V/3/2025
Vuosiloma 2025
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.
Käsitteitä
- lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
- täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
- lomakausi on 2.5.–30.9.
- talvilomakausi on 1.10.–30.4.
- lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
- prosenttiperusteista lomakorvausta maksetaan määräaikaiselle työntekijälle
- lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta
Vuosiloman ansainta
Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.
Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Esimerkki 1:
A:n työsuhde alkanut 22.4.2024 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2024–31.3.2025 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.
A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2025. Tältä 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.
Esimerkki 2:
B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2024 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2024–31.3.2025 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.
Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit
Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:
- Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
- Työntekijän oma vuosiloma
- Työajan tasoitusvapaat
- käytettäessä keskimääräistä työaikaa
- luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
- Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
- Erityisraskausvapaa
- Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
- Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
- Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
- Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
- Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
- Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
- Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
- Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
- Työn edellyttämä koulutus
- Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
- Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
- Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
- Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.
Vuosiloman ajankohta
Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:
Työehtosopimuksen mukaisesti kesälomaa (enint. 24 arkipäivää) annetaan seuraavasti:
- lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
- 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
- siirretyn loman pidennys 1/3 työehtosopimuksen taulukon mukaisesti
Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4. välisenä aikana.
Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:
Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:
- 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
- vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2025 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2025–30.4.2026. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
- lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2026 mennessä
- työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.
Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen
Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.
Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.
Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu
Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.
Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.
Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.
Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.
Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.
Esimerkki:
Työntekijä aloittaa lomansa 30.6. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 26.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 7.7.–20.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 7.7.–12.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 13.7.–20.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 21.7.–26.7.2025. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.
Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.
Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.
Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.
Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin
Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.
Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden
Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.
Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, sitä että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.
Esimerkki:
Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2025 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2025. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2025 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2025–31.3.2026 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.
Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.
Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.
Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle
Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.
Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.
Irtisanomisaika ja vuosiloma
Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2025 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.
Jos työsuhde kuitenkin päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta.
Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle
Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.
Lomapalkka
Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.
Lomapalkan laskentakaava:
Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
- Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.
- Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Lomaltapaluuraha
Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.
Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun
7 §:ssä mainittujen syiden takia.
Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.
Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Esimerkki:
Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:
Lomapäivän palkka | 37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03 |
Loma-ajan palkka | 12 pv x 74,03 = 888,38 euroa |
Lomaltapaluuraha | 50 % x 888,38 = 444,19 |
Työpäivän palkka | 7,5 t x 11,50 = 86,25 |
Vapaan pituus | 444,19/86,25 = 5,15 työpäivää |
Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.
Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.
Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu
Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.
Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.
Esimerkki:
Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 3.2.2025. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2025. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2024–31.3.2025 ansiot) / 30 x 12.
Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.
Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.
Esimerkki:
Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 2.6.2025. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 30.6.2025. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.
Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2026), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.
Kausityöntekijän lomakorvaus
Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
Lomakorvaus:
- 13 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
- 16,5 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta
Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.
Työntekijän oikeus vapaaseen
Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.
Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 %, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 %, lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.
KELA:lta korvausta lomakustannuksiin
Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.
Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.
JUHANNUKSEN PALKANMAKSU
Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.
Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.
Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (20.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (21.6.), joka on juhannuspäivä.
Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.
V/2/2025
Viher- ja ympäristörakentamisalan uusi työehtosopimus ja palkankorotukset vuonna 2025
Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimukseen on tullut muutoksia. Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2025–31.1.2028.
Työehtosopimusratkaisu sisältää palkankorotusten lisäksi muutaman sisältömuutoksen.
Tämän lisäksi työehtosopimusosapuolten asettama työryhmä on esittänyt ja neuvottelukunnat ovat hyväksyneet rakenteellisesti ja kielellisesti uudistetut työehtosopimuksen liitteet.
Selvitämme seuraavassa palkankorotuksia esimerkkeineen ja työehtosopimuksen uusia ja muuttuneita tekstikohtia. Näiden lisäksi työehtosopimukseen on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä ja kielenhuoltoa, mutta niitä ei käsitellä tässä kirjeessä.
Toimitamme jäsenille kevään aikana uuden painoksen työehtosopimuksesta.
Palkkojen korottaminen 2025–2028
Palkkojen korottaminen toteutetaan sentitettynä ratkaisuna sekä yleiskorotuksen että palkkataulukon vaativuusryhmien palkkojen osalta. Yleiskorotus on 31 senttiä vuonna 2025, 36 senttiä vuonna 2026 ja 31 senttiä vuonna 2027.
Yleiskorotuksen ajankohta 2025
Yleiskorotus maksetaan 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Esimerkkejä:
- Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien. - Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.
Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä toukokuussa, vaan vasta kesäkuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 34 §).
Yleiskorotus (26 § 5. kohta)
Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.
Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.
Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
- tuntipalkkaisilla 31 senttiä/tunti
- kuukausipalkkaisilla 52,70 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).
Palkkataulukko (26 § 3. kohta)
Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.
Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.5.2025–30.4.2026 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:
Vaativuus-ryhmä | Paikkakuntaluokka | |||||
Pk-seutu | I | II | ||||
Taulukko €/h | Taulukko sis. ammattitaitolisän | Taulukko€/h | Taulukko sis. ammattitaitolisän | Taulukko€/h | Taulukko sis. ammattitaitolisän | |
(5 %) €/h | (5 %) €/h | (5 %) €/h | ||||
1 | 11,44 | 12,01 | 10,75 | 11,29 | 10,43 | 10,95 |
2 | 11,95 | 12,55 | 11,23 | 11,79 | 10,87 | 11,41 |
3 | 12,51 | 13,14 | 11,78 | 12,37 | 11,41 | 11,98 |
4 | 13,12 | 13,78 | 12,32 | 12,94 | 11,96 | 12,56 |
5 | 13,66 | 14,34 | 12,84 | 13,48 | 12,45 | 13,07 |
Käytännön palkkojen korotus
1. Korota palkka
Tuntipalkkainen työntekijä
- Henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 31 sentillä.
Kuukausipalkkainen työntekijä
- Korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan.
- 40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 52,70 euroa/kuukausi (= 170 * 0,31 euroa).
- Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 49,41 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 170 = 159,38 x 0,31 euroa = 49,41 euron korotus).
2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat
- Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
- Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).
3. Tiedota työntekijälle
- Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.
Esimerkki 1.
Työntekijän tuntipalkka on ollut pk-seudun 1. vaativuusryhmän mukaisesti 11,13 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.
- tuntipalkka ennen korotusta 11,13 euroa/t
- yleiskorotus 30 senttiä 0,31 "
- yhteensä 11,44 euroa/t
Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (11,44 euroa).
Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 11,44 euron vähimmäispalkasta.
Esimerkki 2.
Työntekijän tuntipalkka on ollut pk-seudun 1. vaativuusryhmän mukaisesti 11,13 euroa + 56 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 5 %) = 11,69 euroa/t.
- tuntipalkka ennen korotusta 11,69 euroa/t
- yleiskorotus 27 senttiä 0,31 "
- yhteensä 12,00 euroa/t
Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (11,44 euroa) + vähimmäistasoltaan 5 % ammattitaitolisän määrän (57 senttiä).
Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 11,44 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 57 senttiä, yhteensä 12,01 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 32 senttiä.
Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.
Esimerkki 3.
Työntekijän tuntipalkka on ollut pk-seudun 3. vaativuusryhmän mukaisesti 12,20 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 63 sentin ammattitaitolisä = 12,83 euroa/t
- palkka ennen korotusta 12,83 euroa/t
- yleiskorotus 28 senttiä 0,31 "
- yhteensä 13,14 euroa/t
Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 12,51 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 63 senttiä on 13,14 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 31 senttiä.
Esimerkki 4.
Työntekijän tuntipalkka on ollut pk-seudun 1. vaativuusryhmän mukaisesti 11,13 euroa + 56 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 5 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 11,70 euroa/t
- palkka ennen korotusta 16,01 euroa/t
- yleiskorotus 30 senttiä 0,30 "
- yhteensä 16,31 euroa/t
Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuk¬sen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 11,44 + 57 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 57 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.
Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä.
Esimerkki 5.
Työntekijän palkka on ollut pk-seudun 4. vaativuusryhmän mukaisesti 12,81 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 15,81 euroa/t.
- palkka ennen korotusta 15,81 euroa/t
- yleiskorotus 31 senttiä 0,31 "
- yhteensä 16,12 euroa/t
Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 13,12 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 16,12 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 31 senttiä.
Esimerkki 6.
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut pk-seudun 4. vaativuusryhmässä
2 400 euroa/kk sisältäen 130 euron ammattitaitolisän ja 92,30 euron palkkaliukuman (170 x 12,81 = 2 177,70 + 130 + 92,30 = 2 400 euroa).
- palkka ennen korotusta 2 400,00 euroa/kk
- yleiskorotus 52,70 euroa 52,70 "
- yhteensä 2 452,70 euroa/kk
Tässä tapauksessa 52,70 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 170 tuntia x 13,12 euroa + 130 euron ammattitaitolisä on 2 360,40 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 92,30 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 452,70 euroa.
Sentti- ja euromääräiset lisät
Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2025 alkaen:
- 3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (31 § 12. kohta)
127 euroa tutkinnolta - 3.3.2 Iltavuorolisä (31 § 6. kohta) 0,89 euroa/tunti
Yövuorolisä 1,75 euroa/tunti - 3.3.3 Moottori- ja raivaussahatöiden varustekorvaus (31 § 8. kohta)
2,74 euroa/päivä - 3.3.4 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)
5–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi - 3.3.5 Työsuojeluvaltuutetun korvaus
(Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)
10–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi
Tekstimuutokset
Sovittiin seuraavista tekstimuutoksista, joita tässä kuvataan sanoin ja työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tarkat muutostekstit löytyvät allekirjoituspöytäkirjasta, joka löytyy työehtosopimuksesta.
Paikallinen sopiminen
Paikallisen sopimisen yhteydestä poistettiin maininta siitä, että yrityksen tulisi olla MTA:n jäsen, koska lainsäädäntö on vapauttanut tämän menettelyn.
Samalla paikallisen sopimuksen tekeminen tarkennettiin seuraavasti:
- sopimukseen on kirjattava työehtosopimusmääräys, joka mahdollistaa paikallisen sopimuksen
- yksiselitteisesti on selostettava mitä muutoksia sopimuksella saadaan
- molemmilla osapuolilla on oltava riittävä aika perehtyä sovittavaan asiaan ja hankkia työehtosopimusasiantuntijoilta lisätietoa
- neuvotteluissa on tavoiteltava myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä
- neuvottelut on käytävä molempien osapuolten ymmärtämällä kielellä.
Tiedotusvelvollisuus
Aikaisempi pykälä (Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika) on pilkottu kolmeksi eri pykäläksi ja lisäksi kirjattiin vielä uusi pykälä tiedottamisvelvollisuudesta.
Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla:
- työehtosopimus
- työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö
- työvuoroluettelo
- mahdollinen työaikasuunnitelma
- tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja
- työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.
Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille
- työpaikkaohjaajasta ja
- perehdyttäjästä.
Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta
- luottamusmiehestä ja
- työsuojeluvaltuutetusta.
Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.
Perehdytyspykälään lisättiin, että työnantajan tulee perehdyttää myös työehtoihin ja että kaikki perehdytys on annettava työntekijän ymmärtämällä kielellä.
Työnantajan kuittausoikeus
Työehtosopimuksessa on pykälä, jonka mukaan työnantajalla kuittausoikeus tilanteessa, jossa määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä.
Pykälää täsmennettiin siten, että se ei koske koeaikapurkua.
Säännöllisesti toistuva lomautus
Seuraavat kriteerit täyttävä lomautus ei kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden piiriin:
- alalla tavanomainen
- säännöllisesti vuosittain toistuva ja
- tuotannosta johtuva työvoimatarpeen vaihtelu.
Työnantajan tulee lomautusilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle
- toimenpiteet
- perusteet
- vaikutukset ja
- vaihtoehdot.
Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, muulle työntekijöiden edustajalle tai, milloin sellaista ei ole valittu, työntekijälle.
Työaikaan liittyvä täsmennys
Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.
Työaikakirjanpito
Jo voimassa olevat määräykset työaikakirjanpidosta kirjattiin myös työehtosopimukseen. Työnantajan on pidettävä työtunneista, yli-, lisä- ja hätätyöstä sekä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä sellaista työaikakirjanpitoa, josta voidaan todeta erikseen kunkin tehdyn työn määrä sekä siitä maksettu palkka. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus saada mainituista asiakirjoista tieto häntä koskevista merkinnöistä.
Tasoitusjärjestelmän tauot
Tasoitusjärjestelmässä annetaan jatkossa kaksi taukoa vain, jos työpäivä on vähintään kahdeksan tuntia. Säännös on linjassa muiden työaikajärjestelmien kanssa.
Korkeakouluharjoittelijat
Korkeakouluharjoittelijoita koskevaa tekstiä tarkennettiin. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys opiskeluohjelmaan kuuluvan harjoittelujakson pituudesta. Harjoittelujakso on luonteeltaan ohjattua työskentelyä.
Työn jatkuessa harjoittelujakson päätyttyä maksetaan työn vaativuuden mukainen palkka.
Kulukorvauksen puolittaminen
Työehtosopimuksen määräys kulukorvauksista täsmennettiin siten, että kulukorvaus puolitetaan, jos työntekijä saa matkan aikana työnantajan kustantaman aterian. Aterialla tarkoitetaan isomman kulukorvauksen kyseessä ollen kahta ja pienemmän kulukorvauksen ollessa kyseessä yhtä ateriaa. Jos työntekijä kieltäytyy ateriasta, kulukorvaus maksetaan kokonaisuudessaan.
Loppupalkka maasta poistuvalle työntekijälle
Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu lopputilin maksamista varten varattuun 5 työpäivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä.
Sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt matkalipun, työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa.
Rekrytointimaksut kiellettyjä
Työnantaja ei saa periä työntekijältä maksua rekrytoinnista, työhön perehdytyksestä tai Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista, eikä korkoa mahdollisesta työntekijän matkakulujen rahoittamisesta.
Työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.
Maksut ja majoitus
Järjestäessään työntekijälle lentolipun tai muun lipun maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi työnantajan tulee huomioida halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.
Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä.
Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.
Mahdollisissa luontoiseduissa sovelletaan verohallinnon vuosittaista luontoisetupäätöstä. Jos työnantajan järjestämää majoitusta ei sovita luontoiseduksi, voidaan sopia kohtuullinen vuokra, joka ei ylitä alueen yleistä vuokratasoa. Kohtuullisuuden vaatimuksessa on huomioitava majoituksen laatu ja samassa majoituksessa asuvien henkilöiden määrä.
Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.
Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä.
Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, palkasta voidaan pidättää ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus solmitaan työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.
Lomaltapaluuraha, kun työsuhde päättyy kesken lomakauden
Jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta. Työntekijästä riippumaton syy on tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomissyy.
Lomakorvaus palkkalaskelmaan
Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, että prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.
Pitkän määräaikaisuuden lomat
Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, jonka mukaan pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka jatkuvat seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle, sovelletaan vuosilomasääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi pitää vuosilomaa samoilla säännöillä kuin vakituiset työntekijät.
Ikäkausitarkastukset
Uutena määräyksenä kirjattiin, että vakituisille työntekijöille on järjestettävä terveys- ja työkykylähtöiset ikäkausitarkastukset vähintään viiden vuoden välein 50 ikävuodesta lähtien. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt viisi vuotta.
- Tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-ajalla.
- Mikäli vastaanottoa ei ole tarjolla työajan ulkopuolella, työnantajan on mahdollistettava työntekijälle käynti työpäivän aikana.
- Tältä ajalta ei makseta palkkaa eikä matkakuluja.
Palkanmaksu vanhempainvapaalla laajenee kaikkiin vanhempiin
Lasta hoitavalle ei-synnyttäneelle työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vähintään ensimmäiseltä 6 arkipäivää käsittävältä aikajaksolta, mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 6 kuukautta ennen vanhempainvapaata.
Raskausvapaalla olevalle maksetaan edelleen kuukauden palkka kuten tähänkin asti.
Täsmennyksiä suojavarusteiden osalta
Suojavarustepykälän määräyksiä on laajennettu siten, että työnantaja tarvittaessa hankkii työntekijälle myös auringolta suojaavan päähineen sekä jalkineet, kun työturvallisuus niin edellyttää.
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi lyhenee
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on lyhennetty neljästä vuodesta kahteen vuoteen.
Työryhmätoiminta
Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka käsittelee perehdyttämiseen, työnopastukseen ja päivittäisjohtamiseen liittyvän osaamisen edistämistä mahdollisen yhteisen koulutushankkeen muodossa.
Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka valmistelee aloille mallia yrityskohtaisen erän mahdollisesta toteuttamisesta.
Työehtosopimuksen käännökset
Työehtosopimuksen kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi päivitetään.
M+P+T+V/2/2025
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2025
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset sekä TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.
Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.
- Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
- "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 405 euroa vuonna 2025. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
- Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.
Kesäharjoitteluohjelman 405 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:
- Työeläkevakuutusmaksu 17 v
- Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
- Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v
Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä
Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.
Minkä ikäisenä työsuhteeseen?
Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.
Nuoren työntekijän työsopimus
15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.
Nuorille sopivat kevyet työt
STM:n asetus (189/2012) asetus sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.
Vaaralliset työt
Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone, leikkuupuimuri ja metsätyökoneet sekä moottorikäyttöinen ruohonleikkuri vaativissa olosuhteissa. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen (tyosuojelu.fi).
Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.
Nuorten työaika
15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.
Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.
13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.
Nuorten palkka
Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.
- Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
- Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
- Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
- Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.
Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.
M+P+T+V/1/2025
Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu
Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksia.
Arkipyhäkorvaus
Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio, kun tuntipalkkainen työntekijä on vapaalla arkipyhänä. Arkipyhällä tarkoitetaan pyhää, joka sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.
Arkipyhäkorvauksena maksetaan 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle kyseinen arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä. Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:
- työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää
ja
- työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Siten arkipyhäkorvausta ei makseta erikseen.
Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa
Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:
- työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa
ja
- työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäviikkojen lauantait
Jos tuotannollisista syistä on tarvetta teettää työtä arkipyhäviikon lauantaina, työntekijälle annetaan vastaava palkaton vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, kyseisenä lauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske pääsiäislauantaita, kts alempana.
Kevään arkipyhät vuonna 2025
Pitkäperjantai 18.4. ja toinen pääsiäispäivä 21.4.
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus.
- Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan työtunneilta sunnuntaityökorvauksen lisäksi arkipyhäkorvaus.
- Huom! Näiden arkipyhien osalta tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan työtunneilta palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.
Pääsiäislauantai 19.4.
- Palkaton vapaapäivä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Pääsiäisen jälkeinen lauantai 26.4.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Vapunpäivä 1.5. (torstai)
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Vapun jälkeinen lauantai 3.5.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Helatorstai 29.5.
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Helatorstain jälkeinen lauantai 31.5.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Juhannuksena ei ole arkipyhiä
Juhannusaatto 20.6.
- Palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
- Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä palkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.
Juhannuspäivä 21.6.
- Kirkollinen juhlapäivä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Vuosiloma arkipyhäviikoilla
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää. Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.
Y/9/2025
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja 1 600 euroa
Lupaprosessi siirtyy kokonaan Migrille
Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen kuuluu jatkossa Migrin toimivaltaan. Aiemmasta kaksivaiheisesta lupaprosessista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto teki osapäätöksen, on luovuttu. Ulkoministeriö käsittelee edelleen kausityöviisumit. Kaikki muut kausityöluvat ja työntekijän oleskeluluvat käsitellään Migrissä.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousee
Työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tulevalle henkilölle on maksettava vähintään 1 600 euroa palkkaa kuukaudessa. Palkan on lisäksi vastattava alan työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä 1 600 euron raja on vähimmäisvaatimus – jos palkka jää sen alle, oleskelulupaa ei myönnetä.
Palkkana otetaan huomioon peruspalkka ilman lisiä. Myös luontoisedut voidaan huomioida, kunhan ne ovat Verohallinon ohjeen mukaisia, eivätkä ole rahapalkkaa suuremmat. Tulorajaa sovelletaan myös jatkolupahakemuksiin.
Työnantajan kannattaa varmistaa, että tarjottu viikkotuntimäärä varmasti yltää 1 600 euron tulorajaan kyseisessä vaativuusryhmässä. Tulorajan täyttymistä tarkastellaan kuitenkin keskimäärin kuukausittain, joten esimerkiksi tasoitusjärjestelmää voidaan soveltaa.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja ei koske kausityötä, johon haetaan kausityölain perusteella työlupaa. Kausityön osalta vuoden 2025 vähimmäistoimeentulo on 1 430 euroa.
Y/8/2025
Muutoksia paikalliseen sopimiseen
Työlainsäädäntöön on tullut uudistuksia paikallisen sopimisen osalta. Uudistusten tavoitteena on asettaa järjestäytymättömät ja järjestäytyneet työnantajat tasavertaisiin asemiin.
Keskeiset muutokset:
- Kaikilla samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen yleissitovassa kentässä
Järjestäytymättömillä työnantajilla on samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneillä työnantajilla. Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta on kuitenkin noudatettava. - Yrityskohtaiset työehtosopimukset
Työnantajalla on periaatteessa mahdollisuus neuvotella oma työehtosopimus Teollisuusliiton kanssa. Yrityksen oma työehtosopimus ohittaa MTA:n neuvotteleman yleissitovan työehtosopimuksen ainoastaan silloin, kun sopijaosapuolena palkansaajapuolella on valtakunnallinen yhdistys.
Uudistus ei tarkoita täyttä vapautta sopia työehdoista, vaan edelleen sekä lainsäädäntö että työehtosopimus määräävät, mistä asioista voidaan sopia toisin ja paikallisesti.
Y/7/2025
Työsuhdeasioiden koulutusta - Kevät 2025
Kevään työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin palkankorotuksista sekä työehtosopimukseen tulleista tekstimuutoksista. Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta kertoo työpaikkojen vaarojen ja riskien arvioinnista. Hiomme myös hyviä neuvottelutaitoja käytännön esimerkein.
Työsuhdeasianpäivät:
- Hämeenlinna 26.3.2025 klo 8.30–16.00
Scandic Aulanko, Aulangonkuja 1A, Hämeenlinna
ilmoittaudu viimeistään 9.2. - Närpiö 7.3.2025 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Hotel Red & Green, Närpiöntie 16 C, Närpiö
ilmoittaudu viimeistään 28.2.
Koulutukseen mahtuu enintään 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.
Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.
Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.
Alustava kokopäiväohjelma
- 8.30 Aamupala
- 9.00 Palkankorotukset
- 10.15 Tauko
- 10.30 Työehtosopimusten tekstimuutokset
- 11.15 Lounas
- 12.00 Vaarojen ja riskien arviointi
- 13.45 Kahvitauko
- 14.00 Neuvottelutaidot
- n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Koulutustilaisuuksiin ilmoittautuminen
Ilmoittaudu koulutukseen jäsensivujen kautta: tyonantajat.fi > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .
Tervetuloa koulutukseen!
Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.
Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Järjestämme keväisen juhlaristeilyn, joka seilataan Viking Glorylla 3–4.4.2025 Turusta Tukholmaan.
Risteilyn ohjelmassa on kevätkokous, luento työhyvinvointiin liittyen, rentoutumista ja yllätysohjelmaakin, unohtamatta herkullista ruokaa ja mukavaa seuraa. Risteilyn aikana on hyvä tilaisuus tavata yrittäjäkollegoita ja MTA:n henkilökuntaa.
Risteilyohjelma:
3.4.2025
- 7.30 Kokoontuminen Turun Viking Linen terminaalissa.
Maihinnousukortit noudetaan ryhmälähtöselvityksestä. - 8.10 Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin.
- 8.45Laiva lähtee ja aloitamme auditoriossa Mix & Match -aamiaisella
- 9.15 Tervetuloa
- 10.00 Kevätkokous
- 11.00 Terve ja hyvinvoiva työyhteisö sekä oma jaksaminen
– näin huolehdin hyvinvoinnin pöydästäni
Luennoitsijana Essi Juvakka, viestintävalmentaja, psykologi PsM, psykoterapeutti ET, perheterapeutti - 12.00 Buffetlounas
- 13.30 Essi Juvakan luento jatkuu
- 15.00 Kahvitauko
- 15.20 Essi Juvakan luento jatkuu
- 17.00 Päivän ohjelmaosuus päättyy
- 20.00 Buffetillallinen (Huom! Ruotsin aikaa)
4.4.2025
- 6.30 Buffetaamiainen
- 7.35 Laiva saapuu Turun satamaan
Varaa paikkasi ajoissa!
Risteily on ilmainen yhdelle henkilölle/jäsenyritys ja muille jäsenyrityksen osallistujille 60 euroa. Mukaan mahtuu 80 ensin ilmoittautunutta, joten kannattaa toimia nopeasti varmistaaksesi paikkasi juhlavuotemme iloisimmassa tapahtumassa.
Pyydämme risteilylle osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan risteilylle lomakkeen kautta, joka näkyy tämän jäsenkirjeen alla. Täytäthän ilmoittautumislomakkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään 24.2.2025, jotta voimme varmistaa hyttien saatavuuden. HUOM! Jokaiselta osallistujalta tarvitsemme oman ilmoittautumisen.
Ilmoittautuminen on sitova.
Hyttitiedot
Standard-luokan hytti merinäköaloin 1–4 henkilölle kansilla 5, 6, 7 ja 8. TV ja hiustenkuivain. Neljä erillistä vuodetta, kaksi alavuodetta ja kaksi ylävuodetta. Pinta-ala 9,4 m².
Mikäli teillä herää kysymyksiä, olkaa yhteydessä suoraan toimistoomme, tai 09-725 04 500.
Tervetuloa juhlaristeilylle!
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Y/6/2025
Palkan ulosmittaus vuonna 2025
Ulosmittaus tiivistetysti
- sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
- suojaosuuksien määrät
- oikeusministeriön verkkopalvelussa
https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi - työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (986,40 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2025 alusta ns. suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2025 lukien
- Velallinen yksin 986,40 euroa
- Velallinen + 1 elatuksen varassa 1 274,70 euroa
- Velallinen + 2 elatuksen varassa 1 563,00 euroa
- Velallinen + 3 elatuksen varassa 1 851,30 euroa
Ulosmitattava määrä
- Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
- Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
- Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
- Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Ko. syiden perusteella velallisen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulosmittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.
Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.
Y/5/2025
Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2025
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:
- rajoitetusti verovelvollisen verotusta
- sosiaalivakuutusmaksuja
- vuokratyöntekijän verotusta
- työn teettäjän velvollisuuksia
Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa
Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.
Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.
Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.
Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti
Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.
Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".
Verotus lähdeverolain mukaan
Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.
Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.
Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 862 €/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus
Yleistä
Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.
Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.
Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.
Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä
Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.
Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.
Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).
Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin
Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:
Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:
- Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
- Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
- Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.
Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.
Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen.
Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus
Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Verohallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantajasuoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.
Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.