V/3/2025

Vuosiloma 2025

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.

Käsitteitä

• lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
• täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
• lomakausi on 2.5.–30.9.
• talvilomakausi on 1.10.–30.4.
• lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
• prosenttiperusteista lomakorvausta maksetaan määräaikaiselle työntekijälle
• lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta

Vuosiloman ansainta

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Esimerkki 1:

A:n työsuhde alkanut 22.4.2024 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2024–31.3.2025 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.

A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2025. Tältä 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Esimerkki 2:

B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2024 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2024–31.3.2025 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit

Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:

• Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
• Työntekijän oma vuosiloma
• Työajan tasoitusvapaat
  • käytettäessä keskimääräistä työaikaa
  • luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
• Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
• Erityisraskausvapaa
• Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
• Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
• Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
• Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
• Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
• Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
• Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
• Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
• Työn edellyttämä koulutus
• Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
• Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
• Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
• Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.

Vuosiloman ajankohta

Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:

Työehtosopimuksen mukaisesti kesälomaa (enint. 24 arkipäivää) annetaan seuraavasti:

• lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
• 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
• siirretyn loman pidennys 1/3 työehtosopimuksen taulukon mukaisesti

Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4. välisenä aikana.

Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:

Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:

•  12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
• vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2025 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2025–30.4.2026. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
• lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2026 mennessä
• työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.

Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.

Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.

Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.

Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.

Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.

Esimerkki:

Työntekijä aloittaa lomansa 30.6. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 26.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 7.7.–20.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 7.7.–12.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 13.7.–20.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 21.7.–26.7.2025. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.

Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.

Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin

Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.

Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden

Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.

Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, sitä että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.

Esimerkki:

Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2025 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2025. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2025 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2025–31.3.2026 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.

Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.

Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2025 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.

Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Jos työsuhde kuitenkin päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta.

Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.

Lomapalkka

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.

Lomapalkan laskentakaava:

Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä

• Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.

Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.

• Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun
7 §:ssä mainittujen syiden takia.

Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki:

Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:

Lomapäivän palkka	37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03
Loma-ajan palkka	12 pv x 74,03 = 888,38 euroa
Lomaltapaluuraha	50 % x 888,38 = 444,19
Työpäivän palkka	7,5 t x 11,50 = 86,25
Vapaan pituus	444,19/86,25 = 5,15 työpäivää

Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.

Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu

Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.

Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.

Esimerkki:

Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 3.2.2025. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2025. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2024–31.3.2025 ansiot) / 30 x 12.

Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.

Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.

Esimerkki:

Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 2.6.2025. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 30.6.2025. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.

Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2026), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.

Kausityöntekijän lomakorvaus

Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Lomakorvaus:

• 13 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
• 16,5 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta

Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.

Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 %, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 %, lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

KELA:lta korvausta lomakustannuksiin

Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.

JUHANNUKSEN PALKANMAKSU

Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.

Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.

Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (20.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (21.6.), joka on juhannuspäivä.

Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.

---

by Heidi Nemlander

V/2/2025

Viher- ja ympäristörakentamisalan uusi työehtosopimus ja palkankorotukset vuonna 2025

Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimukseen on tullut muutoksia. Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2025–31.1.2028.

Työehtosopimusratkaisu sisältää palkankorotusten lisäksi muutaman sisältömuutoksen.

Tämän lisäksi työehtosopimusosapuolten asettama työryhmä on esittänyt ja neuvottelukunnat ovat hyväksyneet rakenteellisesti ja kielellisesti uudistetut työehtosopimuksen liitteet.

Selvitämme seuraavassa palkankorotuksia esimerkkeineen ja työehtosopimuksen uusia ja muuttuneita tekstikohtia. Näiden lisäksi työehtosopimukseen on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä ja kielenhuoltoa, mutta niitä ei käsitellä tässä kirjeessä.

Toimitamme jäsenille kevään aikana uuden painoksen työehtosopimuksesta.

Palkkojen korottaminen 2025–2028

Palkkojen korottaminen toteutetaan sentitettynä ratkaisuna sekä yleiskorotuksen että palkkataulukon vaativuusryhmien palkkojen osalta. Yleiskorotus on 31 senttiä vuonna 2025, 36 senttiä vuonna 2026 ja 31 senttiä vuonna 2027.

Yleiskorotuksen ajankohta 2025

Yleiskorotus maksetaan 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Esimerkkejä:

• Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2025.
  Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien.
• Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2025.
  Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.

Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä toukokuussa, vaan vasta kesäkuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 34 §).

Yleiskorotus (26 § 5. kohta)

Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.

Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

• tuntipalkkaisilla 31 senttiä/tunti
• kuukausipalkkaisilla 52,70 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).

Palkkataulukko (26 § 3. kohta)

Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.5.2025–30.4.2026 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Vaativuus-ryhmä	Paikkakuntaluokka
	Pk-seutu		I		II
	Taulukko €/h	Taulukko sis. ammattitaitolisän	Taulukko€/h	Taulukko sis. ammattitaitolisän	Taulukko€/h	Taulukko sis. ammattitaitolisän
		(5 %) €/h		(5 %) €/h		(5 %) €/h
1	11,44	12,01	10,75	11,29	10,43	10,95
2	11,95	12,55	11,23	11,79	10,87	11,41
3	12,51	13,14	11,78	12,37	11,41	11,98
4	13,12	13,78	12,32	12,94	11,96	12,56
5	13,66	14,34	12,84	13,48	12,45	13,07

Käytännön palkkojen korotus

1. Korota palkka

Tuntipalkkainen työntekijä 

• Henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 31 sentillä.

Kuukausipalkkainen työntekijä

• Korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan.
• 40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 52,70 euroa/kuukausi (= 170 * 0,31 euroa).
• Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 49,41 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 170 = 159,38 x 0,31 euroa = 49,41 euron korotus).

2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat

• Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
• Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).

3. Tiedota työntekijälle

• Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.

Esimerkki 1.

Työntekijän tuntipalkka on ollut pk-seudun 1. vaativuusryhmän mukaisesti 11,13 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.

• tuntipalkka ennen korotusta    11,13 euroa/t
• yleiskorotus 30 senttiä               0,31    "
• yhteensä                                   11,44 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (11,44 euroa).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 11,44 euron vähimmäispalkasta.

Esimerkki 2.

Työntekijän tuntipalkka on ollut pk-seudun 1. vaativuusryhmän mukaisesti 11,13 euroa + 56 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 5 %) = 11,69 euroa/t.

• tuntipalkka ennen korotusta    11,69 euroa/t
• yleiskorotus 27 senttiä               0,31    "
• yhteensä                                   12,00 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (11,44 euroa) + vähimmäistasoltaan 5 % ammattitaitolisän määrän (57 senttiä).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 11,44 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 57 senttiä, yhteensä 12,01 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 32 senttiä.

Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.

Esimerkki 3.

Työntekijän tuntipalkka on ollut pk-seudun 3. vaativuusryhmän mukaisesti 12,20 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 63 sentin ammattitaitolisä = 12,83 euroa/t

• palkka ennen korotusta    12,83 euroa/t
• yleiskorotus 28 senttiä       0,31 "
• yhteensä                            13,14 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 12,51 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 63 senttiä on 13,14 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 31 senttiä.

Esimerkki 4.

Työntekijän tuntipalkka on ollut pk-seudun 1. vaativuusryhmän mukaisesti 11,13 euroa + 56 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 5 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 11,70 euroa/t

• palkka ennen korotusta    16,01 euroa/t
• yleiskorotus 30 senttiä       0,30    "
• yhteensä                            16,31 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuk¬sen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 11,44 + 57 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 57 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.

Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä. 

Esimerkki 5.

Työntekijän palkka on ollut pk-seudun 4. vaativuusryhmän mukaisesti 12,81 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 15,81 euroa/t.

• palkka ennen korotusta                       15,81 euroa/t
• yleiskorotus 31 senttiä                         0,31  "
• yhteensä                                              16,12 euroa/t

Tässä tapauksessa 31 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 13,12 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 16,12 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 31 senttiä.

Esimerkki 6.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut pk-seudun 4. vaativuusryhmässä
2 400 euroa/kk sisältäen 130 euron ammattitaitolisän ja 92,30 euron palkkaliukuman (170 x 12,81 = 2 177,70 + 130 + 92,30 = 2 400 euroa).

• palkka ennen korotusta        2 400,00 euroa/kk
• yleiskorotus 52,70 euroa      52,70    "
• yhteensä                               2 452,70 euroa/kk

Tässä tapauksessa 52,70 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 170 tuntia x 13,12 euroa + 130 euron ammattitaitolisä on 2 360,40 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 92,30 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 452,70 euroa.

Sentti- ja euromääräiset lisät

Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2025 alkaen:

• 3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (31 § 12. kohta)
  127 euroa tutkinnolta
• 3.3.2 Iltavuorolisä (31 § 6. kohta) 0,89 euroa/tunti
  Yövuorolisä        1,75 euroa/tunti
• 3.3.3 Moottori- ja raivaussahatöiden varustekorvaus (31 § 8. kohta)
  2,74 euroa/päivä
• 3.3.4 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)
  5–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
  21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
  51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi
• 3.3.5 Työsuojeluvaltuutetun korvaus
  (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)
  10–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
  21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
  51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

Tekstimuutokset

Sovittiin seuraavista tekstimuutoksista, joita tässä kuvataan sanoin ja työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tarkat muutostekstit löytyvät allekirjoituspöytäkirjasta, joka löytyy työehtosopimuksesta.

Paikallinen sopiminen

Paikallisen sopimisen yhteydestä poistettiin maininta siitä, että yrityksen tulisi olla MTA:n jäsen, koska lainsäädäntö on vapauttanut tämän menettelyn.

Samalla paikallisen sopimuksen tekeminen tarkennettiin seuraavasti:

• sopimukseen on kirjattava työehtosopimusmääräys, joka mahdollistaa paikallisen sopimuksen
• yksiselitteisesti on selostettava mitä muutoksia sopimuksella saadaan
• molemmilla osapuolilla on oltava riittävä aika perehtyä sovittavaan asiaan ja hankkia työehtosopimusasiantuntijoilta lisätietoa
• neuvotteluissa on tavoiteltava myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä
• neuvottelut on käytävä molempien osapuolten ymmärtämällä kielellä.

Tiedotusvelvollisuus

Aikaisempi pykälä (Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika) on pilkottu kolmeksi eri pykäläksi ja lisäksi kirjattiin vielä uusi pykälä tiedottamisvelvollisuudesta.

Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla:

• työehtosopimus
• työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö
• työvuoroluettelo
• mahdollinen työaikasuunnitelma
• tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja
• työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.

Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille

• työpaikkaohjaajasta ja
• perehdyttäjästä.

Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta

• luottamusmiehestä ja
• työsuojeluvaltuutetusta.

Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.

Perehdytyspykälään lisättiin, että työnantajan tulee perehdyttää myös työehtoihin ja että kaikki perehdytys on annettava työntekijän ymmärtämällä kielellä.

Työnantajan kuittausoikeus

Työehtosopimuksessa on pykälä, jonka mukaan työnantajalla kuittausoikeus tilanteessa, jossa määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä.

Pykälää täsmennettiin siten, että se ei koske koeaikapurkua.

Säännöllisesti toistuva lomautus

Seuraavat kriteerit täyttävä lomautus ei kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden piiriin:

• alalla tavanomainen
• säännöllisesti vuosittain toistuva ja
• tuotannosta johtuva työvoimatarpeen vaihtelu.

Työnantajan tulee lomautusilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle

• toimenpiteet
• perusteet
• vaikutukset ja
• vaihtoehdot.

Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, muulle työntekijöiden edustajalle tai, milloin sellaista ei ole valittu, työntekijälle.

Työaikaan liittyvä täsmennys

Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.

Työaikakirjanpito

Jo voimassa olevat määräykset työaikakirjanpidosta kirjattiin myös työehtosopimukseen. Työnantajan on pidettävä työtunneista, yli-, lisä- ja hätätyöstä sekä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä sellaista työaikakirjanpitoa, josta voidaan todeta erikseen kunkin tehdyn työn määrä sekä siitä maksettu palkka. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus saada mainituista asiakirjoista tieto häntä koskevista merkinnöistä.

Tasoitusjärjestelmän tauot

Tasoitusjärjestelmässä annetaan jatkossa kaksi taukoa vain, jos työpäivä on vähintään kahdeksan tuntia. Säännös on linjassa muiden työaikajärjestelmien kanssa.

Korkeakouluharjoittelijat

Korkeakouluharjoittelijoita koskevaa tekstiä tarkennettiin. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys opiskeluohjelmaan kuuluvan harjoittelujakson pituudesta. Harjoittelujakso on luonteeltaan ohjattua työskentelyä.

Työn jatkuessa harjoittelujakson päätyttyä maksetaan työn vaativuuden mukainen palkka.

Kulukorvauksen puolittaminen

Työehtosopimuksen määräys kulukorvauksista täsmennettiin siten, että kulukorvaus puolitetaan, jos työntekijä saa matkan aikana työnantajan kustantaman aterian. Aterialla tarkoitetaan isomman kulukorvauksen kyseessä ollen kahta ja pienemmän kulukorvauksen ollessa kyseessä yhtä ateriaa. Jos työntekijä kieltäytyy ateriasta, kulukorvaus maksetaan kokonaisuudessaan.

Loppupalkka maasta poistuvalle työntekijälle

Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu lopputilin maksamista varten varattuun 5 työpäivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä.

Sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt matkalipun, työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa.

Rekrytointimaksut kiellettyjä

Työnantaja ei saa periä työntekijältä maksua rekrytoinnista, työhön perehdytyksestä tai Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista, eikä korkoa mahdollisesta työntekijän matkakulujen rahoittamisesta.

Työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.

Maksut ja majoitus

Järjestäessään työntekijälle lentolipun tai muun lipun maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi työnantajan tulee huomioida halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä.

Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.

Mahdollisissa luontoiseduissa sovelletaan verohallinnon vuosittaista luontoisetupäätöstä. Jos työnantajan järjestämää majoitusta ei sovita luontoiseduksi, voidaan sopia kohtuullinen vuokra, joka ei ylitä alueen yleistä vuokratasoa. Kohtuullisuuden vaatimuksessa on huomioitava majoituksen laatu ja samassa majoituksessa asuvien henkilöiden määrä.

Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.

Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä.

Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, palkasta voidaan pidättää ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus solmitaan työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.

Lomaltapaluuraha, kun työsuhde päättyy kesken lomakauden

Jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta. Työntekijästä riippumaton syy on tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomissyy.

Lomakorvaus palkkalaskelmaan

Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, että prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.

Pitkän määräaikaisuuden lomat

Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, jonka mukaan pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka jatkuvat seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle, sovelletaan vuosilomasääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi pitää vuosilomaa samoilla säännöillä kuin vakituiset työntekijät.

Ikäkausitarkastukset

Uutena määräyksenä kirjattiin, että vakituisille työntekijöille on järjestettävä terveys- ja työkykylähtöiset ikäkausitarkastukset vähintään viiden vuoden välein 50 ikävuodesta lähtien. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt viisi vuotta.

• Tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-ajalla.
• Mikäli vastaanottoa ei ole tarjolla työajan ulkopuolella, työnantajan on mahdollistettava työntekijälle käynti työpäivän aikana.
• Tältä ajalta ei makseta palkkaa eikä matkakuluja.

Palkanmaksu vanhempainvapaalla laajenee kaikkiin vanhempiin

Lasta hoitavalle ei-synnyttäneelle työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vähintään ensimmäiseltä 6 arkipäivää käsittävältä aikajaksolta, mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 6 kuukautta ennen vanhempainvapaata.

Raskausvapaalla olevalle maksetaan edelleen kuukauden palkka kuten tähänkin asti.

Täsmennyksiä suojavarusteiden osalta

Suojavarustepykälän määräyksiä on laajennettu siten, että työnantaja tarvittaessa hankkii työntekijälle myös auringolta suojaavan päähineen sekä jalkineet, kun työturvallisuus niin edellyttää.

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi lyhenee

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on lyhennetty neljästä vuodesta kahteen vuoteen.

Työryhmätoiminta

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka käsittelee perehdyttämiseen, työnopastukseen ja päivittäisjohtamiseen liittyvän osaamisen edistämistä mahdollisen yhteisen koulutushankkeen muodossa.

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka valmistelee aloille mallia yrityskohtaisen erän mahdollisesta toteuttamisesta.

Työehtosopimuksen käännökset

Työehtosopimuksen kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi päivitetään.

---

by Heidi Nemlander