Y/2/2026 - 12.12.2025

Ennakonpidätys vuonna 2026

Vuoden 2026 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Verokortin tuloraja on laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös lomaltapaluuraha.

Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2026 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2025 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2026

Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2026 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu¬ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2026 lukien.

Sosiaalivakuutusmaksut 2026 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):

1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,91 %

Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä

1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,10 %.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2026 päivärahamaksua ei peritä alle 17 255 euron vuositulosta.

2. Työttömyysvakuutusmaksu

Työnantajan osuus	Työntekijän osuus
0,31 %	0,89 %

Maksu on 0,31 % kun palkkasumma on enintään 2 509 500 euroa ja 1,23 % sen yli menevältä osalta.

Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.

2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu

Työnantajan osuus	Osaomistajan osuus
0,31 %	0,39 %

yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.

3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät

TyEL-maksut:

Sopimustyönantaja

• TyEL perusmaksu 24,85 %
• maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
• jos työnantajan palkkasumma vuonna 2024 on ollut
  vähintään 2 455 500 euroa, vakuutusmaksuun
  vaikuttavat maksuluokan mukainen
  työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus

Tilapäinen työnantaja

• palkkasumma alle 10 272 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 25,85 %

Työntekijän osuus TyEL-maksusta

17–52-vuotiailla	7,30 %
53–62-vuotiailla	7,30 %
63 vuotta täyttäneillä	7,30 %

Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.

TyEL-vakuuttamisen alaraja 71,72 e/kk

4. Ryhmähenkivakuutusmaksu

	Työnantajan osuus	Työntekijän osuus
keskimäärin	0,06 %	–

Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.

5. Tapaturmavakuutusmaksu

Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen.
Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.

---

by Heidi Nemlander

Y/1/2026 - 12.12.2025

Luontoisetujen verotusarvot vuonna 2026

Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2026 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä.

Luontoisetujen euromäärissä on otettu huomioon kustannustason nousu, esimerkiksi ravintoedun arvo on nyt 8,80 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Asuntoetujen arvot osin muuttuvat ja osin pysyvät samoina.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2026

Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026. Päätös on kirjeen liitteenä. Päivärahat ja ateriakorvaus nousevat.

• kokopäiväraha 54,00 euroa
• osapäiväraha 25,00 euroa
• ateriakorvaus 13,50 euroa

Korvaus oman auton käytöstä laskee 55 senttiin kilometriltä. Käyttöedun korvausmäärä laskee 11 senttiin kilometriltä.

Päätökset löytyvät myös verohallinnon sivulta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset.

Huom!

Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksissa on sovittu komennusluontoisten työmatkojen kulukorvauksista edellä mainituista poiketen. Matkakustannusten korvaukset tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille.

Luontoisetujen verotusarvot ja verovapaat matkakustannuksen korvaukset löytyvät Extranet-jäsensivuilta hakusanalla sekä kohdasta Jäsenkirjeet.

Verohallinnon päätös vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026

 

---

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/4/2025

Joulun ajan työ- ja vapaapäivät ja palkanmaksu

Joulukuu ja vuodenvaihde tuovat tullessaan poikkeuksia normaaleihin työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun.

Itsenäisyyspäivä

Lain (388/1937) mukaan työt keskeytetään itsenäisyyspäivänä kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka.

Päivä-, tunti- tai urakkapalkalla olevan työntekijän kohdalla palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen vähennetä.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12. on lauantai. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/1937)

Jouluaatto

Jouluaatto 24.12. on tänä vuonna keskiviikko ja se on palkaton vapaapäivä. Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen jouluaatosta johtuen vähennetä.

Mikäli jouluaattona joudutaan työtä tuotannollisista syistä teettämään, siitä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Arkipyhäkorvaus

Työehtosopimusten mukaan arkipyhältä, joka on muu arkipäivä kuin lauantai, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus.

Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä.

Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.

Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että

• työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja että
• työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuranneelta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle seuraavien edellytysten täyttyessä samaan aikaan:

a) voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde

JA

b) työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Arkipyhäkorvaus eläintenhoitotyössä

Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta. Joulupäivän osalta maksetaan kuitenkin sekä arkipyhäkorvaus että palkka kuten sunnuntaityöstä, myös silloin, kun joulupäivä on lauantai tai sunnuntai.

Joulupäivä

Joulupäivä 25.12. on tänä vuonna torstai ja edellytysten täyttyessä työntekijälle maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus.

Jos työntekijä työskentelee ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi 100 %:lla korotettu palkka.

Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä

Toinen joulupäivä (tapaninpäivä) 26.12. on tänä vuonna perjantai. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellytykset täyttyvät. Toisena joulupäivänä työskentelevälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Joulun jälkeinen lauantai

Joulun jälkeinen lauantai 27.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä 1.1.2026 on torstai ja työt pääsääntöisesti keskeytetään. Edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Uudenvuodenpäiväviikon lauantai

Uudenvuodenpäiväviikon lauantai 3.1.2026 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäiväviikon lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Loppiainen

Loppiainen 6.1.2026 on tiistai. Edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Loppiaisviikon lauantai

Loppiaisviikon lauantai 10.1.2026 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma joulun aikaan

Viikolta 52 kuluu kolme vuosilomapäivää. Viikolta 1 kuluu viisi vuosilomapäivää. Vuosilomalain mukaan jouluaattoa kuten ei myöskään kirkollisia juhlapäiviä lueta lomapäiviksi.

Loman sisään sijoittuvilta arkipyhiltä tulee maksaa edellytysten täyttyessä arkipyhäkorvaus.

Palvelusvuosilisä vuonna 2025

Työntekijälle suoritetaan joulukuun ensimmäistä päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Palvelusvuosilisät vuonna 2025 ovat seuraavat:

Maaseutuelinkeinot:
5–9 v	155 euroa
10–15 v	211 euroa
16–19 v	287 euroa
20 v tai yli	383 euroa

Puutarha-ala:
5–7 v	100 euroa
8-11v	194 euroa
12-15 v	303 euroa
16-19 v	386 euroa
20 v tai yli	492 euroa

Turkistuotantoala:
8-11 v	102 euroa
12-15 v	198 euroa
16-19 v	298 euroa
20 v tai yli	393 euroa

---

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/3/2025

Työpaikan työsuojeluyhteistyö toimikaudella 2026-2027

Työsuojeluasioiden hoitaminen edellyttää yhteistyötä työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välillä.

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää määräyksiä työpaikkakohtaisen yhteistoiminnan järjestämisestä.
• Työehtosopimuksen liitteenä olevassa sopimuksessa työsuojelun yhteistoiminnasta on määritelty mm. työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät.
• Uusi kahden vuoden toimikausi alkaa 1.1.2026.

Työsuojelupäällikkö

Jokaisella työpaikalla on nimettävä työsuojelupäällikkö edustamaan työnantajaa työsuojelun yhteistoiminta-asioissa. Pienillä työpaikoilla työnantaja käytännössä itse toimii työsuojelupäällikkönä.

Työsuojelupäällikön tehtävänä on mm. avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäälliköksi voidaan nimetä työnantaja-asemassa oleva henkilö, joka on perehtynyt työsuojeluasioihin.

Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut

Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut ovat henkilöstön edustajia työsuojeluyhteistyössä. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, tulee työntekijöiden valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa ja tämän varavaltuutetut, elleivät he osallistu koko henkilöstöä edustavan työsuojeluvaltuutetun valintaan.

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on kaksi vuotta. Uusi kahden vuoden toimikausi alkaa 1.1.2026.

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen tehtävissä 1.1.2026–31.12.2027 toimivat henkilöt tulee työpaikoilla valita marras–joulukuun aikana 2025.

Alle 10 työntekijän työpaikat

Alle 10 työntekijän työpaikoilla työntekijöillä on mahdollisuus valita keskuudestaan työsuojeluasiamies. Toisin kuin työsuojeluvaltuutetun osalta lakisääteistä velvoitetta tähän ei kuitenkaan ole. Työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu myös alle 10 työntekijän työpaikoille.

Yhteistoiminnan järjestäminen käytännössä

Työpaikalla tapahtuvan yhteistyön muodosta voidaan sopia paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus, työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistyömuodosta ole sovittu, perustetaan työsuojelutoimikunta, mikäli työpaikalla työskentelee vähintään 20 työntekijää.

Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa sekä puolet sitä työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on näistä suurempi ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi.

Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen.

Käytännössä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tai -valtuutetut sekä varavaltuutetut muodostavat laissa tarkoitetun yhteistyöelimen.

Edellä mainittuihin työpaikan henkilöstön lukumääriin (10 tai 20 työntekijää) lasketaan sekä työntekijä- että toimihenkilöasemassa olevat työntekijät.

Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaali

Työsuojelupäällikön tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitsemiseksi. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta ei välttämättä edellytä äänestämistä. Valinnoista voidaan myös sopia, mikäli suostumuksensa antaneita henkilöitä on asetettu vain yksi valtuutetun ja kaksi varavaltuutetun tehtävään.

Työsuojeluvaalien ajankohdasta on ilmoitettava työntekijöille vähintään 14 vuorokautta ennen vaalia. Vaali suoritetaan työpaikalla ja siihen on kaikilla työntekijöillä oikeus osallistua. Vaaliajankohtana vuosilomalla, sairauslomalla tai lomautettuina olevilla on myös oikeus osallistua valintaan. Lomautettuna oleva voidaan myös valita työsuojeluyhteistyötehtäviin.

Tarvittaessa työpaikat saavat vaaliohjetta Työturvallisuuskeskuksesta, puh. 09 616 261 tai sähköposti:

Vaaliohje löytyy Työturvallisuuskeskuksen sivuilta ttk.fi > Työsuojelun yhteistoiminta > Työsuojeluvaalit sekä MTA:n jäsensivuilta.

Ilmoitus valinnoista Työturvallisuuskeskukseen

Kun valinnat on suoritettu, työnantajan on ilmoitettava työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen sekä työsuojeluasiamiehen nimet ja osoitteet Työturvallisuuskeskukseen.

Vaikka työsuojeluasioista vastaavana toimii pienillä työpaikoilla ainoastaan työsuojelupäällikkö/työnantaja, tulee tämän yhteystiedot ilmoittaa Työturvallisuuskeskukseen. Työsuojelupäällikön ollessa TTK:n rekisterissä työpaikalle lähetetään maksutta tietoa ajankohtaisista työturvallisuusasioista ja -koulutuksesta.

Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus on 30.4.2026 asti:

Työntekijäin lukumäärä työpaikalla	Vapaata t/kk	Korvaus euroa/kk
10–20	4	44
21–50	6	57
51 tai enemmän	10	93

 

---

by Heidi Nemlander

Y/11/2025

Yhteistoimintalaki uudistuu 1.7.2025

• Lain soveltamiskynnystä nostetaan 50 työntekijän yrityksiin.
• Myös 20–49 työntekijän yrityksiin kohdistuu velvoitteita.
• Muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoa lyhennetään.
• Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä.

Jatkossa yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Osa lain velvoitteista koskevat kuitenkin myös yrityksiä, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää, joskin kevennetyssä muodossa.

20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävät yritykset

Jatkuva vuoropuhelu kevenee

Lakimuutoksen tarkoituksena on helpottaa työpaikan asioiden käsittelyä työnantajan ja henkilöstön kesken. Jatkossa ei enää tarvitse noudattaa yhteistoimintalain mukaisia vähimmäismääriä keskusteluille. Jokaisen työnantajan tulee kuitenkin luoda työpaikalle omat käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Myös jo olemassa olevia käytäntöjä voidaan edelleen noudattaa, jos ne tukevat jatkuvaa vuoropuhelun käymistä.

Vuoropuhelu käydään pääsääntöisesti henkilöstön edustajan kanssa. Jos työnantaja ja edustaja näin sopivat tai jos työpaikalla ei ole nimettyä edustajaa, keskustelua käydään koko henkilöstön kanssa.

Muutosneuvotteluvelvollisuus vain tietyissä tilanteissa

Muutosneuvottelut on käynnistettävä, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana. Toimenpiteiksi lasketaan irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella ja lomauttaminen irtisanomisperusteella.

Jos työnantaja harkitsee lomautuksia, jotka perustuvat työn tilapäiseen vähentymiseen (enintään 90 päivää kestävät lomautukset), ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita.

Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.

Uudet muutosneuvotteluajat kaikenkokoisiin yrityksiin

Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat lyhenevät seuraavasti:

Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 50 työntekijää:

- 3 viikkoa, kun

• neuvottelut koskevat vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai toistaiseksi, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista

- 7 päivää, kun

• neuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista, tai
• neuvottelut koskevat lomauttamista enintään 90 päiväksi, tai
• yritys on saneerausmenettelyn kohteena.

Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää:

7 päivää, kun

• työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana (irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella
  tai lomauttaminen irtisanomisperusteella)

Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.

Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä

Lakiin on lisätty säännös, jonka mukaan on varattava aikaa työvoimapalveluiden selvittämiselle. Määräys koskee kaikkia lain soveltamisalan piirissä olevia yrityksiä.

Jos irtisanomisia harkitaan vähintään 10 työntekijän osalta, työntekijöiden työsuhde ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää. Neuvotteluesitys toimitetaan viranomaiselle neuvotteluiden alussa.

Laki yhteistoimintalain muuttamisesta (252/2025)

---

by Heidi Nemlander

Y/10/2025

Muutoksia työlupiin liittyen voimaan 11.6.2025

• Työantajalle uusi ilmoitusvelvollisuus, kun työsuhde päättyy ennenaikaisesti.
• Työntekijän oleskeluluvan työnteko-oikeus laajenee.
• Muutokset eivät koske kausityöntekijöitä.

Työt eivät ala tai päättyvät ennenaikaisesti

Jatkossa työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle, kun työntekijän oleskeluluvalla olevan työntekijän työntekoon tulee muutoksia.

Työnantajan on tehtävä ilmoitus seuraavissa tilanteissa:

1) Työntekijä ei ole aloittanut työntekoa.
2) Työsuhde on päättynyt ennenaikaisesti ennen työntekijän oleskeluluvan voimassaolon päättymistä.

Ilmoitus on tehtävä viimeistään 14 kalenteripäivän sisällä siitä, kun työnteon olisi pitänyt alkaa tai siitä, kun työsuhde on päättynyt. Tiedot annetaan ensisijaisesti EnterFinland-palvelussa. Jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta ilmoittaa tietoja sähköisesti, tiedot voidaan antaa Maahanmuuttoviraston lomakkeella.

Työntekijä jää työttömäksi

Jos työsuhde päättyy työntekijän oleskeluluvan voimassa ollessa, työntekijä voi etsiä uutta työtä seuraavin ehdoin:

• Uutta työtä voi hakea kolmen kuukauden ajan.
• Jos henkilö on ollut Suomessa vähintään kaksi vuotta työntekijän oleskeluluvalla, aikaa on kuusi kuukautta.
• Jos oleskelulupaa on jäljellä vähemmän, työnhakuajan pituus määräytyy jäljellä olevan luvan mukaan.
• Työntekijä voi jatkossa vaihtaa työpaikkaa aloille, joilla on työvoimapula, ilman uuden oleskeluluvan hakemista. Valtakunnallisista työvoimapula-aloista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Asetusta päivitetään jatkossa säännöllisesti yhteistyössä KEHA-keskuksen ja ELY-keskusten kanssa, jotta alojen listaus vastaisi aina Suomen ajankohtaista työvoimapulatilannetta.
• Jos uutta työtä ei löydy, lupa peruutetaan ja työntekijän on poistuttava Suomesta.

Työnantaja palkkaa työntekijän, jolla on voimassa oleva työlupa

Työnantaja voi palkata työntekijän, jolla on voimassa oleva työnteko-oikeus alalle. Työnantaja voi myös palkata työntekijän, jolla on työnteko-oikeus toiselle alalle, jos työnantajan tarjoama työtehtävä on linjattu työvoimapula-alaksi. Koska työnantaja ei ole ollut mukana työluvan hakuvaiheessa, työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle viimeistään 7 kalenteripäivän sisällä työn aloittamisesta. Seuraavat tiedot ilmoitetaan:

• työtunnit
• työsuhteen kesto
• palkka
• sovellettava työehtosopimus

Samalla työpaikan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ilmoitetaan työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus.

Kun työnantaja palkkaa työntekijän, jolla jo on voimassa oleva työlupa, 1 600 euron ansaintaedellytystä ei tarvitse huomioida. Maahanmuuttovirasto tarkastaa ansaintaedellytyksen täyttymistä jatkolupahakemuksen yhteydessä. Jos työsuhde edelleen jatkuu ja kuukausiansainta alittaa 1 600 euron (esim. osa-aikatyö, eikä muita työnantajia), on kuitenkin mahdollista, että jatkolupaa ei myönnetä.

Kausityölain perusteella työskentelevät kausityöntekijät

Ilmoitusvelvollisuus ei koske työntekijöitä, jotka työskentelevät kausityöviisumilla, kausityötodistuksella tai kausityöoleskeluluvalla.

Kausityöntekijällä voi olla monta työnantajaa. Kaikki työnantajat on oltava merkittynä kausityölupaan. Jo myönnettyyn kausityölupaan voidaan hakemuksesta lisätä uusia työantajia.

---

by Manuela Tallberg-Nygård