kuljettajien työaikaongelma

Muiden työntekijöiden, välineiden ja marjojen kuljettaminen lasketaan kuljettajan työajaksi. Siksi kuljettajan työpäivä saattaa venyä pidemmäksi kuin muiden työntekijöiden. Työajan määrittely on kuitenkin hankalaa, koska kuljettaja on usein sidottu työhönsä, vaikka ei ajaisi tai poimisi. Olisi kohtuutonta ajatella, että pitkät odotusajat automaattisesti olisivat kuljettajalle aina palkatonta vapaa-aikaa.

Työpäivän pituuteen voidaan vaikuttaa, jos ajovuorot jaetaan eri kuljettajien kesken aamulla ja illalla. Lisäksi kannattaa pyrkiä pitämään matkat majoituksen ja poimintapaikan välillä mahdollisimman lyhyinä.

Kuljettajan vaativuusryhmä

Kuljettaja ei voi olla vaativuusryhmässä 1, koska siinä olevat tehtävät ovat yksinkertaisia ja vastuu on vähäinen. Kuljettajalta vaaditaan ajokortti, mikä nostaa työn vaativuustasoa. Eri vaativuusryhmissä on eri palkka (TES 25 §).

Jos kuljettaja suorittaa poimintatyötä, niin urakkahinta on kuitenkin sama kuin muilla työntekijöillä.

Ylityö ja lisätyö

Ylityö voi olla joko vuorokautista tai viikoittaista.

Vuorokautinen ylityö: maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja sen jälkeen 100 %
Viikoittainen ylityö: maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja sen jälkeen 100 %

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä. Kun 40 säännöllisen työajan tuntia on tullut täyteen, kertyy ainoastaan viikoittaista ylityötä

Ylityöstä maksettavan korvauksen määrittäminen vaatii aina tarkempia laskelmia. Ylityöstä ei koskaan makseta tunti tunnista, eikä sellaisesta voi sopia työntekijän kanssa. Palkkaan tulee aina korotusosia, joko 50 % tai 100 %. Korotusosa perustuu työn vaativuusryhmän mukaiseen tuntipalkkaan.

Työehtosopimus antaa myös mahdollisuuden tarjota työntekijöille lisätyötä (ks. TES 21 § sekä työehtosopimuksen liite).

Sekä ylityö että TES-lisätyö ovat vapaaehtoisia, eikä niitä voida suunnitella työvuoroluetteloon. Molempiin tarvitaan joka kerta työntekijän suostumus, ja TES-lisätyön kohdalla suostumus on saatava kirjallisena.

Lomakorvaus (TES 37 §)

Kun määräaikainen työsuhde päättyy, työntekijälle maksetaan lomakorvaus, joka on 12,5 % hänen ansioistaan. Sopimalla korvaus voidaan maksaa myös jokaisen palkan yhteydessä. Ansioihin lasketaan mukaan palkka ja mahdollinen sairausajan palkka. Erityisesti on huomattava, että lomakorvausta ei saa sisällyttää urakka- tai tuntipalkkaan, vaan se on oltava erillisenä eränä palkkalaskelmassa.

Työajan lyhennys (TES 17 §)

Jos työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista, sovelletaan työajan lyhennystä (ns. pekkaspäiviä). Työntekijälle kertyy vapaita työehtosopimuksessa olevan taulukon mukaisesti, ja vapaan antaminen on ensisijainen vaihtoehto. Työntekijän kanssa voidaan myös sopia, ettei työajan lyhentämisvapaita pidetä. Siinä tapauksessa työnantaja maksaa työntekijälle säännöllisiltä työtunneilta erillisen keskituntiansiosta (ks. TES 32 §) laskettavan lisän, jonka suuruus on 5,5 %. Tämä korvaus tulee näkyä palkkalaskelmassa erillisenä eränä.

Palkanmaksu (TES 33 §)

Palkka tulee maksaa vähintään kerran kuukaudessa. Jos palkanmaksukausi on kalenterikuukausi ja työntekijä aloittaa kuukauden loppupuolella, palkka maksetaan jo kyseisen kuukauden palkanmaksussa, eikä sitä saa siirtää seuraavan kokonaisen kuukauden palkanmaksun yhteyteen. Palkka on maksettava viimeistään kahdeksan työpäivän kuluessa palkanmaksukauden päättymisestä.

Palkkalaskelma on annettava työntekijälle palkanmaksun yhteydessä. Mikäli työntekijä haluaa rahansa vasta työsuhteen päättyessä, työntekijän tulee kirjoittaa työnantajalle valtakirja rahojen säilyttämiseksi. Palkkalaskelma on silti annettava ajallaan jokaiselta palkanmaksukaudelta.

Mikäli työntekijällä on suomalainen pankkitili, palkka maksetaan kyseiselle tilille. Käteismaksu on sallittu ainoastaan niiden työntekijöiden kohdalla, joilla ei ole suomalaista pankkitiliä, ja ainoastaan kuittia vastaan. Maksukuitti on annettava erillisenä asiakirjana, eikä se korvaa palkkalaskelmaa.

Palkkalaskelmasta on käytävä ilmi palkan määräytymisen perusteet, mm. aikapalkalla tehdyt työtunnit, urakkapalkka ja poimittu kilomäärä, ylityökorvaukset ja muut mahdolliset korvaukset.

Työntekijälle aiheutuvat kulut

Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä. Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, saa työnantaja pidättää palkasta ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus on solmittava työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §, mikä tarkoittaa, että työntekijälle tulee jäädä vähintään kolmasosa palkasta nettotulona kulujen perimisen jälkeen.

Luontoisedut

Luontoiseduissa (esim. asuntoetu ja ravintoetu) sovelletaan Verohallinnon vahvistamia verotusarvoja: Verohallinnon päätös 2026.

Asumisesta voidaan myös periä vuokraa. Vuokrakustannuksen tulee vastata kunnan yleistä vuokratasoa ja olla kohtuullinen. Joissain tapauksissa tämä voi tarkoittaa, ettei työnantaja voi pidättää koko vuokrakustannusta työntekijältä.

Suosittelemme verottajan määrittelemän asuntoedun käyttämistä. Sekä asuntoedun että vuokran määrä täytyy kirjata työsopimukseen vähennettävänä kustannuksena.

Työvälineet ja varusteet (TES 55 § 4. kohta)

Työnantaja hankkii metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poimintaa ja keruuta suorittavan työntekijän käyttöön poimintavälineet ja huomioliivin sekä muut tarvittavat suojavarusteet, tarvittaessa sadevaatteet ja kumisaappaat, auringolta suojaavan päähineen, hyttysiltä suojaavan päähineen sekä käsineet. Työnantajan tulee varmistua, että työntekijällä on käytössään puhdasta juomavettä sekä puhelin, jolla voi hälyttää tarvittaessa apua (esim. autokunnittain).

Työnantaja voi myös työturvallisuussyistä ottaa käyttöön ajoneuvoihin GPS-seurannan.

Muita määräyksiä

Muistutamme, että työnantajana toimimiseen liittyy myös muita velvollisuuksia, esimerkiksi sairausajan palkka (ks. TES IV luku), työterveyshuollon järjestäminen, ja palkkojen ilmoittaminen Tulorekisteriin. Muista myös tarvittaessa kausityöntekijän hoito-oikeus (ks. Kelan sivuilta).

Viranomaisten pyynnöt ja tarkastukset

Työnantajan kannattaa kertoa viranomaisille, että on MTA:n jäsen. Otathan yhteyttä liiton toimistoon, jos työlupaviranomainen pyytää lisäselvityksiä tai kun LVV:n tarkastaja on käynyt työpaikalla. LVV toimittaa useimmiten jäsenten tarkastuspöytäkirjat liittoon, ja siinä tapauksessa otamme jäseneen yhteyttä.

by Heidi Nemlander

M/2/2025 - 2.4.2025

Maaseutuelinkeinojen uusi työehtosopimus ja palkankorotus vuonna 2025

Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen on tullut muutoksia. Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2025–31.1.2028.

Työehtosopimusratkaisu sisältää palkankorotusten lisäksi muutaman sisältömuutoksen.

Tämän lisäksi työehtosopimusosapuolten asettama työryhmä on esittänyt ja neuvottelukunnat ovat hyväksyneet rakenteellisesti ja kielellisesti uudistetut työehtosopimuksen liitteet.

Selvitämme seuraavassa palkankorotuksia esimerkkeineen ja työehtosopimuksen uusia ja muuttuneita tekstikohtia. Näiden lisäksi työehtosopimukseen on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä ja kielenhuoltoa, mutta niitä ei käsitellä tässä kirjeessä.

Toimitamme jäsenille kevään aikana uuden painoksen työehtosopimuksesta.

Palkkojen korottaminen 2025–2028

Palkkojen korottaminen toteutetaan sentitettynä ratkaisuna sekä yleiskorotuksen että palkkataulukon vaativuusryhmien palkkojen osalta. Yleiskorotus on 26 senttiä vuonna 2025, 31 senttiä vuonna 2026 ja 27 senttiä vuonna 2027.

Yleiskorotuksen ajankohta 2025

Yleiskorotus maksetaan 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Esimerkkejä:

Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien.
Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.

Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä toukokuussa, vaan vasta kesäkuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 33 §).

Yleiskorotus (25 § 5. kohta)

Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.

Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

tuntipalkkaisilla 26 senttiä/tunti
kuukausipalkkaisilla 44,72 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).

Palkkataulukko (25 § 3. kohta)

Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.5.2025–30.4.2026 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Vaativuusryhmä		Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %)	Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (4 %)
	€/h	€/h	€/h
1	9,87	0,39	10,26
2	10,30	0,41	10,71
3	10,79	0,43	11,22
4	11,30	0,45	11,75
5	11,82	0,47	12,29

Käytännön palkkojen korotus

1. Korota palkka

Tuntipalkkainen työntekijä

henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 26 sentillä

Kuukausipalkkainen työntekijä

korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan
40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 44,72 euroa/kuukausi (= 172 * 0,26 euroa)
Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 41,93 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,26 euroa = 41,93 euron korotus)

2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat

Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).

3. Tiedota työntekijälle

Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.

Esimerkki 1.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.

tuntipalkka ennen korotusta 9,61 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 9,87 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuk¬sen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (9,87 euroa).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 9,87 euron vähimmäispalkasta.

Esimerkki 2.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa + 38 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) = 9,99 euroa/t.

tuntipalkka ennen korotusta 9,99 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 10,25 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (9,87 euroa) + vähimmäistasoltaan 4 % ammattitaitolisän määrän (39 senttiä).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 9,87 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 39 senttiä, yhteensä 10,26 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 27 senttiä.

Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.

Esimerkki 3.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 10,53 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 43 sentin ammattitaitolisä = 10,96 euroa/t

tuntipalkka ennen korotusta 10,96 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 11,22 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 10,79 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 43 senttiä on 11,22 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 26 senttiä.

Esimerkki 4.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa + 38 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 10,00 euroa/t

palkka ennen korotusta 10,00 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 10,26 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuksen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 9,87 + 39 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 39 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.

Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä.

Esimerkki 5.

Työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmän mukaisesti 11,04 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 14,04 euroa/t.

palkka ennen korotusta 14,04 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 14,30 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 11,30 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 14,30 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 26 senttiä.

Esimerkki 6.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmässä
2 050 euroa/kk sisältäen 130 euron ammattitaitolisän ja 21,12 euron palkkaliukuman (172 x 11,04 = 1 898,88 + 130 + 21,12 = 2 050 euroa).

• palkka ennen korotusta 2 050,00 euroa/kk
• yleiskorotus 44,72 euroa 44,72 "
• yhteensä 2 094,72 euroa/kk

Tässä tapauksessa 44,72 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 11,30 euroa + 130 euron ammattitaitolisä on 2 073,60 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 21,12 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 094,72 euroa.

Sentti- ja euromääräiset lisät

Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2025 alkaen:

3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (30 § 16. kohta) 127 euroa tutkinnolta

3.3.2 Likaisen työn lisä (30 § 8. kohta) 57 senttiä/tunti

3.3.3 Moottori- ja raivaussahatöiden varustekorvaus (30 § 9. kohta) 2,74 euroa/päivä

3.3.4 Palvelusvuosilisä (30 § 15. kohta)

5–9 v 155 euroa
10–15 v 211 euroa
16–19 v 287 euroa
20 v tai yli 383 euroa

3.3.5 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)

5–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

3.3.6 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)

10–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

Tekstimuutokset

Sovittiin seuraavista tekstimuutoksista, joita tässä kuvataan sanoin ja työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tarkat muutostekstit löytyvät allekirjoituspöytäkirjasta, joka löytyy työehtosopimuksesta.

Paikallinen sopiminen

Paikallisen sopimisen yhteydestä poistettiin maininta siitä, että yrityksen tulisi olla MTA:n jäsen, koska lainsäädäntö on vapauttanut tämän menettelyn.

Samalla paikallisen sopimuksen tekeminen tarkennettiin seuraavasti:

sopimukseen on kirjattava työehtosopimusmääräys, joka mahdollistaa paikallisen sopimuksen
yksiselitteisesti on selostettava mitä muutoksia sopimuksella saadaan
molemmilla osapuolilla on oltava riittävä aika perehtyä sovittavaan asiaan ja hankkia työehtosopimusasiantuntijoilta lisätietoa
neuvotteluissa on tavoiteltava myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä
neuvottelut on käytävä molempien osapuolten ymmärtämällä kielellä.

Tiedotusvelvollisuus

Aikaisempi pykälä (Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika) on pilkottu kolmeksi eri pykäläksi ja lisäksi kirjattiin vielä uusi pykälä tiedottamisvelvollisuudesta.

Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla:

työehtosopimus
työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö
työvuoroluettelo
mahdollinen työaikasuunnitelma
tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja
työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.

Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille

työpaikkaohjaajasta ja
perehdyttäjästä.

Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta

luottamusmiehestä ja
työsuojeluvaltuutetusta.

Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.

Perehdytyspykälään lisättiin, että työnantajan tulee perehdyttää myös työehtoihin ja että kaikki perehdytys on annettava työntekijän ymmärtämällä kielellä.

Työnantajan kuittausoikeus

Työehtosopimukseen kirjattiin työnantajalle mahdollisuus pidättää itselleen yhden päivän palkan, jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä.

Edellytyksenä on, että

työsopimuksessa on sovittu työsuhteen päättymispäivämäärä ja
kuittausoikeudesta on ilmoitettu työntekijälle kirjallisesti työsopimuksessa työntekijän ymmärtämällä kielellä.

Pykälä ei koske koeaikapurkua.

Työnantaja saa pidättää päiväpalkan lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Säännöllisesti toistuva lomautus

Seuraavat kriteerit täyttävä lomautus ei kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden piiriin:

alalla tavanomainen
säännöllisesti vuosittain toistuva ja
tuotannosta johtuva työvoimatarpeen vaihtelu.

Työnantajan tulee lomautusilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle

toimenpiteet
perusteet
vaikutukset ja
vaihtoehdot.

Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, muulle työntekijöiden edustajalle tai, milloin sellaista ei ole valittu, työntekijälle.

Työaikaan liittyviä täsmennyksiä

Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.

Vihannesten, hedelmien, puutarhamarjojen, metsämarjojen tai muiden luonnontuotteiden punnitsemiseen ja pakkaamiseen kuluva aika punnitsemisasemalla luetaan tehtävään nimetylle työntekijälle työajaksi, josta maksetaan henkilökohtaista tuntipalkkaa.

Jos työntekijä, joka on palkattu metsämarjojen tai muiden luonnontuotteiden poimintaan tai keruuseen, myy työnantajalleen säännöllisen työaikansa ulkopuolella poimimia luonnonmarjoja tai muita luonnontuotteita, näiden poiminta ja keruu katsotaan työsuhteessa tapahtuvaksi toiminnaksi ja työntekijän työajaksi.

Tasoitusjärjestelmän tauot

Tasoitusjärjestelmässä annetaan jatkossa kaksi taukoa vain, jos työpäivä on vähintään kahdeksan tuntia. Säännös on linjassa muiden työaikajärjestelmien kanssa.

Korkeakouluharjoittelijat

Korkeakouluharjoittelijoita koskevaa tekstiä tarkennettiin. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys opiskeluohjelmaan kuuluvan harjoittelujakson pituudesta. Harjoittelujakso on luonteeltaan ohjattua työskentelyä.

Työn jatkuessa harjoittelujakson päätyttyä maksetaan työn vaativuuden mukainen palkka.

Viikkolevon korvaaminen

Kuten tähänkin asti, siirretty viikkolepo on annettava kahden kuukauden sisällä. Jos korvaavaa viikkolepoa ei pystytä antamaan, se korvataan rahalla. Jatkossa viikkolevon korvaaminen rahalla ei enää vaadi työntekijän suostumusta.

Metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminnassa korvataan matkat

Metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminnassa ja keruussa kaikki työn tekemispaikalle kulkemiseen ja kuljettamiseen liittyvät kulut maksaa työnantaja.

Työaika alkaa työn tekemispaikalla metsässä. Mikäli yhdensuuntainen matka ylittää 80 kilometriä, maksetaan työntekijälle sen ylittävältä matka-ajalta korvauksena jokaiselta alkavalta tunnilta yhden tunnin tuntipalkkaa vastaava matka-ajan korvaus. Meno- ja paluumatka tarkastellaan erikseen.

Muiden työntekijöiden, työvälineiden ja marjojen kuljettaminen on kuljettajalle työaikaa, josta maksetaan tuntipalkkaa. Kuljettajalle ei makseta edellä mainittua matka-ajan korvausta.

Kulukorvauksen puolittaminen

Työehtosopimuksen määräys kulukorvauksista täsmennettiin. Määräyksen mukaan työntekijän kulukorvaus puolitetaan, jos työntekijä saa matkan aikana työnantajan kustantaman aterian. Aterialla tarkoitetaan isomman kulukorvauksen kyseessä ollen kahta ja pienemmän kulukorvauksen ollessa kyseessä yhtä ateriaa. Tätä määräystä täsmennettiin siten, että työntekijä voi kieltäytyä ateriasta, jolloin kulukorvaus maksetaan kokonaisuudessaan.

Loppupalkka maasta poistuvalle työntekijälle

Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu lopputilin maksamista varten varattuun 5 työpäivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä.

Sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt matkalipun, työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa.

Rekrytointimaksut kiellettyjä

Työnantaja ei saa periä työntekijältä maksua rekrytoinnista, työhön perehdytyksestä tai Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista, eikä korkoa mahdollisesta työntekijän matkakulujen rahoittamisesta.

Työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.

Maksut ja majoitus

Järjestäessään työntekijälle lentolipun tai muun lipun maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi työnantajan tulee huomioida halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä. Metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminnan ja keruun osalta työnantaja vastaa kuljetuskustannuksista.

Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.

Mahdollisissa luontoiseduissa sovelletaan verohallinnon vuosittaista luontoisetupäätöstä. Jos työnantajan järjestämää majoitusta ei sovita luontoiseduksi, voidaan sopia kohtuullinen vuokra, joka ei ylitä alueen yleistä vuokratasoa. Kohtuullisuuden vaatimuksessa on huomioitava majoituksen laatu ja samassa majoituksessa asuvien henkilöiden määrä.

Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.

Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä.

Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, palkasta voidaan pidättää ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus solmitaan työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.

Lomaltapaluuraha, kun työsuhde päättyy kesken lomakauden

Jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta. Työntekijästä riippumaton syy on tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomissyy.

Lomakorvaus palkkalaskelmaan

Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, että prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.

Pitkän määräaikaisuuden lomat

Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, jonka mukaan pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka jatkuvat seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle, sovelletaan vuosilomasääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi pitää vuosilomaa samoilla säännöillä kuin vakituiset työntekijät.

Ikäkausitarkastukset

Uutena määräyksenä kirjattiin, että vakituisille työntekijöille on järjestettävä terveys- ja työkykylähtöiset ikäkausitarkastukset vähintään viiden vuoden välein 50 ikävuodesta lähtien. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt viisi vuotta.

Tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-ajalla.
Mikäli vastaanottoa ei ole tarjolla työajan ulkopuolella, työnantajan on mahdollistettava työntekijälle käynti työpäivän aikana.
Tältä ajalta ei makseta palkkaa eikä matkakuluja.

Palkanmaksu vanhempainvapaalla laajenee kaikkiin vanhempiin

Lasta hoitavalle ei-synnyttäneelle työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vähintään ensimmäiseltä 6 arkipäivää käsittävältä aikajaksolta, mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 6 kuukautta ennen vanhempainvapaata.

Raskausvapaalla olevalle maksetaan edelleen kuukauden palkka kuten tähänkin asti.

Täsmennyksiä suojavarusteiden osalta

Suojavarustepykälän määräyksiä on laajennettu siten, että työnantaja tarvittaessa hankkii työntekijälle myös auringolta suojaavan päähineen sekä jalkineet, kun työturvallisuus niin edellyttää.

Suojavarusteet metsämarjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminnassa ja keruussa

Työnantaja hankkii työntekijän käyttöön

poimintavälineet
huomioliivin ja
muut tarvittavat suojavarusteet

sekä tarvittaessa

sadevaatteet
kumisaappaat
auringolta suojaavan päähineen
hyttysiltä suojaavan päähineen
käsineet.

Työnantajan tulee varmistua, että työntekijällä on käytössään

puhdasta juomavettä sekä
puhelin, jolla voi hälyttää tarvittaessa apua.

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi lyhenee

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on lyhennetty neljästä vuodesta kahteen vuoteen.

Työntutkimushanke

Työehtosopimusosapuolet toteuttavat ja rahoittavat yhdessä satokaudella 2025 toteutettavan riippumattoman työntutkimushankkeen metsämarjojen poimintaan liittyvän normaalin urakkatyövauhdin selvittämiseksi.

Työryhmätoiminta

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka käsittelee perehdyttämiseen, työnopastukseen ja päivittäisjohtamiseen liittyvän osaamisen edistämistä mahdollisen yhteisen koulutushankkeen muodossa.
Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka valmistelee aloille mallia yrityskohtaisen erän mahdollisesta toteuttamisesta.

Työehtosopimuksen käännökset

Työehtosopimuksen kieliversiot ruotsiksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi päivitetään.

by Heidi Nemlander

M/2/2026 - 30.3.2026

Maaseutuelinkeinojen palkankorotus 2026

Palkankorotukset vuodelle 2026 sovittiin Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena maaliskuussa 2025. Tiedot löytyvät myös allekirjoituspöytäkirjasta (kts. extranet > työehtosopimukset) sekä painetuista työehtosopimuksista.

Työehtosopimuksen sopimuskausi jatkuu 31.1.2028 asti.

Yleiskorotuksen ajankohta 2026

Yleiskorotus maksetaan 1.5.2026 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Esimerkkejä:

Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2026.
Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien.
Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2026.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.

Yleiskorotus (25 § 5. kohta)

Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.

Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2026 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

tuntipalkkaisilla 31 senttiä/tunti
kuukausipalkkaisilla 53,32 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).

Palkkataulukko (25 § 3. kohta)

Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.5.2026–30.4.2027 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Vaativuusryhmä		Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %)	Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (4 %)
	€/h	€/h	€/h
1	10,18	0,41	10,59
2	10,61	0,42	11,03
3	11,10	0,44	11,54
4	11,61	0,46	12,07
5	12,13	0,49	12,62

Käytännön palkkojen korotus

1. Korota palkka

Tuntipalkkainen työntekijä

henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 31 sentillä.

Kuukausipalkkainen työntekijä

korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan
40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 53,32 euroa/kuukausi (= 172 * 0,31 euroa).
Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 49,99 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,31 euroa = 49,99 euron korotus).

2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat

Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).

3. Tiedota työntekijälle

Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.

Esimerkki 1.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,87 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.

tuntipalkka ennen korotusta 9,87 euroa/t
yleiskorotus 31 senttiä 0,31 "
yhteensä 10,18 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (10,18 euroa).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 10,18 euron vähimmäispalkasta.

Esimerkki 2.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,87 euroa + 39 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) = 10,26 euroa/t.

tuntipalkka ennen korotusta 10,26 euroa/t
yleiskorotus 31 senttiä 0,31 "
yhteensä 10,57 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (10,18 euroa) + vähimmäistasoltaan 4 % ammattitaitolisän määrän (41 senttiä).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 10,18 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritel¬lystä vähimmäisammattitaitolisästä 41 senttiä, yhteensä 10,59 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 33 senttiä.

Kahden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.

Esimerkki 3.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 10,79 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 44 sentin ammattitaitolisä = 11,23 euroa/t

tuntipalkka ennen korotusta 11,23 euroa/t
yleiskorotus 31 senttiä 0,31 "
yhteensä 11,54 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 11,10 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 44 senttiä on 11,54 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 31 senttiä.

Esimerkki 4.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 2. vaativuusryhmän mukaisesti 10,30 euroa + 41 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 10,72 euroa/t

palkka ennen korotusta 10,72 euroa/t
yleiskorotus 31 senttiä 0,31 "
yhteensä 11,03 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuk¬sen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 10,61 + 42 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 42 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.

Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä.

Esimerkki 5.

Työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmän mukaisesti 11,30 euroa + vuonna 2024 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 14,30 euroa/t.

palkka ennen korotusta 14,30 euroa/t
yleiskorotus 31 senttiä 0,31 "
yhteensä 14,61 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 11,61 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 14,61 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 31 senttiä.

Esimerkki 6.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmässä
2 100 euroa/kk sisältäen 130 euron ammattitaitolisän ja 26,40 euron palkkaliukuman (172 x 11,30 = 1 943,60 + 130 + 26,40 = 2 100 euroa).

• palkka ennen korotusta 2 100,00 euroa/kk
• yleiskorotus 53,32 euroa 53,32 "
• yhteensä 2153,32 euroa/kk

Tässä tapauksessa 53,32 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 11,61 euroa + 130 euron ammattitaitolisä on 2 126,92 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 26,40 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 153,32 euroa.

Sentti- ja euromääräiset lisät

Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2026 alkaen:

3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (30 § 16. kohta) 131 euroa tutkinnolta

3.3.2 Likaisen työn lisä (30 § 8. kohta) 59 senttiä/tunti

3.3.3 Moottori- ja raivaussahatöiden varustekorvaus (30 § 9. kohta) 2,82 euroa/päivä

3.3.4 Palvelusvuosilisä (30 § 15. kohta)

5–9 v 160 euroa
10–15 v 218 euroa
16–19 v 296 euroa
20 v tai yli 395 euroa

3.3.5 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)

5–20 työntekijää 46 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 59 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 96 euroa/kuukausi

3.3.6 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)

10–20 työntekijää 46 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 59 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 96 euroa/kuukausi

3.3.5 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)

5–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

3.3.6 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)

10–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/2/2026 - 6.3.2026

Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu

Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksia.

Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio, kun tuntipalkkainen työntekijä on vapaalla arkipyhänä. Arkipyhällä tarkoitetaan pyhää, joka sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Arkipyhäkorvauksena maksetaan 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle kyseinen arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä. Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus, lukuun ottamatta pitkäperjantaita ja toista pääsiäispäivää, joilta maksetaan palkka työtunneilta ja arkipyhäkorvaus säännöllisiltä tunneilta (ei koske eläintenhoitotyötä).

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:

työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää

työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Siten arkipyhäkorvausta ei makseta erikseen.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:

työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa

työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Arkipyhäviikkojen lauantait

Jos tuotannollisista syistä on tarvetta teettää työtä arkipyhäviikon lauantaina, työntekijälle annetaan vastaava palkaton vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, kyseisenä lauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske pääsiäislauantaita, kts alempana.

Kevään arkipyhät vuonna 2026

Pitkäperjantai 3.4. ja toinen pääsiäispäivä 6.4.

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus.
Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan työtunneilta sunnuntaityökorvauksen lisäksi arkipyhäkorvaus.
Huom! Näiden arkipyhien osalta tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan työtunneilta palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.

Pääsiäislauantai 4.4.

Palkaton vapaapäivä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Pääsiäisen jälkeinen lauantai 11.4.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Vapunpäivä 1.5. (perjantai)

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vapun jälkeinen lauantai 2.5.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Helatorstai 14.5.

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Helatorstain jälkeinen lauantai 16.5.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Juhannuksena ei ole arkipyhiä

Juhannusaatto 19.6.

Palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä palkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.

Juhannuspäivä 20.6.

Kirkollinen juhlapäivä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma arkipyhäviikoilla

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää.
Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.

by Heidi Nemlander

Kutsu Liittokokoukseen - 3.3.2026

Kutsu liittokokoukseen

Arvoisa liiton jäsen

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n kevätkokous pidetään torstaina 9. huhtikuuta klo 10.00, työsuhdeasiainpäivän lomassa.
Paikka: Hotel Kakola, Kakolankatu 14, 20100 Turku

Kokouspäivän ohjelma

8.30 - Kahvitarjoilu
9.00 Koulutus (ohjelma alempana)
10.00 Kevätkokous
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat:
1) vuoden 2025 toimintakertomus
2) vuoden 2025 tilinpäätös, ehdotus ylijäämän käytöstä ja tilintarkastajan kertomus
3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
11.00 Koulutus jatkuu (ohjelma alempana)
12.00 Lounas
13.00 Koulutus jatkuu (ohjelma alempana)

Tervetuloa kevätkokoukseen!

Hallitus

Päivän alustava ohjelma

8.30 Aamiainen
9.00 Tilaisuuden avaus

Turvallinen rekrytointi

10.00 Vuosikokous
10.45 Koulutuspäivä jatkuu

Palkankorotukset 2026
Vaativuusryhmittely osana palkkausta

12.00 Lounas
13.00 Lakimuutokset

mm. työeläkeikä, määräaikainen työsopimus, työllisyysseteli, erityisraskausvapaan laajentuminen ja irtisanomisperusteen muutos
Henkilöstä johtuvat irtisanomisperusteet
perusteet ja menettelytavat
varoituksen antaminen
oikeustapauksia

Iltapäiväkahvi

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

perusteet ja menettelytavat
irtisanomisjärjestys
takaisinottovelvollisuus
oikeustapauksia

16.00 Koulutuspäivä päättyy

Ilmoittautuminen

Pyydämme kevätkokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 25.3. lomakkeella jonka näet tässä alla, tai sähköpostitse tai puhelimitse 09 725 04 500.

by Heidi Nemlander

Y/7/2026 - 6.2.2026

MTA kouluttaa - Kevään 2026 työsuhdeasiainpäivät

Tarjoamme kattavan koulutuspaketin kevään työsuhdeasiainpäivänä palkankorotuksista, vaativuusryhmittelystä, irtisanomisiin liittyvistä asioista, turvallisesta rekrytoinnista, lakimuutoksista sekä muista ajankohtaisista asioista. Alustava ohjelma löytyy tämän kirjeen lopussa.

Työsuhdeasianpäivät:

Turku 9.4.2026, 8.00–16.00 samalla vuosikokouspäivä
Hotel Kakola, Kakolankatu 14, 20100 Turku
ilmoittaudu viimeistään 25.3.2026
Vaasa 19.3.2026, 8.30–16.00 (ruotsiksi ilman vuosikokousta)
Original Sokos Hotel Royal, Hovioikeudenpuistikko 18, 65100 Vaasa
ilmoittaudu viimeistään 4.3.2026

Koulutuksen osallistujamäärä on maksimissaan 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, niin voit tulostaa sen tarvittaessa itsellesi mukaan.

Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.

Tervetuloa koulutukseen!

Ilmoittaudu koulutukseen

Pyydämme työsuhdeasiain päiville osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan jäsensivujen kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus. Samalla ilmoittaudutte vuosikokoukseen, jonka kutsu kuitenkin sääntömääräisesti lähetetään erikseen.

Alustava koulutuspäivän ohjelma

8.30 Aamupala
9.00 Tilaisuuden avaus
- Turvallinen rekrytointi
10.00 Vuosikokous
10.45 Koulutuspäivä jatkuu
- Palkankorotukset 2026
- Vaativuusryhmittely osana palkkausta
12.00 Lounas
13.00 Koulutus jatkuu
- Lakimuutokset
  - mm. työeläkeikä, määräaikainen työsopimus, työllisyysseteli, erityisraskausvapaan laajentuminen ja irtisanomisperusteen muutos
- Henkilöstä johtuvat irtisanomisperusteet
  - perusteet ja menettelytavat
  - varoituksen antaminen
  - oikeustapauksia
- Iltapäiväkahvi
- Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
  - perusteet ja menettelytavat
  - irtisanomisjärjestys
  - takaisinottovelvollisuus
  - oikeustapauksia
16.00 Koulutuspäivä päättyy

Muistutus verkkokoulutustarjontamme

Tässä muistutuksena myös kevään verkkokoulutustarjontamme. Koulutusten liittymisohjeet ja linkit löydät jäsensivujen kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus. Pääsääntöisesti verkkokoulutuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vaan koulutukseen voit liittyä erillisen koulutuskohtaisen linkin kautta.

Palkankorotukset 2026 verkkokoulutuksiin ilmoittaudutaan erillisen ohjeen mukaisesti ennakkoon.

16.2	Ammattitaitolisä	klo 11.00–13.00
27.2	Työsuhdeaamu- Arkipyhäkorvaukset ja palkanmaksu	klo 8.30–9.30
27.3	Työsuhdeaamu- Työkyvyttömyysajan palkanmaksu	klo 8.30–9.30
27.3	Lakinurkka	klo 10.00–11.00
14.4	Palkankorotukset 2026	klo 9.00–11.00
14.4	Palkankorotukset 2026 på svenska	klo 14.00–16.00
15.4	Palkankorotukset 2026	klo 14.00–16.00
24.4	Työsuhdeaamu- Vuosiloma	klo 8.30–9.30
29.5	Työsuhdeaamu- Kesätyöntekijät ja nuoret	klo 8.30–9.30
29.5	Lakinurkka	klo 10.00–11.00

Muista seurata kotisivujen etusivun alareunasta löytyvää tapahtumakalenteriamme ja ajankohtaiset uutisointia.

Tervetuloa kevään koulutuksiin!

by Heidi Nemlander

Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2026 - 3.2.2026

Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2026

Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 asti.

Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa.

Työsopimus

Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.

Työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Työvuoroluettelo

Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.

Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Tasoitusjärjestelmä

Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan soveltaa tasoitusjärjestelmää, jossa säännöllinen työaika toteutuu keskimääräisenä. Tasoitusjärjestelmässä työaika voi olla 4–10 tuntia päivässä ja siten viiden päivän työviikossa voi olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä. Tällöin työaika voi olla yhdenjaksoisesti enintään viikon ajan 11 tuntia ja asiasta on tehtävä paikallinen sopimus.

Työnantajan tulee laatia koko tasoitusjaksolle työaikasuunnitelma, josta ilmenee pidempien työpäivien ja lyhyempien työpäivien taikka tasoitusvapaiden ajankohta. Työaika tasoitetaan aina etukäteen työvuoroluettelon avulla.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.

Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.

Työajan lyhennys

Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. Pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.

Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.

Palkka

Harjoittelijan palkaksi on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa sovittu
85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.

Harjoittelijan palkka 1.5.2026 alkaen on seuraava:

tuntipalkka - 8,65 e/h
kuukausipalkka - 1 487,80 e/kk (40 tunnin työviikko)

Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2026 ovat seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

omassa huoneessa 660 euroa/kk (21,76 euroa/pv)
yhteishuoneessa 636 euroa/kk (20,97 euroa/pv)

Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)

keskuslämmityshuoneessa 155 euroa/kk (5,11 euroa/pv)
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 5,03 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.

Esimerkki:
Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2026 on 603,60 €/kk (5,03 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 140,84 €/kk.

Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Ravintoetu

8,80 euroa ateriaa kohti

Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. vero.fi -sivuilta.

Kodin ja työpaikan välisten matkojen korvaus

Jos harjoittelijan työvuorot on suunniteltu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, esimerkiksi eläintenhoitotyössä, työnantaja ja työntekijä sopivat ylimääräisten matkojen korvaamisesta. Korvaus on vähintään 32 senttiä kilometriltä. Mainittu korvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa ja se on pidettävä erillään palkasta. Korvaus ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

Ruokailu- ja virkistystauot

Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2 x 12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko.

Kun se työn jatkumisen kannalta on välttämätöntä, voidaan paikallisesti sopia, että työntekijä edellä mainitun ruokailutauon sijasta voi ruokailla työn ohessa ja käyttää siihen työaikaa enintään 20 minuuttia.

Viikkolepo ja muut vapaapäivät

Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutöissä saadaan viikkolepopäivä siirtää, mutta se on viimeistään annettava kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta. Kotieläinten hoitotöissä viikkolepopäivien ajankohtia tarkastellaan yleensä neljän viikon jaksoissa siten, että jaksoon sisältyy yhteensä neljä viikkolepopäivää.

Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.

Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.

Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika (tasoitusjärjestelmä), voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.

Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Enimmäistyöaika ja ylityö

Työehtosopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa siten, että enimmäismäärä vastaa keskimäärin 48 työtuntia viikossa. Tämä ei rajoita keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista, vaan on tapa määritellä työn tekemisen enimmäismäärää.

Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.

Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.

Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.

Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä.

Lisätyö työehtosopimuksen mukaan

Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Vain MTA:n jäsenet saavat soveltaa tätä ja käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita.

Poikkeuksena sunnuntaityökorvauksen osalta on urakkapalkalla tehtävä marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyö, jossa ei korotettua palkkaa tarvitse maksaa.

Sairaustapaukset

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle. Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.

A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon

Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään,
palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden

Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.

Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.

Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapautrmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.

Vuosiloma

Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka. Prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.

Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka (= sovittu viikkotyöaika x sovittu tuntipalkka) luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä.

Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan.

Palkanmaksu

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntai- tai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.

Tulorekisteri

Työnantaja ilmoittaa kansalliseen tulorekisteriin kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.

Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.

Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.

Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus

Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2026 seuraavat:

	Työnantajan osuus %	Työntekijän osuus %
Sairausvakuutusmaksu - koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä	1,91	–
Työeläkemaksu TyEL - alkaen 17 v. - TyEL-maksu palkkasumman mukaan	katso jäljempänä	7,30 (17–52-v.)
Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä	0,31	0,89
Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen	0,06	–

Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,30 % + 0,89 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 71,72 euroa kuukaudessa. Vuoden 2026 TyEL-maksut ovat vuoden 2024 palkkasummasta riippuen seuraavat:

Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 24,85 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus.
Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 10 272 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 25,85 %

Työttömyysvakuutusmaksun perii Työllisyysrahasto. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,31 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen 2 509 500 euron osalta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,89 %. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta saa Työllisyysrahastosta tyollisyysrahasto.fi.

Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.

Työnantajan työsuojeluvastuu

Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus.

Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.

Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, työnantajan on annettava nämä harjoittelijan käyttöön. Samoin eläinten hoitotyössä työntekijän käyttöön on varattava turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää.

Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.

Ulkomaisen harjoittelijan työehdot

Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.

Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus

Rajoitetusti verovelvollinen (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee harjoittelijoita, jotka tulevat EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Muissa tapauksissa sovelletaan lähdeveroa.

Lähdevero

35 % tuloista riippumatta
ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)

Progressiivinen verotus

henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
ei verovapaata palkkatuloa

Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2026 on 1,91 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 17 255 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,10 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka ylittää 17 255 €/vuosi peritään lisäksi 0,88 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan
merkinnän perusteella
Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin

Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Neuvonta työsuhdeasioissa

Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon.

Harjoittelutilat ovat myös suoraan tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.

Maaseudun Työnantajaliitto, puh. 09 7250 4500

Internet-osoitteita:

Työ- ja elinkeinoministeriö tem.fi

Verohallinto vero.fi

Työsuojeluhallinto tyosuojelu.fi

Työturvallisuuskeskus ttk.fi

Maaseudun Työnantajaliitto MTA tyonantajat.fi

ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA

Esimerkissä harjoitteluaika heinäkuu 2026.

Harjoittelijan bruttopalkka on 1.7.–31.7.2026 välisenä aikana 1 487,80 euroa kuukaudessa (172 x 8,65 euroa), joka tässä esimerkissä muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 660,00 euroa kuukaudessa.

Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (7,30 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,89 %) bruttopalkasta laskettuna.

Esimerkki:

660,00 e täysihoitoetu
827,80 e rahapalkka
________
1 487,80 e bruttopalkka (40 h/viikko)
rahapalkasta (827,80 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:
-223,17 e ennakonpidätys, oletus 15 %
-108,61 e työntekijän työeläkemaksu 7,30 %
- 13,24 e työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,89 %
_________
482,78 e = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/1/2026 - 21.1.2026

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2026

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset sekä TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.

Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 405 euroa vuonna 2026. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Kesäharjoitteluohjelman 405 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:

Työeläkevakuutusmaksu 17 v
Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v

Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä

Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.

Minkä ikäisenä työsuhteeseen?

Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.

Nuoren työntekijän työsopimus

15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.

Nuorille sopivat kevyet työt

STM:n asetus (189/2012) sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Vaaralliset työt

Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone, leikkuupuimuri ja metsätyökoneet sekä moottorikäyttöinen ruohonleikkuri vaativissa olosuhteissa. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen (tyosuojelu.fi).

Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.

Nuorten työaika

15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.

Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.

13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.

Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.

by Heidi Nemlander

Y/6/2026 - 20.1.2026

Muutoksia lainsäädäntöön vuoden 2026 alusta

Työlainsäädäntöön on tullut muutoksia vuoden 2026 alusta lukien. Muutokset koskevat seuraavia säännöksiä:

Työsopimuslain irtisanomisperusteet
Työllistymisseteli nuorten palkkaamisen tueksi
Työeläkevakuuttamisen yläraja
Erityisraskausvapaa
Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus

1. Työsopimuslain muutokset irtisanomisperusteisiin

Ei koske MTA:n sopimusaloja

Lakimuutoksen myötä henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää jatkossa pelkästään asiallinen syy, kun aikaisemmin oli oltava sekä asiallinen että painava syy. Vanhaa lakia sovelletaan, jos irtisanomisperusteena oleva menettely on tapahtunut ennen 1.1.2026. Vaikka henkilöperusteisen irtisanomisen lainsäädäntöä on muutettu, irtisanomiskynnyksen todellinen muutos selviää vasta oikeuskäytännön kautta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa työllistämistä, erityisesti pk-yrityksissä.

Lakimuutos ei kuitenkaan koske MTA:n ja Teollisuusliiton sopimusaloja, koska työehtosopimukset edellyttävät edelleen sekä asiallista että painavaa syytä. Työehtosopimus on ensisijainen lakiin nähden ja määräys on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Tämä sopimusmääräys ei siten muutu sopimuskauden aikana.

Irtisanomistilanteissa kannattaa aina olla yhteydessä liittoon, sillä jokainen tapaus tulee arvioida tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella.

Sovelletaan myös MTA:n sopimusaloilla

Työsopimuslakiin (7 luku 2 §, 2a § ja 3 §) on kuitenkin myös tullut muutoksia, joita voidaan soveltaa välittömästi työehtosopimuksen kirjauksista riippumatta.

Asiallisena henkilöperusteisena irtisanomissyynä voidaan pitää tilanteita, joissa:

Työntekijä rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamista, laiminlyö töitään, on poissa työstä perusteettomasti, käyttäytyy epäasiallisesti sekä hoitaa työnsä huolimattomasti.

Lakimuutoksen myötä pykälään on lisätty esimerkkejä.

Työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Tällainen muutos työnteon edellytyksissä liittyy useimmiten työntekijän työkykyyn. Lähtökohtaisesti työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa ei voida pitää asiallisena syynä irtisanomiselle, koska ne ovat yksinään kiellettyjä irtisanomisperusteita. Mikäli vamma tai tapaturma kuitenkin aiheuttaa työkyvyn aleneman, tämä voi muodostaa asiallisen syyn työntekijän irtisanomiselle. Näin on silloin, kun työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Tämä kohta on nyt kirjattu lakiin, joskin sitä on sovellettu jo aikaisemminkin.

Irtisanomisperusteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan työntekijän menettelyn tai työedellytysten muutoksen vakavuus sekä muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten työntekijän asema ja tehtävät, muu velvoitteiden vastainen toiminta, työnantajan omat toimet ja menettely (esim. ohjeistus), työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisen syyn riittävyyttä arvioidaan suhteessa siihen, voidaanko työsuhteen irtisanomista pitää ymmärrettävänä ja sopusuhtaisena seurauksena työntekijän menettelylle tai työntekoedellytysten heikentymiselle.

Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi

Vähäistä tai syrjivää syytä ei jatkossakaan pidetä asiallisena syynä irtisanomiselle ja työsopimuslaissa on listattu kielletyt irtisanomisperusteet selkeästi omaan pykälään (2a §). Tähän listaan on nyt myös lisätty henkilöstön edustajan erityinen irtisanomissuoja, jota ennen huomioitiin vain oikeuskäytännössä.

Varoitusmenettely ja kuulemisvelvollisuus ennallaan

Varoitusmenettelyyn ei ole tullut muutoksia. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja sen myötä mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena ovat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Näitäkin tapauksia tulee arvioida tapauskohtaisesti ja kokonaisharkinnalla.

Ennen työsopimuksen irtisanomista työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi päättämisen syistä, ja työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa.

Uudelleensijoittamisen velvollisuuteen muutos

Aikaisemmin työnantajan tuli ennen irtisanomista selvittää, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Uusien säännösten mukaan työnantajalla on velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.

Ei muutoksia taloudelliseen ja tuotannolliseen irtisanomisperusteeseen

Irtisanottaessa työntekijä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvasta syystä irtisanomisen syyn edellytetään jatkossakin työsopimuslain mukaan olevan asiallinen ja painava.

2. Työllistymisseteli nuorille

Nuorten työllistymissetelillä tuetaan yrityksiä työllistämään alle 30-vuotiaita nuoria työttömiä siten, että avustus kattaa 50 % palkasta kuuden kuukauden ajan, enintään 1 500 euroa kuukaudessa.

Uudenmaan elinvoimakeskus myöntää alkuvuodesta 2026 avustusta työvoimaviranomaisille, jotka sen jälkeen sopivat yritysten kanssa avustuksen käytöstä. Avustuksen ehtona on, että yritys työllistää kohderyhmään kuuluvan nuoren vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Kohderyhmään kuuluvat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttömänä vähintään kuusi kuukautta sopimushetkeä edeltäneen seitsemän kuukauden aikana, lukuun ottamatta vain perusopetuksen suorittaneita, joille edellytetään vähintään kolmen kuukauden työttömyyttä.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Nuorten työllistymisseteli

3. Työeläkevakuuttamisen yläraja nousee vuodella

Työntekijän (ja yrittäjän) vakuuttamisvelvollisuus päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin

vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt henkilö täyttää 68 vuotta
vuosina 1958–1961 syntynyt henkilö täyttää 69 vuotta ja
vuonna 1962 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 70 vuotta.

4. Erityisraskausrahan muutos

Aikaisemmin raskaana olevalla työntekijällä oli oikeus erityisraskausrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaaransi hänen tai sikiön terveyden.

Uusien säännösten mukaan oikeus erityisraskausrahaan on myös, jos raskaana olevan työtehtäviin tai työoloihin liittyy fysikaalinen tai fyysinen tekijä tai työolosuhde, joka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden. Näitä ovat esimerkiksi melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut ja tärinä, taakkojen käsittely, fyysinen ja henkinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset. Myös yötyö on mainittu mahdollisena vaaraa aiheuttavana työolosuhteena.

Erityisraskausrahaa koskevat muutokset eivät sinänsä muuta työnantajan velvoitteita. Työnantaja on aina velvollinen ottamaan huomioon mm. työn fyysiset tekijät ja miettimään riskiä raskaana olevan näkökulmasta ja ryhtymään riskiä estäviin tai rajoittaviin toimenpiteisiin.

Työnantajan on suositeltavaa ohjata raskaana oleva työntekijä työterveyshuoltoon arvioitavaksi, liittyykö työhön tai työolosuhteisiin raskautta vaarantavia tekijöitä, sillä arvio tehdään aina yksilöllisesti. Mikäli riski todetaan, erityisraskausvapaa on vasta viimeinen keino. Työnantajan tulee ensisijaisesti kohtuullisin toimin poistaa riski tai järjestää korvaavaa työtä, eikä työterveyshuollon lääkäri voi suoraan määrätä erityisraskausvapaata.

Jos työnantaja ei voi tarjota muuta työtä eikä vaaratekijää voida riittävästi rajoittaa ja työterveyslääkäri arvioi lausunnossaan, että työolot voivat aiheuttaa riskin raskaana olevalle tai sikiölle, voi työntekijä jäädä erityisraskausvapaalle ja Kela maksaa silloin vapaan ajalta erityisraskausrahaa.

Erityisraskausvapaata voi jatkossa saada myös osittaisena. Raskaana oleva työntekijä voi siirtyä tekemään osa-aikatyötä, jos työn aiheuttama riski siten voidaan välttää kokonaan tai sitä voidaan pienentää riittävästi. Osittaiseen erityisraskausrahaan on oikeus, jos päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Jos työnantaja ei pysty järjestämään työtä korkeintaan viisituntisena päivittäin, työntekijä saa erityisraskausvapaan täysimääräisenä.

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 1471/2025

5. Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus

Kela alkaa vuoden 2026 alussa korvata työterveyshuollon kustannuksia jo työsopimuksen solmimishetkestä alkaen, eli ennen työnteon aloittamista.

Usein työntekijälle tehdään ensimmäinen työterveystarkastus silloin, kun työntekijä on jo aloittanut työssään. Kuitenkin sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, työntekijän terveystarkastus (alkutarkastus) on lain mukaan pyrittävä tekemään jo ennen työn aloittamista.

Erityistä sairastumisen vaaraa liittyy työoloon, jossa fysikaaliset, kemialliset, biologiset tekijät (esim. asbesti, pöly, melu, tärinä) tai yötyö voivat aiheuttaa todennäköisesti sairauden, liiallisen altistumisen tai lisääntymisterveydelle vaaran.

Muutoksen myötä työnantajan on mahdollista saada korvauksia kaikista näistä lain edellyttämistä alkutarkastuksista. Työnantaja voi saada korvauksia myös muusta työterveyshuollon toiminnasta, jonka työnantaja ja työterveyshuolto katsovat työntekijälle tarpeelliseksi ennen työn aloittamista.

Kelan tiedote

6. Työnantaja- ja ammattiliittojen jäsenmaksut

Vuodesta 2026 toimitettavasta verotuksesta lähtien MTA:n jäsenmaksut eivät ole enää jäsenilleen verovähennyskelpoisia, eikä vastaavasti ammattiliittojen jäsenmaksut verovähennyskelpoisia työntekijöille. Työantaja pidättää edelleen työntekijän pyynnöstä ammattiliiton jäsenmaksun ja tilittää sen eteenpäin työntekijän puolesta.

by Heidi Nemlander