T/1/2025
Turkistuotantoalan uusi työehtosopimus ja palkankorotukset vuonna 2025
Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena Turkistuotantoalan työehtosopimukseen on tullut muutoksia. Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2025–31.1.2028.
Työehtosopimusratkaisu sisältää palkankorotusten lisäksi muutaman sisältömuutoksen.
Tämän lisäksi työehtosopimusosapuolten asettama työryhmä on esittänyt ja neuvottelukunnat ovat hyväksyneet rakenteellisesti ja kielellisesti uudistetut työehtosopimuksen liitteet.
Selvitämme seuraavassa palkankorotuksia esimerkkeineen ja työehtosopimuksen uusia ja muuttuneita tekstikohtia. Näiden lisäksi työehtosopimukseen on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä ja kielenhuoltoa, mutta niitä ei käsitellä tässä kirjeessä.
Toimitamme jäsenille kevään aikana uuden painoksen työehtosopimuksesta.
Palkkojen korottaminen 2025–2028
Palkkojen korottaminen toteutetaan sentitettynä ratkaisuna sekä yleiskorotuksen että palkkataulukon vaativuusryhmien palkkojen osalta. Yleiskorotus on 27 senttiä vuonna 2025, 32 senttiä vuonna 2026 ja 28 senttiä vuonna 2027.
Yleiskorotuksen ajankohta 2025
Yleiskorotus maksetaan 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Esimerkkejä:
- Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien. - Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.
Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä toukokuussa, vaan vasta kesäkuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 32 §).
Yleiskorotus (24 § 5. kohta)
Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.
Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.
Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
- tuntipalkkaisilla 27 senttiä/tunti
- kuukausipalkkaisilla 46,44 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).
Palkkataulukko (24 § 3. kohta)
Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.
Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.5.2025–30.4.2026 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:
| Vaativuusryhmä | Ammattitaitolisän vähimmäistaso (3 %) | Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (3 %) | |||
| €/h | €/h | €/h | |||
| 1 | 10,35 | 0,31 | 10,66 | ||
| 2 | 11,2 | 0,34 | 11,54 | ||
| 3 | 12,07 | 0,36 | 12,43 | ||
Käytännön palkkojen korotus
1. Korota palkka
Tuntipalkkainen työntekijä
- Henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 27 sentillä.
Kuukausipalkkainen työntekijä
- Korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan.
- 40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 46,44 euroa/kuukausi (= 172 * 0,27 euroa).
- Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 43,54 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,27 euroa = 43,54 euron korotus).
2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat
- Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
- Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).
3. Tiedota työntekijälle
- Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.
Esimerkki 1.
Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,08 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.
- tuntipalkka ennen korotusta 10,08euroa/t
- yleiskorotus 27 senttiä 0,27 "
- yhteensä 10,35 euroa/t
Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (10,35 euroa).
Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 10,35 euron vähimmäispalkasta.
Esimerkki 2.
Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,08 euroa + 30 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 3 %) = 10,38 euroa/t.
- tuntipalkka ennen korotusta 10,38 euroa/t
- yleiskorotus 27 senttiä 0,27 "
- yhteensä 10,65 euroa/t
Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (10,35 euroa) + vähimmäistasoltaan 3 % ammattitaitolisän määrän (31 senttiä).
Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 10,35 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 31 senttiä, yhteensä 10,66 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 28 senttiä.
Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.
Esimerkki 3.
Työntekijän tuntipalkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 11,80 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 36 sentin ammattitaitolisä = 12,16 euroa/t
- palkka ennen korotusta 12,16 euroa/t
- yleiskorotus 27 senttiä 0,27 "
- yhteensä 12,43 euroa/t
Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 12,07 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 36 senttiä on 12,43 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 27 senttiä.
Esimerkki 4.
Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,08 euroa + 30 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 3 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 10,39 euroa/t
- palkka ennen korotusta 10,39 euroa/t
- yleiskorotus 27 senttiä 0,27 "
- yhteensä 10,66 euroa/t
Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuksen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 10,35 + 31 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 31 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.
Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä.
Esimerkki 5.
Työntekijän palkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 11,80 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 14,80 euroa/t.
- palkka ennen korotusta 14,80 euroa/kk
- yleiskorotus 46,44 euroa 0,27 "
- yhteensä 15,07 euroa/kk
Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 12,07 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 15,07 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 27 senttiä.
Esimerkki 6.
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 2. vaativuusryhmässä 2 000 euroa/kk sisältäen 110 euron ammattitaitolisän ja 10,04 euron palkkaliukuman (172 x 10,93 = 1 879,96 + 110 + 10,04 = 2 000 euroa).
- palkka ennen korotusta 2 000,00 euroa/kk
- yleiskorotus 46,44 euroa 46,44 "
- yhteensä 2 046,44 euroa/kk
Tässä tapauksessa 46,44 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 11,20 euroa + 110 euron ammattitaitolisä on 2 036,40 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 10,04 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 046,44 euroa.
Sentti- ja euromääräiset lisät
Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2025 alkaen:
3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (29 § 13. kohta) 127 euroa tutkinnolta
3.3.2 Palvelusvuosilisä (29 § 12. kohta)
- 8–11 v 102 euroa
- 12–15 v 198 euroa
- 16–19 v 298 euroa
- 20 v tai yli 393 euroa
3.3.3 Nahkomisajan lisä (29 § 8. kohta) 0,52 euroa/tunti
3.3.4 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)
- 5–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
- 21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
- 51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi
3.3.5 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)
- 10–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
- 21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
- 51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi
Tekstimuutokset
Sovittiin seuraavista tekstimuutoksista, joita tässä kuvataan sanoin ja työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tarkat muutostekstit löytyvät allekirjoituspöytäkirjasta, joka löytyy työehtosopimuksesta.
Paikallinen sopiminen
Paikallisen sopimisen yhteydestä poistettiin maininta siitä, että yrityksen tulisi olla MTA:n jäsen, koska lainsäädäntö on vapauttanut tämän menettelyn.
Samalla paikallisen sopimuksen tekeminen tarkennettiin seuraavasti:
- sopimukseen on kirjattava työehtosopimusmääräys, joka mahdollistaa paikallisen sopimuksen
- yksiselitteisesti on selostettava mitä muutoksia sopimuksella saadaan
- molemmilla osapuolilla on oltava riittävä aika perehtyä sovittavaan asiaan ja hankkia työehtosopimusasiantuntijoilta lisätietoa
- neuvotteluissa on tavoiteltava myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä
- neuvottelut on käytävä molempien osapuolten ymmärtämällä kielellä.
Tiedotusvelvollisuus
Aikaisempi pykälä (Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika) on pilkottu kolmeksi eri pykäläksi ja lisäksi kirjattiin vielä uusi pykälä tiedottamisvelvollisuudesta.
Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla:
- työehtosopimus
- työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö
- työvuoroluettelo
- mahdollinen työaikasuunnitelma
- tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja
- työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.
Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille
- työpaikkaohjaajasta ja
- perehdyttäjästä.
Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta
- luottamusmiehestä ja
- työsuojeluvaltuutetusta.
Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.
Perehdytyspykälään lisättiin, että työnantajan tulee perehdyttää myös työehtoihin ja että kaikki perehdytys on annettava työntekijän ymmärtämällä kielellä.
Työnantajan kuittausoikeus
Työehtosopimukseen kirjattiin työnantajalle mahdollisuus pidättää itselleen yhden päivän palkan, jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä.
Edellytyksenä on, että
- työsopimuksessa on sovittu työsuhteen päättymispäivämäärä ja
- kuittausoikeudesta on ilmoitettu työntekijälle kirjallisesti työsopimuksessa työntekijän ymmärtämällä kielellä.
Pykälä ei koske koeaikapurkua.
Työnantaja saa pidättää päiväpalkan lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.
Säännöllisesti toistuva lomautus
Seuraavat kriteerit täyttävä lomautus ei kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden piiriin:
- alalla tavanomainen
- säännöllisesti vuosittain toistuva ja
- tuotannosta johtuva työvoimatarpeen vaihtelu.
Työnantajan tulee lomautusilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle
- toimenpiteet
- perusteet
- vaikutukset ja
- vaihtoehdot.
Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, muulle työntekijöiden edustajalle tai, milloin sellaista ei ole valittu, työntekijälle.
Työaikaan liittyvä täsmennys
Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.
Työaikakirjanpito
Jo voimassa olevat määräykset työaikakirjanpidosta kirjattiin myös työehtosopimukseen. Työnantajan on pidettävä työtunneista, yli-, lisä- ja hätätyöstä sekä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä sellaista työaikakirjanpitoa, josta voidaan todeta erikseen kunkin tehdyn työn määrä sekä siitä maksettu palkka. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus saada mainituista asiakirjoista tieto häntä koskevista merkinnöistä.
Tasoitusjärjestelmän tauot
Tasoitusjärjestelmässä annetaan jatkossa kaksi taukoa vain, jos työpäivä on vähintään kahdeksan tuntia. Säännös on linjassa muiden työaikajärjestelmien kanssa.
Korkeakouluharjoittelijat
Korkeakouluharjoittelijoita koskevaa tekstiä tarkennettiin. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys opiskeluohjelmaan kuuluvan harjoittelujakson pituudesta. Harjoittelujakso on luonteeltaan ohjattua työskentelyä.
Työn jatkuessa harjoittelujakson päätyttyä maksetaan työn vaativuuden mukainen palkka.
Loppupalkka maasta poistuvalle työntekijälle
Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu lopputilin maksamista varten varattuun 5 työpäivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä.
Sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt matkalipun, työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa.
Rekrytointimaksut kiellettyjä
Työnantaja ei saa periä työntekijältä maksua rekrytoinnista, työhön perehdytyksestä tai Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista, eikä korkoa mahdollisesta työntekijän matkakulujen rahoittamisesta.
Työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.
Maksut ja majoitus
Järjestäessään työntekijälle lentolipun tai muun lipun maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi työnantajan tulee huomioida halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.
Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä.
Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.
Mahdollisissa luontoiseduissa sovelletaan verohallinnon vuosittaista luontoisetupäätöstä. Jos työnantajan järjestämää majoitusta ei sovita luontoiseduksi, voidaan sopia kohtuullinen vuokra, joka ei ylitä alueen yleistä vuokratasoa. Kohtuullisuuden vaatimuksessa on huomioitava majoituksen laatu ja samassa majoituksessa asuvien henkilöiden määrä.
Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.
Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä.
Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, palkasta voidaan pidättää ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus solmitaan työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.
Lomaltapaluuraha, kun työsuhde päättyy kesken lomakauden
Jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta. Työntekijästä riippumaton syy on tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomissyy.
Lomakorvaus palkkalaskelmaan
Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, että prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.
Pitkän määräaikaisuuden lomat
Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, jonka mukaan pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka jatkuvat seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle, sovelletaan vuosilomasääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi pitää vuosilomaa samoilla säännöillä kuin vakituiset työntekijät.
Ikäkausitarkastukset
Uutena määräyksenä kirjattiin, että vakituisille työntekijöille on järjestettävä terveys- ja työkykylähtöiset ikäkausitarkastukset vähintään viiden vuoden välein 50 ikävuodesta lähtien. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt viisi vuotta.
- Tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-ajalla.
- Mikäli vastaanottoa ei ole tarjolla työajan ulkopuolella, työnantajan on mahdollistettava työntekijälle käynti työpäivän aikana.
- Tältä ajalta ei makseta palkkaa eikä matkakuluja.
Palkanmaksu vanhempainvapaalla laajenee kaikkiin vanhempiin
Lasta hoitavalle ei-synnyttäneelle työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vähintään ensimmäiseltä 6 arkipäivää käsittävältä aikajaksolta, mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 6 kuukautta ennen vanhempainvapaata.
Raskausvapaalla olevalle maksetaan edelleen kuukauden palkka kuten tähänkin asti.
Täsmennyksiä suojavarusteiden osalta
Suojavarustepykälän määräyksiä on laajennettu siten, että työnantaja tarvittaessa hankkii työntekijälle myös auringolta suojaavan päähineen sekä jalkineet, kun työturvallisuus niin edellyttää.
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi lyhenee
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on lyhennetty neljästä vuodesta kahteen vuoteen.
Työryhmätoiminta
Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka käsittelee perehdyttämiseen, työnopastukseen ja päivittäisjohtamiseen liittyvän osaamisen edistämistä mahdollisen yhteisen koulutushankkeen muodossa.
Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka valmistelee aloille mallia yrityskohtaisen erän mahdollisesta toteuttamisesta.
Työehtosopimuksen käännökset
Työehtosopimuksen kieliversiot ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi päivitetään.
M+P+T+V/2/2025 - 27.3.2025
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2025
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset sekä TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.
Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.
- Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
- "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 405 euroa vuonna 2025. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
- Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.
Kesäharjoitteluohjelman 405 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:
- Työeläkevakuutusmaksu 17 v
- Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
- Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v
Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä
Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.
Minkä ikäisenä työsuhteeseen?
Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.
Nuoren työntekijän työsopimus
15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.
Nuorille sopivat kevyet työt
STM:n asetus (189/2012) asetus sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.
Vaaralliset työt
Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone, leikkuupuimuri ja metsätyökoneet sekä moottorikäyttöinen ruohonleikkuri vaativissa olosuhteissa. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen (tyosuojelu.fi).
Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.
Nuorten työaika
15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.
Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.
13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.
Nuorten palkka
Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.
- Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
- Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
- Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
- Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.
Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.
M+P+T+V/1/2025 - 11.3.2025
Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu
Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksia.
Arkipyhäkorvaus
Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio, kun tuntipalkkainen työntekijä on vapaalla arkipyhänä. Arkipyhällä tarkoitetaan pyhää, joka sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.
Arkipyhäkorvauksena maksetaan 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle kyseinen arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä. Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:
- työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää
ja
- työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Siten arkipyhäkorvausta ei makseta erikseen.
Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa
Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:
- työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa
ja
- työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäviikkojen lauantait
Jos tuotannollisista syistä on tarvetta teettää työtä arkipyhäviikon lauantaina, työntekijälle annetaan vastaava palkaton vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, kyseisenä lauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske pääsiäislauantaita, kts alempana.
Kevään arkipyhät vuonna 2025
Pitkäperjantai 18.4. ja toinen pääsiäispäivä 21.4.
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus.
- Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan työtunneilta sunnuntaityökorvauksen lisäksi arkipyhäkorvaus.
- Huom! Näiden arkipyhien osalta tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan työtunneilta palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.
Pääsiäislauantai 19.4.
- Palkaton vapaapäivä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Pääsiäisen jälkeinen lauantai 26.4.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Vapunpäivä 1.5. (torstai)
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Vapun jälkeinen lauantai 3.5.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Helatorstai 29.5.
- Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Helatorstain jälkeinen lauantai 31.5.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.
Juhannuksena ei ole arkipyhiä
Juhannusaatto 20.6.
- Palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
- Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä palkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.
Juhannuspäivä 21.6.
- Kirkollinen juhlapäivä.
- Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Vuosiloma arkipyhäviikoilla
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää. Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.
Y/9/2025
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja 1 600 euroa
Lupaprosessi siirtyy kokonaan Migrille
Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen kuuluu jatkossa Migrin toimivaltaan. Aiemmasta kaksivaiheisesta lupaprosessista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto teki osapäätöksen, on luovuttu. Ulkoministeriö käsittelee edelleen kausityöviisumit. Kaikki muut kausityöluvat ja työntekijän oleskeluluvat käsitellään Migrissä.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousee
Työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tulevalle henkilölle on maksettava vähintään 1 600 euroa palkkaa kuukaudessa. Palkan on lisäksi vastattava alan työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä 1 600 euron raja on vähimmäisvaatimus – jos palkka jää sen alle, oleskelulupaa ei myönnetä.
Palkkana otetaan huomioon peruspalkka ilman lisiä. Myös luontoisedut voidaan huomioida, kunhan ne ovat Verohallinon ohjeen mukaisia, eivätkä ole rahapalkkaa suuremmat. Tulorajaa sovelletaan myös jatkolupahakemuksiin.
Työnantajan kannattaa varmistaa, että tarjottu viikkotuntimäärä varmasti yltää 1 600 euron tulorajaan kyseisessä vaativuusryhmässä. Tulorajan täyttymistä tarkastellaan kuitenkin keskimäärin kuukausittain, joten esimerkiksi tasoitusjärjestelmää voidaan soveltaa.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja ei koske kausityötä, johon haetaan kausityölain perusteella työlupaa. Kausityön osalta vuoden 2025 vähimmäistoimeentulo on 1 430 euroa.
Y/8/2025
Muutoksia paikalliseen sopimiseen
Työlainsäädäntöön on tullut uudistuksia paikallisen sopimisen osalta. Uudistusten tavoitteena on asettaa järjestäytymättömät ja järjestäytyneet työnantajat tasavertaisiin asemiin.
Keskeiset muutokset:
- Kaikilla samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen yleissitovassa kentässä
Järjestäytymättömillä työnantajilla on samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneillä työnantajilla. Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta on kuitenkin noudatettava. - Yrityskohtaiset työehtosopimukset
Työnantajalla on periaatteessa mahdollisuus neuvotella oma työehtosopimus Teollisuusliiton kanssa. Yrityksen oma työehtosopimus ohittaa MTA:n neuvotteleman yleissitovan työehtosopimuksen ainoastaan silloin, kun sopijaosapuolena palkansaajapuolella on valtakunnallinen yhdistys.
Uudistus ei tarkoita täyttä vapautta sopia työehdoista, vaan edelleen sekä lainsäädäntö että työehtosopimus määräävät, mistä asioista voidaan sopia toisin ja paikallisesti.
Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.
Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Järjestämme keväisen juhlaristeilyn, joka seilataan Viking Glorylla 3–4.4.2025 Turusta Tukholmaan.
Risteilyn ohjelmassa on kevätkokous, luento työhyvinvointiin liittyen, rentoutumista ja yllätysohjelmaakin, unohtamatta herkullista ruokaa ja mukavaa seuraa. Risteilyn aikana on hyvä tilaisuus tavata yrittäjäkollegoita ja MTA:n henkilökuntaa.
Risteilyohjelma:
3.4.2025
- 7.30 Kokoontuminen Turun Viking Linen terminaalissa.
Maihinnousukortit noudetaan ryhmälähtöselvityksestä. - 8.10 Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin.
- 8.45Laiva lähtee ja aloitamme auditoriossa Mix & Match -aamiaisella
- 9.15 Tervetuloa
- 10.00 Kevätkokous
- 11.00 Terve ja hyvinvoiva työyhteisö sekä oma jaksaminen
– näin huolehdin hyvinvoinnin pöydästäni
Luennoitsijana Essi Juvakka, viestintävalmentaja, psykologi PsM, psykoterapeutti ET, perheterapeutti - 12.00 Buffetlounas
- 13.30 Essi Juvakan luento jatkuu
- 15.00 Kahvitauko
- 15.20 Essi Juvakan luento jatkuu
- 17.00 Päivän ohjelmaosuus päättyy
- 20.00 Buffetillallinen (Huom! Ruotsin aikaa)
4.4.2025
- 6.30 Buffetaamiainen
- 7.35 Laiva saapuu Turun satamaan
Varaa paikkasi ajoissa!
Risteily on ilmainen yhdelle henkilölle/jäsenyritys ja muille jäsenyrityksen osallistujille 60 euroa. Mukaan mahtuu 80 ensin ilmoittautunutta, joten kannattaa toimia nopeasti varmistaaksesi paikkasi juhlavuotemme iloisimmassa tapahtumassa.
Pyydämme risteilylle osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan risteilylle lomakkeen kautta, joka näkyy tämän jäsenkirjeen alla. Täytäthän ilmoittautumislomakkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään 24.2.2025, jotta voimme varmistaa hyttien saatavuuden. HUOM! Jokaiselta osallistujalta tarvitsemme oman ilmoittautumisen.
Ilmoittautuminen on sitova.
Hyttitiedot
Standard-luokan hytti merinäköaloin 1–4 henkilölle kansilla 5, 6, 7 ja 8. TV ja hiustenkuivain. Neljä erillistä vuodetta, kaksi alavuodetta ja kaksi ylävuodetta. Pinta-ala 9,4 m².
Mikäli teillä herää kysymyksiä, olkaa yhteydessä suoraan toimistoomme, tai 09-725 04 500.
Tervetuloa juhlaristeilylle!
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Y/4/2025 - 18.12.2024
MTA:n hallinto vuonna 2025 ja muutos jäsenmaksuperusteeseen
Liiton syyskokous pidettiin 4. joulukuuta Helsingissä (Kilta-sali). Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toiseksi hallituskaudeksi maanviljelijä Anssi Laamanen maaseutuelinkeinoista.
Hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja + kahdeksan jäsentä) säilyy ennallaan.
Uusia hallituksen varsinaisia jäseniä ovat maaseutuelinkeinoissa marjanviljelijä Aarni Alanne Paimiosta, puutarha-alalla toimitusjohtaja Inari Jansson Tampereelta ja turkistuotantoalalla toimitusjohtaja Fredrik Snellman Pedersören kunnasta. Hallituksen varajäseniksi siirtyivät hallituksesta puutarha-alaa edustava toimitusjohtaja Tomi Tahvonen Raaseporista ja maaseutuelinkeinoja edustava maanviljelijä Timo Heikkilä Ruskosta. Hallituksen varapuheenjohtajasta sekä työvaliokunnan kokoonpanosta päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2025.
Lisäksi syyskokous valitsi tilintarkastajan ja vaalivaliokunnan vuodelle 2025.
Hallituksen kokoonpano 2025
Puheenjohtaja: maanviljelijä Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay, Juva, sekä Jokiniemen Kartano Oy, Loviisa; maaseutuelinkeinot
Maaseutuelinkeinot:
Tilanhoitaja Mikael Jensen, Söderlångvik gård, Kemiönsaari
varajäsen: maanviljelijä Aarne Schildt, Bosgård Oy, Porvoo
Marjanviljelijä Aarni Alanne, Alanteen tila, Paimio
varajäsen: maanviljelijä Timo Heikkilä, Heikkilän tila, Rusko
Henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén, Munax Oy, Laitila
varajäsen: maanviljelijä Hanna-Mari Mähönen, Koivurannan tila, Kuopio
Puutarha-ala:
Toimitusjohtaja Juha Oksanen, Oksasen Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Sakari Tamsi, Matti Tamsi Oy, Teuva.
Talouspäällikkö Jenni Rantanen, Huiskulan Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen, Ansari-Yhtymä Oy, Luumäki
Toimitusjohtaja Inari Jansson, Harviala Oy, Tampere
varajäsen: Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen, Puutarha Tahvoset Oy, Raasepori
Viher- ja ympäristörakentamisala:
Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy, Forssa
varajäsen: talous- ja henkilöstöpäällikkö Katja Hyvönen, Viherpalvelut Hyvönen Oy, Lahti
Turkistuotantoala:
Toimitusjohtaja Fredrik Snellman, Torp Frys Oy, Pedersören kunta
varajäsen: toimitusjohtaja Esa Rantakangas, Höltin Minkki Oy, Lappajärvi
Tilintarkastaja
KPMG Oy: Tilintarkastaja Mikko Laijoki KHT
Varatilintarkastaja KPMG Oy:n tarvittaessa nimeämä henkilö.
Vaalivaliokunta
Vaalivaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä syyskokouksen valitsemina toimitusjohtaja Olavi Järvenpää (viher- ja ympäristörakentamisala) ja maanviljelijä Henrik Jensen (maaseutuelinkeinot).
Työehtosopimusvaliokunnat
Hallituksen nimeämät eri sopimusalojen valiokunnat osallistuvat työehtosopimusten valmisteluun neuvottelujen yhteydessä. Valiokuntien kokoonpanosta vuonna 2025 päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.
Hallintoelinten kokoonpano on nähtävillä kotisivullamme kohdassa
Liitto > Hallinto.
Jäsenmaksut muuttuvat 2025
Uudeksi jäsenmaksuperusteeksi hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti 0,42 % edellisvuonna maksetusta palkkasummasta. Vähimmäismaksuksi hyväksyttiin 160 euroa (palkkasumma alle 38 095 euroa vuodessa) ja enimmäismaksuksi 6 300 euroa (palkkasumma yli 1 500 000 euroa vuodessa). Maksu vuokratyövoimasta säilyy ennallaan, eli 0,26 % työnantajan vuokratyövoiman käytöstä maksamasta kustannuksesta.
Vuosi-ilmoituksien lähettäminen
Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2024 toteu¬tunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.
Pyydämme lähettämään vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2025. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen.
Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Laskutamme jäsenmaksun työnantajan ilmoittaman palkkasumman perusteella.
Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsentemme välillä. Muun muassa tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.
Vuosi 2024 on viimeinen vuosi, jolloin lähetämme paperipostia. Vuoden 2025 alusta lähetämme jäsenkirjeet postitse ainoastaan niille jäsenille, jotka erikseen pyytävät. Painatamme ja lähetämme kuitenkin työehtosopimukset postitse myös jatkossa.
Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse
Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme kaikille jäsenillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2025.
Y/2/2025
Kela-korvauksia tulorekisteristä
Tulorekisterissä voi jo nyt hakea sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahoja, kuntoutusrahaa ja perhevapaakorvausta. Vuodenvaihteen jälkeen tulorekisterissä voi hakea myös osasairauspäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta.
Kela maksaa osasairauspäivärahan työnantajalle, jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa. Hakemuksen lisäksi työnantajan on ilmoitettava Kelaan osa-aikatyösopimuksen tiedot Työnantajan asiointipalvelussa. Liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus A tai lääkärinlausunto B, jonka on kirjoittanut työterveyslääkäri tai muuten työolosuhteet hyvin tunteva lääkäri. Työnantajan asiointipalvelu uudistuu 2.12.2024 ja samalla palvelun nimi muuttuu Työnantajan päiväraha- ja korvauspalveluksi.
Vuosilomakustannuskorvaus maksetaan työnantajalle, joka on velvollinen maksamaan työntekijälle vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan perusteella kertyneestä vuosilomasta. Työntekijälle voi kertyä vuosilomaa raskaus- ja vanhempainvapaapäiviltä yhteensä enintään 160 arkipäivältä. Jos työntekijä jää erityisraskausvapaalle, hänelle kertyy tämän lisäksi vuosilomaa koko erityisraskausvapaan ajalta.
Tulorekisterin verkkosivuilla (vero.fi/tulorekisteri) on ohjeet siitä, mitä tietoja työnantajan pitää antaa palkkatietoilmoituksella silloin, kun hän hakee osasairauspäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta. Sivuilta löytyvät ohjeet myös sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahojen, kuntoutusrahan ja perhevapaakorvauksen hakemiseen.
Kelan etuuksia eSARA-tiedostoina hakevat
Työnantajien, jotka hakevat Kelan etuuksia eSARA-tiedostoina, kannattaa jo nyt valmistautua hakemaan niitä tulorekisterissä. Ilmoitin.fi-palvelussa lähetettävien eSARA-tiedostojen käyttö päättyy vanhenevan tekniikan vuoksi 30.9.2025.
Kela on koonnut ohjeet, miten siirtyä hakemaan tukia tulorekisterissä.
Y/1/2025 - 16.12.2024
Luontoisetujen verotusarvot vuonna 2025
Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2025 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä.
Luontoisetujen euromäärissä on otettu huomioon kustannustason nousu, esimerkiksi ravintoedun arvo on nyt 8,60 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Lisäksi asuntoetujen arvot ovat nousseet.
Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2025
Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2025. Päätös on kirjeen liitteenä. Kokopäiväraha ja ateriakorvaus nousevat.
- kokopäiväraha 53,00 euroa
- osapäiväraha 24,00 euroa
- ateriakorvaus 13,25 euroa
Korvaus oman auton käytöstä nousee 59 senttiin kilometriltä. Käyttöedun korvausmäärä laskee 12 senttiin kilometriltä.
Päätökset löytyvät myös verohallinnon sivulta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset.
Huom!
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksissa on sovittu komennusluontoisten työmatkojen kulukorvauksista edellä mainituista poiketen. Matkakustannusten korvaukset tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille.
Luontoisetujen verotusarvot ja verovapaat matkakustannuksen korvaukset löytyvät Extranet-jäsensivuilta omina kohtina sekä kohdasta Jäsenkirjeet.
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2025
M+P+T+V/3/2024
Joulun ajan työ- ja vapaapäivät ja palkanmaksu 2024
Joulukuu ja vuodenvaihde tuovat tullessaan poikkeuksia normaaleihin työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun.
Itsenäisyyspäivä
Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä edellyttää, että työt itsenäisyyspäivänä keskeytetään kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka.
Jos työtä tehdään päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen vähennetä.
Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12. on perjantai ja edellä mainittujen edellytysten täyttyessä, työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä palkka. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Itsenäisyyspäiväviikon lauantai
Itsenäisyyspäiväviikon lauantai 7.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Jouluaatto
Jouluaatto 24.12. on tänä vuonna tiistai ja se on palkaton vapaapäivä. Mikäli jouluaattona joudutaan työtä tuotannollisista syistä teettämään, siitä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen jouluaatosta johtuen vähennetä.
Arkipyhäkorvaus
Työehtosopimusten mukaan arkipyhältä, joka on muu arkipäivä kuin lauantai, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus.
Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä.
Jos työtekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta säännösten mukaista palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että
- työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja että
- työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuranneelta työ-päivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä.
Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa
Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle seuraavien edellytysten täyttyessä samaan aikaan:
a) voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde
JA
b) työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäkorvaus eläintenhoitotyössä
Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntai-työstä, ilman arkipyhäkorvausta. Joulupäivän osalta maksetaan kuitenkin sekä arkipyhäkorvaus että palkka kuten sunnuntaityöstä, myös silloin, kun joulupäivä on lauantai tai sunnuntai.
Joulupäivä
Joulupäivä 25.12. on tänä vuonna keskiviikko ja edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä työntekijälle maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus.
Jos työntekijä työskentelee ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi 100 %:lla korotettu palkka.
Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä
Toinen joulupäivä (tapaninpäivä) 26.12. on tänä vuonna torstai. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Toisena joulupäivänä työskentelevälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Joulun jälkeinen lauantai
Joulun jälkeinen lauantai 28.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäivä
Uudenvuodenpäivä 1.1.2025 on keskiviikko ja työt pääsääntöisesti keskeytetään. Edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan
100 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai 4.1.2025 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäiväviikon lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Loppiainen
Loppiainen 6.1.2025 on maanantai. Edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Vuosiloma joulun aikaan
Viikolta 52 kuluu kolme vuosilomapäivää. Viikolta 1 kuluu viisi vuosilomapäivää. Vuosilomalain mukaan jouluaattoa kuten ei myöskään kirkollisia juhlapäiviä lueta lomapäiviksi.
Loman sisään sijoittuvilta arkipyhiltä tulee maksaa edellytysten täyttyessä arkipyhäkorvaus.
Palvelusvuosilisä vuonna 2024
Työntekijälle suoritetaan joulukuun ensimmäistä päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisät vuonna 2024 ovat seuraavat:
| Maaseutuelinkeinot: | |
| 5–9 v | 151 euroa |
| 10–15 v | 205 euroa |
| 16–19 v | 280 euroa |
| 20 v tai yli | 373 euroa |
| Puutarha-ala: | |
| 5–7 v | 97 euroa |
| 8–11 v | 189 euroa |
| 12–15 v | 284 euroa |
| 16–19 v | 376 euroa |
| 20 v tai yli | 480 euroa |
| Turkistuotantoala: | |
| 8–11 v | 99 euroa |
| 12–15 v | 193 euroa |
| 16–19 v | 290 euroa |
| 20 v tai yli | 383 euroa |