Y/3/2025
Ennakonpidätys vuonna 2025
Vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Aiemmin verokortit tulivat voimaan vasta helmikuussa. Myös verokortin tuloraja on nyt laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös mahdollinen lomaltapaluuraha.
Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2025 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2024 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2025
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2025 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu-ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2025 lukien.
Sosiaalivakuutusmaksut 2025 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):
1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,87 %
Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä
1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,06 %.
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2025 päivärahamaksua ei peritä alle 16 862 euron vuositulosta.
2. Työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus |
| 0,20 % | 0,59 % |
Maksu on 0,20 % kun palkkasumma on enintään 2 455 500 euroa ja 0,80 % sen yli menevältä osalta.
Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.
2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Osaomistajan osuus |
| 0,20 % | 0,30 % |
yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.
3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät
TyEL-maksut:
Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 25,28 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2023 on ollut vähintään 2 337 000 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus
Tilapäinen työnantaja
- palkkasumma alle 10 038 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 26,28 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta
| 17–52-vuotiailla | 7,15 % |
| 53–62-vuotiailla | 8,65 % |
| 63 vuotta täyttäneillä | 7,15 % |
Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.
TyEL-vakuuttamisen alaraja 70,08 e/kk
4. Ryhmähenkivakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus | |
| - keskimäärin | 0,06 % | – |
Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.
5. Tapaturmavakuutusmaksu
Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.
Y/2/2026 - 12.12.2025
Ennakonpidätys vuonna 2026
Vuoden 2026 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Verokortin tuloraja on laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös lomaltapaluuraha.
Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2026 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2025 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2026
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2026 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu¬ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2026 lukien.
Sosiaalivakuutusmaksut 2026 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):
1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,91 %
Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä
1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,10 %.
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2026 päivärahamaksua ei peritä alle 17 255 euron vuositulosta.
2. Työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus |
| 0,31 % | 0,89 % |
Maksu on 0,31 % kun palkkasumma on enintään 2 509 500 euroa ja 1,23 % sen yli menevältä osalta.
Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.
2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Osaomistajan osuus |
| 0,31 % | 0,39 % |
yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.
3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät
TyEL-maksut:
Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 24,85 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2024 on ollut
vähintään 2 455 500 euroa, vakuutusmaksuun
vaikuttavat maksuluokan mukainen
työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus
Tilapäinen työnantaja
- palkkasumma alle 10 272 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 25,85 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta
| 17–52-vuotiailla | 7,30 % |
| 53–62-vuotiailla | 7,30 % |
| 63 vuotta täyttäneillä | 7,30 % |
Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.
TyEL-vakuuttamisen alaraja 71,72 e/kk
4. Ryhmähenkivakuutusmaksu
| Työnantajan osuus | Työntekijän osuus | |
| keskimäärin | 0,06 % | – |
Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.
5. Tapaturmavakuutusmaksu
Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen.
Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.
Y/1/2026 - 12.12.2025
Luontoisetujen verotusarvot vuonna 2026
Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2026 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä.
Luontoisetujen euromäärissä on otettu huomioon kustannustason nousu, esimerkiksi ravintoedun arvo on nyt 8,80 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Asuntoetujen arvot osin muuttuvat ja osin pysyvät samoina.
Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2026
Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026. Päätös on kirjeen liitteenä. Päivärahat ja ateriakorvaus nousevat.
- kokopäiväraha 54,00 euroa
- osapäiväraha 25,00 euroa
- ateriakorvaus 13,50 euroa
Korvaus oman auton käytöstä laskee 55 senttiin kilometriltä. Käyttöedun korvausmäärä laskee 11 senttiin kilometriltä.
Päätökset löytyvät myös verohallinnon sivulta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset.
Huom!
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksissa on sovittu komennusluontoisten työmatkojen kulukorvauksista edellä mainituista poiketen. Matkakustannusten korvaukset tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille.
Luontoisetujen verotusarvot ja verovapaat matkakustannuksen korvaukset löytyvät Extranet-jäsensivuilta hakusanalla sekä kohdasta Jäsenkirjeet.
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026
M+P+T+V/4/2025
Joulun ajan työ- ja vapaapäivät ja palkanmaksu
Joulukuu ja vuodenvaihde tuovat tullessaan poikkeuksia normaaleihin työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun.
Itsenäisyyspäivä
Lain (388/1937) mukaan työt keskeytetään itsenäisyyspäivänä kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka.
Päivä-, tunti- tai urakkapalkalla olevan työntekijän kohdalla palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen vähennetä.
Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12. on lauantai. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/1937)
Jouluaatto
Jouluaatto 24.12. on tänä vuonna keskiviikko ja se on palkaton vapaapäivä. Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen jouluaatosta johtuen vähennetä.
Mikäli jouluaattona joudutaan työtä tuotannollisista syistä teettämään, siitä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Arkipyhäkorvaus
Työehtosopimusten mukaan arkipyhältä, joka on muu arkipäivä kuin lauantai, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus.
Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä.
Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että
- työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja että
- työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuranneelta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä.
Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa
Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle seuraavien edellytysten täyttyessä samaan aikaan:
a) voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde
JA
b) työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.
Arkipyhäkorvaus eläintenhoitotyössä
Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta. Joulupäivän osalta maksetaan kuitenkin sekä arkipyhäkorvaus että palkka kuten sunnuntaityöstä, myös silloin, kun joulupäivä on lauantai tai sunnuntai.
Joulupäivä
Joulupäivä 25.12. on tänä vuonna torstai ja edellytysten täyttyessä työntekijälle maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus.
Jos työntekijä työskentelee ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi 100 %:lla korotettu palkka.
Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä
Toinen joulupäivä (tapaninpäivä) 26.12. on tänä vuonna perjantai. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellytykset täyttyvät. Toisena joulupäivänä työskentelevälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Joulun jälkeinen lauantai
Joulun jälkeinen lauantai 27.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäivä
Uudenvuodenpäivä 1.1.2026 on torstai ja työt pääsääntöisesti keskeytetään. Edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai
Uudenvuodenpäiväviikon lauantai 3.1.2026 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäiväviikon lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Loppiainen
Loppiainen 6.1.2026 on tiistai. Edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Loppiaisviikon lauantai
Loppiaisviikon lauantai 10.1.2026 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.
Vuosiloma joulun aikaan
Viikolta 52 kuluu kolme vuosilomapäivää. Viikolta 1 kuluu viisi vuosilomapäivää. Vuosilomalain mukaan jouluaattoa kuten ei myöskään kirkollisia juhlapäiviä lueta lomapäiviksi.
Loman sisään sijoittuvilta arkipyhiltä tulee maksaa edellytysten täyttyessä arkipyhäkorvaus.
Palvelusvuosilisä vuonna 2025
Työntekijälle suoritetaan joulukuun ensimmäistä päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisät vuonna 2025 ovat seuraavat:
| Maaseutuelinkeinot: | |
| 5–9 v | 155 euroa |
| 10–15 v | 211 euroa |
| 16–19 v | 287 euroa |
| 20 v tai yli | 383 euroa |
| Puutarha-ala: | |
| 5–7 v | 100 euroa |
| 8-11v | 194 euroa |
| 12-15 v | 303 euroa |
| 16-19 v | 386 euroa |
| 20 v tai yli | 492 euroa |
| Turkistuotantoala: | |
| 8-11 v | 102 euroa |
| 12-15 v | 198 euroa |
| 16-19 v | 298 euroa |
| 20 v tai yli | 393 euroa |
Kutsu liittokokoukseen - 22.10.2025
Kutsu liittokokoukseen
Arvoisa liiton jäsen
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 17. joulukuuta 2025 klo 10.00 alkaen Solo Sokos Hotel Tornissa (osoite: Ratapihankatu 43, Tampere)
Kokouspäivä sisältää syyskokouksen lisäksi koulutusta, ja illalla liitto tarjoaa 80. juhlavuotensa päätteeksi Tampereen Teatterissa esitettävän näytelmän Sarjahurmaajat.
Kokouspäivän ohjelma
8.30 Aamupala
9.15 Tukea käytännön työsuojelutyöhön – erityisasiantuntija Päivi Sarmala, Työturvallisuuskeskus
10.00 Syyskokous
- Avaus, puheenjohtaja Anssi Laamanen
- Syyskokouksen sääntömääräiset asiat
n. 11.00 Lounas
12.00 Työlupamenettelystä – prosessiasiantuntija Merja Niemelä, Migri
13.30 Aluehallintovirastosta ajankohtaista
15.00 Iltapäiväkahvit ja sämpylä
18.00 Sarjahurmaajat – Tampereen Teatteri
Tervetuloa!
Hallitus
Syyskokouksessa käsiteltävät sääntömääräiset asiat:
- talousarvio vuodelle 2026
- jäsenmaksut vuodelle 2026
- palkkiot ja kulukorvaukset vuodelle 2026
- hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2026
- hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle vuosille 2026–2027
- tilintarkastajan valinta vuodelle 2026
- vaalivaliokunnan valinta vuodelle 2026
Ilmoittautuminen syyskokoukseen
Pyydämme syyskokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 16.11.
Tarvitsemme samalla sitovat ilmoittautumiset myös teatteria varten.
M+P+T+V/3/2025
Työpaikan työsuojeluyhteistyö toimikaudella 2026-2027
Työsuojeluasioiden hoitaminen edellyttää yhteistyötä työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välillä.
- Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää määräyksiä työpaikkakohtaisen yhteistoiminnan järjestämisestä.
- Työehtosopimuksen liitteenä olevassa sopimuksessa työsuojelun yhteistoiminnasta on määritelty mm. työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät.
- Uusi kahden vuoden toimikausi alkaa 1.1.2026.
Työsuojelupäällikkö
Jokaisella työpaikalla on nimettävä työsuojelupäällikkö edustamaan työnantajaa työsuojelun yhteistoiminta-asioissa. Pienillä työpaikoilla työnantaja käytännössä itse toimii työsuojelupäällikkönä.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on mm. avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäälliköksi voidaan nimetä työnantaja-asemassa oleva henkilö, joka on perehtynyt työsuojeluasioihin.
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut ovat henkilöstön edustajia työsuojeluyhteistyössä. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, tulee työntekijöiden valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa ja tämän varavaltuutetut, elleivät he osallistu koko henkilöstöä edustavan työsuojeluvaltuutetun valintaan.
Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on kaksi vuotta. Uusi kahden vuoden toimikausi alkaa 1.1.2026.
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen tehtävissä 1.1.2026–31.12.2027 toimivat henkilöt tulee työpaikoilla valita marras–joulukuun aikana 2025.
Alle 10 työntekijän työpaikat
Alle 10 työntekijän työpaikoilla työntekijöillä on mahdollisuus valita keskuudestaan työsuojeluasiamies. Toisin kuin työsuojeluvaltuutetun osalta lakisääteistä velvoitetta tähän ei kuitenkaan ole. Työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu myös alle 10 työntekijän työpaikoille.
Yhteistoiminnan järjestäminen käytännössä
Työpaikalla tapahtuvan yhteistyön muodosta voidaan sopia paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus, työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistyömuodosta ole sovittu, perustetaan työsuojelutoimikunta, mikäli työpaikalla työskentelee vähintään 20 työntekijää.
Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa sekä puolet sitä työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on näistä suurempi ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi.
Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen.
Käytännössä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tai -valtuutetut sekä varavaltuutetut muodostavat laissa tarkoitetun yhteistyöelimen.
Edellä mainittuihin työpaikan henkilöstön lukumääriin (10 tai 20 työntekijää) lasketaan sekä työntekijä- että toimihenkilöasemassa olevat työntekijät.
Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaali
Työsuojelupäällikön tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitsemiseksi. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta ei välttämättä edellytä äänestämistä. Valinnoista voidaan myös sopia, mikäli suostumuksensa antaneita henkilöitä on asetettu vain yksi valtuutetun ja kaksi varavaltuutetun tehtävään.
Työsuojeluvaalien ajankohdasta on ilmoitettava työntekijöille vähintään 14 vuorokautta ennen vaalia. Vaali suoritetaan työpaikalla ja siihen on kaikilla työntekijöillä oikeus osallistua. Vaaliajankohtana vuosilomalla, sairauslomalla tai lomautettuina olevilla on myös oikeus osallistua valintaan. Lomautettuna oleva voidaan myös valita työsuojeluyhteistyötehtäviin.
Tarvittaessa työpaikat saavat vaaliohjetta Työturvallisuuskeskuksesta, puh. 09 616 261 tai sähköposti:
Vaaliohje löytyy Työturvallisuuskeskuksen sivuilta ttk.fi > Työsuojelun yhteistoiminta > Työsuojeluvaalit sekä MTA:n jäsensivuilta.
Ilmoitus valinnoista Työturvallisuuskeskukseen
Kun valinnat on suoritettu, työnantajan on ilmoitettava työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen sekä työsuojeluasiamiehen nimet ja osoitteet Työturvallisuuskeskukseen.
Vaikka työsuojeluasioista vastaavana toimii pienillä työpaikoilla ainoastaan työsuojelupäällikkö/työnantaja, tulee tämän yhteystiedot ilmoittaa Työturvallisuuskeskukseen. Työsuojelupäällikön ollessa TTK:n rekisterissä työpaikalle lähetetään maksutta tietoa ajankohtaisista työturvallisuusasioista ja -koulutuksesta.
Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus
Työsuojeluvaltuutetulle maksettava kuukausittainen korvaus on 30.4.2026 asti:
| Työntekijäin lukumäärä työpaikalla | Vapaata t/kk | Korvaus euroa/kk |
|---|---|---|
| 10–20 | 4 | 44 |
| 21–50 | 6 | 57 |
| 51 tai enemmän | 10 | 93 |
Y/12/2025 - 28.8.2025
MTA kouluttaa - Syksy 2025 työsuhdeasiainpäivät
Syksyn työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin haastavista työyhteisötilanteista. Kouluttajana Kati Säilä, KTM, työnohjaaja ja valmentaja, Luotain Consulting Oy. Katin johdolla paneudumme seuraaviin asiakokonaisuuksiin:
- Mitä on vastuuton työkäyttäytyminen?
- Erilaisia tyypillisiä haastavia tilanteita työyhteisöissä ja niiden ratkaiseminen.
- Vastuuttoman työkäyttäytymisen, ongelmien ja konfliktien varhainen tunnistaminen.
- Miten tunnistaa huolenaiheet ja puuttua ajoissa - varhainen välittäminen.
- Puheeksi ottaminen ja palautteen antaminen.
- Minkä viestin puheeksi ottamattomuus antaa?
- Oman mielen rauhoittaminen ja viestinnälliset taidot erilaisissa tilanteissa.
- Jatkuva vuoropuhelu ja valmentavan johtamisen ydintaito.
Voit valmistautua koulutukseen miettimällä etukäteen tilanteita, jotka olet kokenut haastaviksi työnantajana. Käymme läpi näitä esimerkkejä myös koulutuksessa.
Tämän lisäksi aiheina työpaikan pelisäännöt sekä liiton ajankohtaiset asiat.
Työsuhdeasianpäivät:
- Seinäjoki 12.11.2025 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Original Sokos hotelli Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki
ilmoittaudu viimeistään 15.10. - Seinäjoki 13.11.2025 klo 8.30–16.00
Original Sokos hotelli Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki
ilmoittaudu viimeistään 15.10. - Oulu 18.11.2025 klo 8.30–16.00
Scandic Oulu City, Saaristonkatu 4, Oulu
ilmoittaudu viimeistään 15.10.
Koulutukseen mahtuu enintään 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.
Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.
Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.
Ilmoittaudu koulutukseen
Ilmoittaudu koulutukseen jäsensivujen kautta: tyonantajat.fi > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Tervetuloa koulutukseen!
Alustava koulutuspäivän ohjelma
- 8.30 Aamupala
- 9.00 Ajankohtaiset
- 9.45 Tauko
- 10.00 Työpaikan pelisäännöt
- 11.15 Lounas
- 12.00 Haastavat työyhteisötilanteet
- 13.45 Kahvitauko
- 14.00 Haastavat työyhteisötilanteet
- 15.30 Yhteenveto ja loppukeskustelut
- n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Y/11/2025
Yhteistoimintalaki uudistuu 1.7.2025
- Lain soveltamiskynnystä nostetaan 50 työntekijän yrityksiin.
- Myös 20–49 työntekijän yrityksiin kohdistuu velvoitteita.
- Muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoa lyhennetään.
- Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä.
Jatkossa yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Osa lain velvoitteista koskevat kuitenkin myös yrityksiä, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää, joskin kevennetyssä muodossa.
20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävät yritykset
Jatkuva vuoropuhelu kevenee
Lakimuutoksen tarkoituksena on helpottaa työpaikan asioiden käsittelyä työnantajan ja henkilöstön kesken. Jatkossa ei enää tarvitse noudattaa yhteistoimintalain mukaisia vähimmäismääriä keskusteluille. Jokaisen työnantajan tulee kuitenkin luoda työpaikalle omat käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Myös jo olemassa olevia käytäntöjä voidaan edelleen noudattaa, jos ne tukevat jatkuvaa vuoropuhelun käymistä.
Vuoropuhelu käydään pääsääntöisesti henkilöstön edustajan kanssa. Jos työnantaja ja edustaja näin sopivat tai jos työpaikalla ei ole nimettyä edustajaa, keskustelua käydään koko henkilöstön kanssa.
Muutosneuvotteluvelvollisuus vain tietyissä tilanteissa
Muutosneuvottelut on käynnistettävä, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana. Toimenpiteiksi lasketaan irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella ja lomauttaminen irtisanomisperusteella.
Jos työnantaja harkitsee lomautuksia, jotka perustuvat työn tilapäiseen vähentymiseen (enintään 90 päivää kestävät lomautukset), ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita.
Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.
Uudet muutosneuvotteluajat kaikenkokoisiin yrityksiin
Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat lyhenevät seuraavasti:
Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 50 työntekijää:
- 3 viikkoa, kun
- neuvottelut koskevat vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai toistaiseksi, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista
- 7 päivää, kun
- neuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista, tai
- neuvottelut koskevat lomauttamista enintään 90 päiväksi, tai
- yritys on saneerausmenettelyn kohteena.
Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää:
7 päivää, kun
- työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana (irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella
tai lomauttaminen irtisanomisperusteella)
Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.
Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä
Lakiin on lisätty säännös, jonka mukaan on varattava aikaa työvoimapalveluiden selvittämiselle. Määräys koskee kaikkia lain soveltamisalan piirissä olevia yrityksiä.
Jos irtisanomisia harkitaan vähintään 10 työntekijän osalta, työntekijöiden työsuhde ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää. Neuvotteluesitys toimitetaan viranomaiselle neuvotteluiden alussa.
Laki yhteistoimintalain muuttamisesta (252/2025)
Y/10/2025
Muutoksia työlupiin liittyen voimaan 11.6.2025
- Työantajalle uusi ilmoitusvelvollisuus, kun työsuhde päättyy ennenaikaisesti.
- Työntekijän oleskeluluvan työnteko-oikeus laajenee.
- Muutokset eivät koske kausityöntekijöitä.
Työt eivät ala tai päättyvät ennenaikaisesti
Jatkossa työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle, kun työntekijän oleskeluluvalla olevan työntekijän työntekoon tulee muutoksia.
Työnantajan on tehtävä ilmoitus seuraavissa tilanteissa:
1) Työntekijä ei ole aloittanut työntekoa.
2) Työsuhde on päättynyt ennenaikaisesti ennen työntekijän oleskeluluvan voimassaolon päättymistä.
Ilmoitus on tehtävä viimeistään 14 kalenteripäivän sisällä siitä, kun työnteon olisi pitänyt alkaa tai siitä, kun työsuhde on päättynyt. Tiedot annetaan ensisijaisesti EnterFinland-palvelussa. Jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta ilmoittaa tietoja sähköisesti, tiedot voidaan antaa Maahanmuuttoviraston lomakkeella.
Työntekijä jää työttömäksi
Jos työsuhde päättyy työntekijän oleskeluluvan voimassa ollessa, työntekijä voi etsiä uutta työtä seuraavin ehdoin:
- Uutta työtä voi hakea kolmen kuukauden ajan.
- Jos henkilö on ollut Suomessa vähintään kaksi vuotta työntekijän oleskeluluvalla, aikaa on kuusi kuukautta.
- Jos oleskelulupaa on jäljellä vähemmän, työnhakuajan pituus määräytyy jäljellä olevan luvan mukaan.
- Työntekijä voi jatkossa vaihtaa työpaikkaa aloille, joilla on työvoimapula, ilman uuden oleskeluluvan hakemista. Valtakunnallisista työvoimapula-aloista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Asetusta päivitetään jatkossa säännöllisesti yhteistyössä KEHA-keskuksen ja ELY-keskusten kanssa, jotta alojen listaus vastaisi aina Suomen ajankohtaista työvoimapulatilannetta.
- Jos uutta työtä ei löydy, lupa peruutetaan ja työntekijän on poistuttava Suomesta.
Työnantaja palkkaa työntekijän, jolla on voimassa oleva työlupa
Työnantaja voi palkata työntekijän, jolla on voimassa oleva työnteko-oikeus alalle. Työnantaja voi myös palkata työntekijän, jolla on työnteko-oikeus toiselle alalle, jos työnantajan tarjoama työtehtävä on linjattu työvoimapula-alaksi. Koska työnantaja ei ole ollut mukana työluvan hakuvaiheessa, työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle viimeistään 7 kalenteripäivän sisällä työn aloittamisesta. Seuraavat tiedot ilmoitetaan:
- työtunnit
- työsuhteen kesto
- palkka
- sovellettava työehtosopimus
Samalla työpaikan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ilmoitetaan työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus.
Kun työnantaja palkkaa työntekijän, jolla jo on voimassa oleva työlupa, 1 600 euron ansaintaedellytystä ei tarvitse huomioida. Maahanmuuttovirasto tarkastaa ansaintaedellytyksen täyttymistä jatkolupahakemuksen yhteydessä. Jos työsuhde edelleen jatkuu ja kuukausiansainta alittaa 1 600 euron (esim. osa-aikatyö, eikä muita työnantajia), on kuitenkin mahdollista, että jatkolupaa ei myönnetä.
Kausityölain perusteella työskentelevät kausityöntekijät
Ilmoitusvelvollisuus ei koske työntekijöitä, jotka työskentelevät kausityöviisumilla, kausityötodistuksella tai kausityöoleskeluluvalla.
Kausityöntekijällä voi olla monta työnantajaa. Kaikki työnantajat on oltava merkittynä kausityölupaan. Jo myönnettyyn kausityölupaan voidaan hakemuksesta lisätä uusia työantajia.
M+P+T/1/2025
Vuosiloma 2025
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset:
Käsitteitä
- lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
- täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
- lomakausi on 2.5.–30.9.
- talvilomakausi on 1.10.–30.4.
- lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
- prosenttiperusteista lomakorvausta maksetaan määräaikaiselle työntekijälle
- lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta
Vuosiloman ansainta
Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.
Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Esimerkki 1:
A:n työsuhde alkanut 22.4.2024 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2024–31.3.2025 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.
A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2025. Tältä 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.
Esimerkki 2:
B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2024 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2024–31.3.2025 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.
Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit
Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:
- Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
- Työntekijän oma vuosiloma
- Työajan tasoittumisvapaat
- käytettäessä keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää)
- luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
- Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
- Erityisraskausvapaa
- Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
- Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
- Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
- Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
- Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
- Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
- Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
- Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
- Työn edellyttämä koulutus
- Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
- Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
- Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
- Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.
Vuosiloman ajankohta
Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:
Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9.
Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti:
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
- lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
- 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
Puutarha-alan työehtosopimus
- lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää
- 8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
Turkistuotantoalan työehtosopimus
- lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää
- 6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä.
Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4.
Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:
Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:
- 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
- vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2025 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2025–30.4.2026. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
- lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2026 mennessä
- työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.
Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen
Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.
Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.
Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu
Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.
Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.
Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.
Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.
Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.
Esimerkki:
Työntekijä aloittaa lomansa 30.6. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 26.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 7.7.–20.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 7.7.–12.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 13.7.–20.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 21.7.–26.7.2025. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.
Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.
Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.
Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.
Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin
Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.
Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden
Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.
Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.
Esimerkki:
Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2025 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2025. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2025 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2025–31.3.2026 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.
Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.
Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.
Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle
Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.
Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.
Irtisanomisaika ja vuosiloma
Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2025 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.
Jos työsuhde kuitenkin päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta.
Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle
Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.
Lomapalkka
Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.
Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala:
- Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
- Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
- Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimus 34 §
Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.
- Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Lomaltapaluuraha
Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.
Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainittujen syiden takia.
Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.
Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Esimerkki:
Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:
| Lomapäivän palkka | 37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03 |
| Loma-ajan palkka | 12 pv x 74,03 = 888,38 euroa |
| Lomaltapaluuraha | 50 % x 888,38 = 444,19 |
| Työpäivän palkka | 7,5 t x 11,50 = 86,25 |
| Vapaan pituus | 444,19/86,25 = 5,15 työpäivää |
Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.
Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.
Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu
Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta, eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.
Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.
Esimerkki:
Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 3.2.2025. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2025. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2024–31.3.2025 ansiot) / 30 x 12.
Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.
Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.
Esimerkki:
Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 2.6.2025. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 30.6.2025. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.
Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2026), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.
Kausityöntekijän prosenttiperusteinen lomakorvaus
Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
Prosenttiperusteinen lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala
- 12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
- 15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta
Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.
Työntekijän oikeus vapaaseen
Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.
Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.
KELA:lta korvausta lomakustannuksiin
Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.
Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.
JUHANNUKSEN PALKANMAKSU
Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.
Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.
Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (20.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (21.6.), joka on juhannuspäivä.
Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.