maatalous_peltomaisema

Y/8/2024

LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS

Sisältö:

  • Työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevat uudistukset
  • Luettelo lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä
  • Uusi asetus raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä
  • Tulossa olevia lainsäädännöllisiä uudistuksia

 

Työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevat uudistukset

Työrauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Lakimuutosten tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä. Muutosten myötä

  • työrauhan rikkomisesta tuomittavia sakkoja korotetaan
  • myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan
  • poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan
  • työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia sakkoja korotetaan

Työrauhavelvollisuus vallitsee silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Sinä aikana ei saa ryhtyä mihinkään työtaistelutoimenpiteeseen, joka koskee voimassa olevaa työehtosopimusta. Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta seuraa hyvityssakko.

Uudistuksen myötä hyvityssakon määrää on korotettu. Hyvityssakko on vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

Hyvityssakkoa sovelletaan myös, kun työrauhavelvollisuus rikotaan suhteettomalla myötätuntotyötaistelulla tai enimmäiskeston ylittävällä poliittisella työtaistelulla (kts. jäljempänä).

Työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa, jos hän jatkaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työnantaja on kirjallisesti ilmoittanut hänelle tästä. Oikeus hyvitykseen ei edellytä tuomion lainvoimaisuutta. Työnantajalla on oikeus kuitata hyvitys palkasta ainoastaan työntekijän nimenomaisella suostumuksella. Muutoin kuittaus edellyttää, että hyvitys on tuomittu maksettavaksi lainvoimaisella tuomiolla.

Finlex:
Laki työsopimuslain 3 luvun ja 7 luvun 2 §:n muuttamisesta (248/2024)
Laki työehtosopimuslain muuttamisesta (246/2024)

 

Suhteettomia myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan

Myötätuntotyötaistelulla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Työrauhavelvollisuuden vallitessa myötätuntotyötaistelut rajataan sellaisiin, joilla ei ole suhteettoman vahingollisia seurauksia riidan ulkopuolisille työnantajille ja niiden sopimuskumppaneille. Pääosa nykyisin esiintyneistä myötätuntotyötaisteluista on siten jatkossakin sallittuja. Sääntely ei koske aloja, joilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.

Myötätuntotyötaistelua ei saa järjestää, jos tuettavan työtaistelun tavoitteena on muu kuin työehtosopimuksen solmiminen ja työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan suhteetonta vahinkoa. Työnantajan tuotanto- tai palvelutoimintaa ei saa rajoittaa laajemmin kuin mitä on välttämätöntä kyseisen riidan ratkaisemiseksi. Säännös koskee myös myötätuntotyötaistelua, jolla ei pystytä luomaan välittömiä vaikutuksia pääriidan piiriin kuuluvissa yrityksissä. Säännös on suunniteltu suojelemaan sivullisia työnantajia ja työntekijöitä tarpeettomilta haitoilta ja varmistamaan työtaistelutoimeenpiteen kohtuullisuus.

 

Poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan

Poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa rajoitetaan työrauhavelvollisuuden vallitessa. Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tavoitteena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon valtakunnallisella, alueellisella tai kunnallisella tasolla.

Työnseisaus ei saa jatkua enää sen jälkeen, kun on kulunut 24 tuntia sen aloittamisesta. Muutoin kuin työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu saa kestää enintään kaksi viikkoa. Kyse voi olla esimerkiksi ylityö- tai vuoronvaihtokiellosta. Poliittista työtaistelua ei saa järjestää, jos toimeenpaneva yhdistys 12 kuukauden kuluessa tosiasiallisesti jatkaa aiemmin järjestämäänsä poliittista työtaistelua saman tavoitteen saavuttamiseksi.

 

Työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan

Ilmoitusvelvollisuus työtaistelusta laajennetaan koskemaan myös työnseisauksena järjestettävää myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua. Jatkossa näistä on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen niiden aloittamista ja laajentamista. Syyt, alkamishetki ja laajuus ilmoitetaan kirjallisesti valtakunnansovittelijan toimistoon. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus on työrauhavelvollisuuden vallitessa annettava myös työehtosopimusosapuolelle. Myötätuntotyötaistelun osalta ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimusosapuolelle.

Finlex: Laki työehtosopimuslain muuttamisesta (246/2024)

 

Luettelo lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Jatkossa työnantajan on pidettävä luetteloa myös lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä ja niille altistuvista työntekijöistä sekä säilytettävä kyseiset tiedot 5 vuotta. Muutos on tullut lakiin syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (ASA-laki).

Työnantajan lopettaessa toimintansa tiedot on annettava työsuojeluviranomaiselle 5 vuoden määräajasta jäljellä olevaksi ajaksi. Työnantajan pitämään luetteloon on merkittävä työosastoittain ja kalenterivuosittain:

1) työnantajaa koskevat tiedot;
2) käytetyt ja esiintyvät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset tekijät;
3) syöpää aiheuttavaa, perimää vaurioittavaa tai lisääntymiselle vaarallista ainetta sisältävät tuotteet ja niiden käyttömäärät vuosittain;
4) syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan, perimää vaurioittavan tai lisääntymiselle vaarallisen tekijän käyttötapa tai muu altistumista aiheuttava syy;
5) työntekijöiden altistumisen mitattu määrä, jos tieto on käytettävissä;
6) altistuneiden työntekijöiden nimet, henkilötunnukset, ammatit ja altistumistiedon peruste.

Työnantajan on tiedotettava työntekijöiden edustajille luettelon pitämisestä. Työntekijöillä ja työntekijöiden edustajilla on oikeus saada käyttöönsä ryhmätason tiedot ilman henkilöiden nimiä ja henkilötunnuksia.

Työterveyslaitos on koonnut verkkosivulle tietopaketin lisääntymiselle vaarallisista kemiallisista altisteista sekä yhteenvedon työnantajan velvollisuuksista ja työterveyshuollon roolista.

Työnantaja ilmoittaa tiedot työntekijöiden altistumisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville ja perimää vaurioittaville tekijöille ASA-rekisteriin, jossa kyseiset tiedot säilytetään ASA-lain mukaan 80 vuotta. Ilmoitus ASA-rekisteriin tulee ensisijaisesti tehdä Työterveyslaitoksen ylläpitämän sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta.

Finlex: Laki ASA-lain muuttamisesta (117/2024)

 

Uusi asetus työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä

Asetuksella täsmennetään ja selkeytetään raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua työpaikoilla. Asetus koskee kaikkia työpaikkoja ja kaikkia aloja.

Asetuksessa säädetään riskin arvioinnista sekä huomioon otettavista vaaraa aiheuttavista tekijöistä. Lisäksi säädetään työnantajan velvollisuudesta tiedottaa riskeistä ja eritystä vaaraa aiheuttavista tekijöistä sekä toimenpiteistä riskien poistamiseksi.

Uusi asetus korvaa lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen.

Asetukseen on lisätty aikaisempaan säädökseen verrattuna:

  • Imettävät ja äskettäin synnyttäneet työntekijät.
  • Fysikaaliset ja fyysiset tekijät, joiden tiedetään aiheuttavan vaaraa raskaana oleville tai äskettäin synnyttäneille työntekijöille taikka raskaudelle: melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut, tärinä ja liike, taakkojen käsittely, liikkeet ja asennot, liikkuminen, henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset.
  • Työolosuhteita, joiden tiedetään aiheuttavan vaaraa raskaana oleville, äskettäin synnyttäneille tai imettäville työntekijöille taikka raskaudelle tai imetykselle, kuten yötyö sekä savu- ja kemikaalisukellus.
  • Kemiallisten tekijöiden luetteloon on lisätty mangaani, alumiini, hitsaushuurut, ihon kautta imeytyvät haitalliset kemikaalit ja asetuksessa 113/2024 mainitut syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työmenetelmät.

Finlex: Valtioneuvoston asetus (143/2024)

 

Tulossa olevia lainsäädännöllisiä uudistuksia

Seuraavien lainsäädännöllisten uudistusten käyttöönottoajankohta ei ole vielä tiedossa.

Neuvottelujärjestelmän kehittäminen

Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tavoite on säätää palkantarkistusten yleisestä linjasta ja selvittää keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua.

Paikallisen sopimisen lisääminen

Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi hallituksen uudistuksista, joilla kehitetään Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Tarkoitus on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Hallituksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollisimman yhdenvertaista.

Nopeampi työlupaprosessi

Työlupaprosessia on tarkoitus yksinkertaistaa. Tavoitteena on luopua kaksivaiheisesta prosessista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto tekee työntekijän oleskelulupaan liittyvän osapäätöksen, ja siirtää prosessi yksinomaan Maahanmuuttoviraston toimivaltaan. Ehdotetut muutokset vaikuttaisivat sekä työntekijän oleskelulupiin että kausityöoleskelulupiin.

Yhteistoimintalain muuttaminen

Hallituksen tavoitteena on muuttaa yhteistoimintalain soveltamisalaa 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Lisäksi muutosneuvotteluiden vähimmäisaikoja on tarkoitus lyhentää.

 


taimisto_taimet2

M+P+T/3/2024

Vuosiloma 2024

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset:

Käsitteitä

  • lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso.
  • täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa.
  • lomakausi on 2.5.–30.9.
  • talvilomakausi on 1.10.–30.4.
  • lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.
  • lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta.

Vuosiloman ansainta

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Esimerkki 1:

A:n työsuhde alkanut 24.4.2023 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2023–31.3.2024 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.

A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 24.4.2024. Tältä 1.4.2024 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Esimerkki 2:

B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2023 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2023–31.3.2024 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit

Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:

  • Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
  • Työntekijän oma vuosiloma
  • Työajan tasoittumisvapaat
    • käytettäessä keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää)
    • luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
  • Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
  • Erityisraskausvapaa
  • Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
  • Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
    • Aiemmin äitiys- ja vanhempainvapaa sekä isyys- ja vanhempainvapaa kerryttivät lomaa 156 arkipäivän ajalta. 160 arkipäivän kertymistä sovelletaan silloin, jos laskettu synnytysaika oli 4.9.2022 tai myöhemmin. Jos taas laskettu aika oli ennen 4.9.2022 niin silloin sovelletaan 156 arkipäivän kertymää.
  • Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
  • Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
  • Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
  • Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
  • Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
  • Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
  • Työn edellyttämä koulutus
  • Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
  • Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
  • Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
  • Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.

Vuosiloman ajankohta

Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:

Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9.

Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti:

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus

  • lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
  • 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Puutarha-alan työehtosopimus

  • lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää
  • 8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Turkistuotantoalan työehtosopimus

  • lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää
  • 6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä.

Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4.

Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:

Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:

  • 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
  • vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2024 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2024–30.4.2025. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
  • lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2025 mennessä
  • työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.

Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.

Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.

Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.

Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.

Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.

Esimerkki:

Työntekijä aloittaa lomansa 1.7. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 27.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 8.7.–21.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 8.7.–13.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 14.7.–21.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 22.7.–27.7.2024. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.

Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.

Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin

Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.

Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden

Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.

Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.

Esimerkki:

Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2024 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2024. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2024 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2024–31.3.2025 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.

Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.

Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2024 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2024 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.

Lomapalkka

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.

Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala:

  • Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
  • Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
  • Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimus 30 §

Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.

  • Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainittujen syiden takia.

Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki:

Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:

Lomapäivän palkka 37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03
Loma-ajan palkka 12 pv x 74,03 = 888,38 euroa
Lomaltapaluuraha 50 % x 888,38 = 444,19
Työpäivän palkka 7,5 t x 11,50 = 86,25
Vapaan pituus 444,19/86,25 = 5,15 työpäivää

Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.

Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu

Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta, eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.

Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.

Esimerkki:

Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 1.2.2024. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2024. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2023–31.3.2024 ansiot) / 30 x 12.

Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.

Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.

Esimerkki:

Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 3.6.2024. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 1.7.2024. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.

Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2025), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.

Kausityöntekijän lomakorvaus

Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala

  • 12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
  • 15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta

Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.

Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

KELA:lta korvausta lomakustannuksiin

Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.

JUHANNUKSEN PALKANMAKSU

Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.

Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.

Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (21.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (22.6.), joka on juhannuspäivä.

Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.


maatalous_omenakukka

Kutsu liittokokoukseen 16.4.2024

Kutsu kevätkokoukseen

Arvoisa liiton jäsen

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 16. huhtikuuta klo 10.00. Paikka: Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa

Kokouspäivän ohjelma

8.30 - Kahvitarjoilu

9.00 Koulutus: Matkakustannukset ja luontoisedut

10.00 Kevätkokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat:

  1. vuoden 2023 toimintakertomus
  2. vuoden 2023 tilinpäätös, ehdotus ylijäämän käytöstä ja tilintarkastajan kertomus
  3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
  4. Sääntömuutos

11.00 Koulutus jatkuu

12.30 Lounas
Pyydämme kevätkokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 8.4.2024 sähköpostitse tai puhelimitse (09) 725 04 500.

Tervetuloa kevätkokoukseen!

Hallitus


puutarha_begonia

M+P+T+V/2/2024

Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu

Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjes-telyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelin-keinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristö-rakentamisalan työehtosopimuksia.  

Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio tuntipalkkaiselle työntekijälle, kun hän on vapaalla arkipyhänä. Pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta ja muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta vapunpäivältä, maksetaan arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:

  • työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja
  • työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä työehtosopimuksen mukaan palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Koska vapaapäivän arkipyhäkorvaus sisältyy jo viikko- tai kuukausipalkkaan, ei sitä makseta erikseen.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa ja
  • työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Pääsiäinen

Pitkäperjantailta 29.3. ja toiselta pääsiäispäivältä 1.4. maksetaan vapaalla olevalle työntekijälle arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.

Työntekijälle, joka on työssä pitkäperjantaina tai toisena pääsiäispäivänä, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus. Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan sunnuntaityökorotuksen lisäksi arkipyhäkorvaus.

Huom! Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.

Pääsiäislauantai 30.3. on palkaton vapaapäivä. Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vappu

Vapunpäivä 1.5. on tänä vuonna keskiviikko. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Jos työntekijä kuitenkin työskentelee vapunpäivänä, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Helatorstai

Helatorstai on tänä vuonna 9.5. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Helatorstaina työssä olevalle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Arkipyhäviikkojen lauantait

Arkipyhäviikolla lauantai on pääsääntöisesti vapaapäivä. Mikäli tuotannollisista syistä siihen on tarvetta, lauantai voidaan kuitenkin ottaa työpäiväksi ja merkitä se työvuoroluetteloon säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava palkaton vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Tämä tarkoittaa, että työntekijälle annetaan ylimääräinen vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, maksetaan kyseisenä lauantaina tehdystä työstä 50 %:lla korotettu palkka. Poikkeuksena pääsiäislauantai; katso edellä.

Juhannuksena ei ole arkipyhiä

Juhannusaatto on tänä vuonna 21.6. ja se on palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä viikko- tai kuukausipalkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.

Juhannuspäivä 22.6. on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma arkipyhäviikoilla

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää.
Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.


Y/7/2024

Työsuhdeasioiden koulutusta - Kevät 2024

Käymme Seinäjoen ja Helsingin työsuhdeasiain päivänä läpi palkkausta ja palkankorotukset käytännön esimerkein, rekrytointiprosessia sekä työterveyshuoltoa työkyvyn tukena. Luennoitsijoina toimivat liiton henkilökunta, Riikka Koskinen (Töitä Suomesta Oy) ja Kaija Ojanperä, Pirkko Mäkinen (Työturvallisuuskeskus).

Järjestämme huhtikuussa vielä kevätkokouksen yhteydessä 16.4 aamupäivällä koulutusta luontoiseduista ja matkakustannuksista. Paikka ja aikataulu tarkennetaan vuosikokouskutsussa.

Työsuhdeasianpäivät:

  • Seinäjoki: keskiviikko 13.3. (Hotelli Alma);
    ilmoittaudu viimeistään 26.2.
  • Helsinki: tiistai 19.3. (Kilta-sali)
    ilmoittaudu viimeistään 4.3.
  • Helsinki: keskiviikko 20.3. (ruotsiksi) (Kilta-sali)
    ilmoittaudu viimeistään 4.3.

Koulutuksen osallistujamäärä on maksimissaan 50 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, joudumme valitettavasti perumaan koulutuksen. Ilmoitamme mahdollisesta peruutuksesta sähköpostitse ilmoittautuneille.

Alustava kokopäiväohjelma

  8.30  Aamupala
9.00  Palkkausjärjestelmä
10.15  Tauko
10.30  Palkankorotukset
11.15  Lounas
12.00  Rekrytointi
13.45  Kahvitauko
14.00  Työterveyshuolto työkyvyn tukena
n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy

Koulutustilaisuuksiin ilmoittautuminen

Pyydämme Työsuhdeasiain päiville osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan jäsensivujen (tyonantajat.fi) kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .

Tervetuloa koulutukseen!


puutarha_krysanteemi4

M+P+T+V/1/2024

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2024

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset ja VALMA-koulutukseen osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.

Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja VALMA-koulutukseen osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

  1. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
  2. "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 395 euroa vuonna 2024. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
  3. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Kesäharjoitteluohjelman 395 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:

  • Työeläkevakuutusmaksu 17 v
  • Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
  • Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v

Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä

Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.

Minkä ikäisenä työsuhteeseen?

Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.

Nuoren työntekijän työsopimus

15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.

Nuorille sopivat kevyet työt

STM:n asetus (189/2012) asetus sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Vaaralliset työt

Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone sekä leikkuupuimuri ja metsätyökoneet. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen tyosuojelu.fi.

Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.

Nuorten työaika

15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.

Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.

13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.

  • Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
  • Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
  • Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
  • Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.


turkis_fifur1

Turkistuotantoalan palkankorotukset vuonna 2024

Turkistuotantoalan palkankorotukset vuonna 2024

Palkankorotukset vuodelle 2024 sovittiin Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena helmikuussa 2023. Tiedot löytyvät myös allekirjoituspöytäkirjasta (kts. extranet > työehtosopimukset) sekä painetuista työehtosopimuksista.

Työehtosopimuksen sopimuskausi jatkuu 31.1.2025 asti.

Yleiskorotuksen lisäksi maksetaan vuonna 2024 erillinen kertaerä.

Yleiskorotuksen ajankohta

Yleiskorotus maksetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Esimerkkejä:

  • Palkanmaksukausi on 15.2.–14.3.2024.
    Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta alkaen (15.3.–14.4.2024)
  • Palkanmaksukausi on 1.3.–31.3.2024.
    Yleiskorotus maksetaan jo tästä palkanmaksukaudesta lähtien.

Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä maaliskuussa, vaan vasta huhtikuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 28 §).

Yleiskorotus (20 § 5. kohta)

Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.

Yleiskorotuksen määrä on 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

  • tuntipalkkaisilla 27 senttiä/tunti
  • kuukausipalkkaisilla 46,44 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).

Palkkataulukko (20 § 3. kohta)

Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.3.2024–31.1.2025 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Vaativuusryhmä Ammattitaitolisän vähimmäistaso (3 %) Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (3 %)
€/h €/h €/h
1 10,08 0,30 10,38
2 10,93 0,33 11,26
3 11,80 0,35 12,15

Käytännön palkkojen korotus

1. Korota palkka

Tuntipalkkainen työntekijä

  • Henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 27 sentillä.

Kuukausipalkkainen työntekijä

  • Korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan.
  • 40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 46,44 euroa/kuukausi (= 172 * 0,27 euroa).
  • Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 43,54 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,27 euroa = 43,54 euron korotus).

2. Tarkista palkan osat

  • Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 1).
  • Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 3).

3. Jaa uusi palkka osiin

  • Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuramaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.

Esimerkki 1.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,81 euroa + 29 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 3 %) = 10,10 euroa/t

  • tuntipalkka ennen korotusta      10,10 euroa/t
  • yleiskorotus 27 senttiä                   0,27    "
  • yhteensä                                       10,37 euroa/t

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan + vähimmäistasoltaan 3 % ammattitaitolisän määrän.

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 10,08 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 30 senttiä, yhteensä 10,38 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 28 senttiä.

Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.

 

Esimerkki 2.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 2. vaativuusryhmän mukaisesti 10,66 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 33 sentin ammattitaitolisä = 10,99 euroa/t

  • tuntipalkka ennen korotusta      10,99 euroa/t
  • yleiskorotus 27 senttiä                   0,27   "
  • yhteensä                                       11,26 euroa/t

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukko¬palkka 10,93 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 33 senttiä on 11,26 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 27 senttiä.

 

Esimerkki 3.

Työntekijän palkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 11,53 euroa + vuonna 2022 määritelty ammattitaitolisä 2 euroa = 13,53 euroa/t.

  • palkka ennen korotusta      13,53 euroa/t
  • yleiskorotus 27 senttiä           0,27    "
  • yhteensä                                13,80 euroa/t

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 11,80 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 2 euroa on 13,80 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 27 senttiä.

 

Esimerkki 4.

Työntekijän palkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 11,53 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 2,50 euroa/t + jäljelle jäävä yritysliukuma 1,00 = 15,03 euroa/t.

  • palkka ennen korotusta     15,03 euroa/t
  • yleiskorotus 27 senttiä          0,27    "
  • yhteensä                             15,30 euroa/t

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuksen jälkeen ylittää uuden taulukkopalkan 11,80 euroa + työntekijälle aikaisemmin määritellyn ammatti¬taitolisän määrän 2,50 euroa.

Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu edelleen, kuten aiemminkin, kolmesta osasta: uusi vähimmäistaulukkopalkka 11,80 euroa + ammattitaitolisä 2,50 euroa + palkkaliukuma 1,00 euroa = 15,30 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on siten 27 senttiä.

Huom! Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä. Mutta käytännössä yritysliukuman osuus voi pienentyä niissä tapauksissa, joissa työntekijään sovellettavan vaativuusryhmän taulukkopalkka on määrältään noussut enemmän kuin palkkojen yleiskorotuksen määrä. Tänä vuonna yleiskorotuksen määrä vietiin suoraan kaikkiin vaativuusryhmiin, niitäkin korottaen 27 sentillä, joten palkkojen yritysliukumaosuus ei tänä vuonna muutu yleiskorotuksen takia.

 

Esimerkki 5.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 2. vaativuusryhmässä 2 000 euroa/kk sisältäen 130 euron ammattitaitolisän ja 36,48 euron yritysliukuman (172 x 10,66 = 1 833,52 + 130 + 36,48 = 2 000 euroa).

  • palkka ennen korotusta        2 000,00 euroa/kk
  • yleiskorotus 46,44 euroa             46,44    "
  • yhteensä                                   2 046,44 euroa/kk

Tässä tapauksessa 46,44 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 10,93 euroa + 130 euron ammattitaitolisä on 2 009,96 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 36,48 euron yritysliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 046,44 euroa.

 

Kertaerä

Kertaerä maksetaan kaikille vuonna 2024 työsuhteessa oleville, myös perhevapaan ja lomautuksen ajalta.

Vakituiset työntekijät

Työntekijälle, joka 1.3.2024 on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, maksetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen olevana palkanmaksupäivänä 180 euron suuruinen kertaerä.

Määräaikaiset työntekijät

Määräaikaiselle työntekijälle maksetaan 1.3.2024 alkaen 15 euron kertaerä jokaiselta työssäolokuukaudelta, joiden toteutunut työaika on vähintään 80 tuntia kuukaudessa.

Myöhemmin palkattavat vakituiset työntekijät

Työntekijälle, joka palkataan kertaerän maksuajankohdan jälkeen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, maksetaan 15 euron kertaerä jokaiselta työssäolokuukaudelta, joiden toteutunut työaika on vähintään 80 tuntia kuukaudessa.

 

Sentti- ja euromääräiset lisät

Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät pysyvät ennallaan:

3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (25 § 13. kohta) 123 euroa tutkinnolta

3.3.2 Nahkomisajan lisä (25 § 8. kohta) 51 senttiä/tunti

3.3.3 Palvelusvuosilisä (25 § 12. kohta)

  •    8–11 v   99 euroa
  •   12–15 v 193 euroa
  • 16–19 v 290 euroa
  • 20 v tai yli 383 euroa

3.3.4 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)

  • 5–20 työntekijää 42 euroa/kuukausi
  • 21–50 työntekijää 55 euroa/kuukausi
  • 51 tai useampi työntekijä 90 euroa/kuukausi

3.3.5 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)

  • 10–20 työntekijää 42 euroa/kuukausi
  • 21–50 työntekijää 55 euroa/kuukausi
  • 51 tai useampi työntekijä 90 euroa/kuukausi

Työehtosopimuksen soveltamiskysymyksissä voit olla yhteydessä neuvontaamme, puh. 09 7250 4500.

 


maatalous_peltomaisema

Y/6/2024

Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2024

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:

  • rajoitetusti verovelvollisen verotusta
  • sosiaalivakuutusmaksuja
  • vuokratyöntekijän verotusta
  • työn teettäjän velvollisuuksia

Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa

Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.

Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.

Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.

Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti

Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.

Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".

Verotus lähdeverolain mukaan

Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.

Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.

Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2024 on 1,16 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,01 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 499 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,51 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 499 €/vuosi peritään lisäksi 1,01 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Yleistä

Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.

Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.

Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.

Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä

Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.

Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).

Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

  • Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
  • Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
  • Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
  • Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.

Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen.

Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Verohallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantajasuoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.

Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.


maatalous_peltomaisema

Y/5/2024

Palkan ulosmittaus vuonna 2024

Ulosmittaus tiivistetysti

  • sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
  • suojaosuuksien määrät
  • oikeusministeriön verkkopalvelussa
    https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi
  • työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset

Palkan ulosmittaus

Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.

Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (976,80 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.

Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta

Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2024 alusta ns. suojaosuus on 32,56 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,52 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2024 lukien

  • Velallinen yksin 976,80 euroa
  • Velallinen + 1 elatuksen varassa   1.262,40 euroa
  • Velallinen + 2 elatuksen varassa   1.548,00 euroa
  • Velallinen + 3 elatuksen varassa   1.833,60 euroa

Ulosmitattava määrä

  1. Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
  2. Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
  3. Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
  4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html  

Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet

Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Ko. syiden perusteella velallisen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulosmittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.

Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.


maatalous_peltomaisema

Y/4/2024

Ennakonpidätys vuonna 2024

Ennakonpidätys toimitetaan tammikuussa vuonna 2024 maksettavasta suori-tuksesta joulukuun 31. päivänä 2023 voimassa olleiden pidätysprosenttien mukaisesti.

Helmikuun 1. päivänä tai sen jälkeen maksettaviin palkkoihin sovelletaan vuodelle 2024 vahvistettuja pidätysprosentteja. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa 1.2.2024 tai sen jälkeen ei oteta huomioon tammikuussa vuonna 2024 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. Jos verovelvollisella on 2024 alusta voimassa oleva verokortti, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin sen mukaisesti.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2024

Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2024 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu¬ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2024 lukien.

Sosiaalivakuutusmaksut 2024 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):

1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,16 %

Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä

1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 0,51 %.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,01 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2024 päivärahamaksua ei peritä alle 16 499 euron vuositulosta. Maksua ei määrätä alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle.

2. Työttömyysvakuutusmaksu

Työnantajan osuus Työntekijän osuus
0,27 % 0,79 %

Maksu on 0,27 % kun palkkasumma on enintään 2 337 000 euroa ja 1,09 % sen yli menevältä osalta.

Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.

2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu

Työnantajan osuus Osaomistajan osuus
0,43 % 0,27 %

yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.

3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät

TyEL-maksut:

Sopimustyönantaja

  • TyEL perusmaksu 25,12 %
  • maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja
    hoitokustannusalennus
  • jos työnantajan palkkasumma vuonna 2022 on ollut
    vähintään 2 251 500 euroa, vakuutusmaksuun
    vaikuttavat maksuluokan mukainen
    työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus

Tilapäinen työnantaja

  •  palkkasumma alle 9 822 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 26,12 %
17–52-vuotiailla 7,15 %
53–62-vuotiailla 8,65 %
63 vuotta täyttäneillä 7,15 %

Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.

TyEL-vakuuttamisen alaraja 68,57 e/kk

4. Ryhmähenkivakuutusmaksu

Työnantajan osuus Työnantajan osuus
-  keskimäärin 0,06 %

Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä.

5. Tapaturmavakuutusmaksu

Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen.
Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.