Y/12/2022

MTA:N JÄSENMAKSUSSA ALENNUS JA LISÄALENNUSMAHDOLLISUUS 2023

Maaseudun Työnantajaliiton jäsenmaksuissa toteutetaan 10 %:n alennus kaikille vuonna 2023. Perusteena syyskokouksen päättämälle jäsenmaksun alennukselle jokaista jäsentä koskien on huomioida edelleen jatkuva vaikea yhteiskunnallinen tilanne ja kustannusten nousu.

Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2022 toteu¬tunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.

Vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2023 jättäneelle jäsenelle annetaan 2 %:n lisäalennus jäsenmaksuun. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen, paitsi turkistuotantoalalla, jossa jäsenmaksulaskutus siirtyy elokuulle.

Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Työnantajan ilmoittaman palkkasum¬man perusteella lähetämme jäsenmaksulaskun, jossa edellä mainittu alennus on huomioitu.

Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsenten välillä. Myös tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse ennen kuin posti ehtii tuoda kirjeet perille. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.

Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse .

---

by Heidi Nemlander

Y/11/2022

ULKOMAISEN TYÖNTEKIJÄN VEROTUS JA SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2023

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:

• rajoitetusti verovelvollisen verotusta
• sosiaalivakuutusmaksuja
• vuokratyöntekijän verotusta
• työn teettäjän velvollisuuksia

Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa

Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat
a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.

Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keski-määräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvol-liset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.

Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.

Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti

Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.

Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".

Verotus lähdeverolain mukaan

Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta vero-tusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 pro-sentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.

Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.

Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työn-tekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutus-maksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuu-tettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippu-matta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukau-dessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2023 on 1,53 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,36 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 15 703 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka
on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoito-maksu 0,60 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 15 703 €/vuosi peritään lisäksi 1,36 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivä-rahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivi-sen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätys-prosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisäl-tyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

ULKOMAISET VUOKRATYÖNTEKIJÄT JA SUOMEN VEROTUS

Yleistä

Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.

Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.

Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.

Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä

Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokra-työvoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteys-tiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.

Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomai-sen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä kat-koksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).

Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyönti-maksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeino-toimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

• Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
• Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei
  olisikaan vakuutettu Suomessa.
• Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle
  työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
  Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteri-päivänä maksupäivän jälkeen.

Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokra-työntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun
palkan maksupäivän jälkeen.

Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Vero-hallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantaja-suoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.

Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintä-rekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakko-perintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.

Ystävällisin terveisin
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA

Kristel Nybondas

---

by Joonas Ylläsjärvi

Y/10/2022

PALKAN ULOSMITTAUS VUONNA 2023

Ulosmittaus tiivistetysti

• sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
• suojaosuuksien määrät
• oikeusministeriön verkkopalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi
• työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset

Palkan ulosmittaus

Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.

Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuu-den (922,50 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.

Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta

Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2023 alusta ns. suojaosuus on 30,75 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,99 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2023 lukien

- Velallinen yksin 922,50 euroa
- Velallinen + 1 elatuksen varassa   1.192,20 euroa
- Velallinen + 2 elatuksen varassa   1.461,90 euroa
- Velallinen + 3 elatuksen varassa   1.731,60 euroa

Ulosmitattava määrä

1. Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
3. Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkan-osasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html 

Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet

Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Ko. syiden perusteella velalli-sen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulos-mittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.

Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.

Ystävällisin terveisin
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA

Kristel Nybondas

---

by Joonas Ylläsjärvi

Y/9/2022

ENNAKONPIDÄTYS VUONNA 2023

Ennakonpidätys toimitetaan tammikuussa vuonna 2023 maksettavasta suori-tuksesta joulukuun 31. päivänä 2022 voimassa olleiden pidätysprosenttien mukaisesti.

Helmikuun 1. päivänä tai sen jälkeen maksettaviin palkkoihin sovelletaan vuodelle 2023 vahvistettuja pidätysprosentteja. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa 1.2.2023 tai sen jälkeen ei oteta huomioon tammikuussa vuonna 2023 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. Jos verovelvollisella on 2023 alusta voimassa oleva verokortti, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin sen mukaisesti.

TYÖNANTAJAN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT VUONNA 2023

Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2023 sosiaalivakuutusmaksuista.  Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu-ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2023 lukien.

Sosiaalivakuutusmaksut 2023 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):

1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,53 %

Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä

1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 0,60 %.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,36 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2023 päivärahamaksua ei peritä alle 15 703 euron vuositulosta. Maksua ei määrätä alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle.

2. Työttömyysvakuutusmaksu

Työnantajan osuus	Työntekijän osuus
0,52 %	1,50 %

Maksu on 0,52 % kun palkkasumma on enintään 2 251 500 euroa ja 2,06 % sen yli menevältä osalta.

Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.

2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu

Työnantajan osuus	Osaomistajan osuus
0,52 %	0,745 %

yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.

3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät

TyEL-maksut:

Sopimustyönantaja
- TyEL perusmaksu 25,30 %
- maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
- jos työnantajan palkkasumma vuonna 2021 on ollut  vähintään 2 197 500 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus

Tilapäinen työnantaja
-  palkkasumma alle 9 348 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 26,20 %

17–52-vuotiailla	7,15 %
53–62-vuotiailla	8,65 %
63 vuotta täyttäneillä	7,15 %

Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.

TyEL-vakuuttamisen alaraja 65,26 e/kk 

4. Ryhmähenkivakuutusmaksu

	Työnantajan osuus	Työnantajan osuus
-  keskimäärin	0,06 %	–

Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä.

5. Tapaturmavakuutusmaksu

Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 300 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen.
Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.

Ystävällisin terveisin

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA

Kristel Nybondas

---

by Joonas Ylläsjärvi

Y/8/2022

LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2023

Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2023 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä.

Luontoisetujen euromäärissä on otettu huomioon kustannustason nousu, esimerkiksi ravintoedun arvo on nyt 8,00 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Lisäksi asuntoetujen arvot ovat nousseet.

VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2023

Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2023. Päätös on kirjeen liitteenä. Kokopäiväraha ja ateriakorvaus nousevat.

- kokopäiväraha 48,00 euroa
- osapäiväraha 22,00 euroa
- ateriakorvaus 12,00 euroa

Korvaus oman auton käytöstä nousee 53 senttiin kilometriltä. Käyttöedun korvausmäärä nousee 14 senttiin kilometriltä.

Päätökset löytyvät myös verohallinnon sivulta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset.

Huom!
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristö-rakentamisalan työehtosopimuksissa on sovittu komennusluontoisten työmatkojen kulukorvauksista edellä mainituista poiketen. Matkakustannusten korvaukset tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille.

Luontoisetujen verotusarvot ja verovapaat matkakustannuksen korvaukset löytyvät Extranet-jäsensivuilta omina kohtina sekä kohdasta Jäsenkirjeet.

Verohallinnon päätös vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2023

Ystävällisin terveisin
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA

Kristel Nybondas

---

by Joonas Ylläsjärvi

M+P+T+V/3/2022

JOULUN AJAN TYÖ- JA VAPAAPÄIVÄT JA PALKANMAKSU

Joulukuu ja vuodenvaihde tuovat tullessaan poikkeuksia normaaleihin työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun. Jäljempänä selvitetään arkipyhäkorvausten maksamista ja vapaapäiviä koskevia määräyksiä työehtosopimusten mukaan.

Itsenäisyyspäivä

Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä edellyttää, että työt itsenäisyyspäivänä keskeytetään kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka.

Jos työtä tehdään päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12. on tiistai ja edellä mainittujen edellytysten täyttyessä, työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä palkka. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Itsenäisyyspäiväviikon lauantai

Itsenäisyyspäiväviikon lauantai 10.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Jouluaatto

Jouluaatto 24.12. on tänä vuonna lauantai ja se on palkaton vapaapäivä. Mikäli jouluaattona joudutaan työtä tuotannollisista syistä teettämään, siitä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen jouluaatosta johtuen vähennetä.

Arkipyhäkorvaus

Työehtosopimusten mukaan arkipyhältä, joka on muu arkipäivä kuin lauantai, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus.

Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä.

Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että

• työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja että

• työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuranneelta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle seuraavien edellytysten täyttyessä samaan aikaan:

a) voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde

JA

b) työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Arkipyhäkorvaus eläintenhoitotyössä

Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta. Joulupäivän osalta maksetaan kuitenkin sekä arkipyhäkorvaus että palkka kuten sunnuntaityöstä, myös silloin, kun joulupäivä on lauantai tai sunnuntai.

Joulupäivä

Joulupäivä 25.12. on tänä vuonna sunnuntai, joten arkipyhäkorvaus ei tule maksettavaksi, paitsi eläintenhoitotyössä.

Jos työntekijä työskentelee ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan
100 %:lla korotettu palkka.

Jos työntekijä työskentelee eläintenhoitotyössä, maksetaan arkipyhäkorvaus ja 100 %:lla korotettu palkka.

Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä

Toinen joulupäivä (tapaninpäivä) 26.12. on tänä vuonna maanantai. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Toisena joulupäivänä työskentelevälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Joulun jälkeinen lauantai

Joulun jälkeinen lauantai 31.12. (uudenvuodenaatto) on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä 1.1.2023 on sunnuntai, joten arkipyhäkorvaus ei tule maksettavaksi. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Loppiainen

Loppiainen 6.1.2023 on perjantai. Edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus.

Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Loppiaisviikon lauantai

Loppiaisviikon lauantai 7.1.2023 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma joulun aikaan

Viikolta 51 ja 52 kuluu kummaltakin viisi vuosilomapäivää. Vuosilomalain mukaan jouluaattoa kuten ei myöskään kirkollisia juhlapäiviä lueta lomapäiviksi.

Loman sisään sijoittuvilta arkipyhiltä tulee maksaa edellytysten täyttyessä arkipyhäkorvaus.

Palvelusvuosilisä vuonna 2022

Työntekijälle suoritetaan joulukuun ensimmäistä päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Palvelusvuosilisät vuonna 2022 ovat seuraavat:

Maaseutuelinkeinot:

5–9 v 142 euroa
10–15 v 193 euroa
16–19 v 264 euroa
20 v tai yli 351 euroa
20 v tai yli 452 euroa

 

Puutarha-ala:

5–7 v 91 euroa
8–11 v 178 euroa
12–15 v 267 euroa
16–19 v 354 euroa
20 v tai yli 452 euroa

 

Turkistuotantoala:

8–11 v 93 euroa
12–15 v 182 euroa
16–19 v 273 euroa
20 v tai yli 361 euroa

Ystävällisin terveisin
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA

Kristel Nybondas

 

---

by Heidi Nemlander

Y/5/2022

Vaihtelevaa työaikaa ja työsopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttui 1.8.2022

Työsopimuslakiin on 1.8.2022 alkaen tullut muutoksia koskien:

• vaihtelevaa työaikaa (ns. nollatuntisopimukset ja muut sopimukset, joissa työajalle on sovittu vaihteluväli)
• selvitystä työsuhteen keskeisistä ehdoista
• työntekijän pyynnöstä annettavaa tietoa turvaavammasta työaikamuodosta

Vaihteleva työaika

Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos työvoiman tarve viikoittain on kiinteä. Vähimmäistyöaikaa ei myöskään saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työvoiman tarve edellyttää.

Työsuhteen jatkuessa työnantajan on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työajan toteutumista. Tarkasteluvelvollisuus on automaattinen, eikä edellytä työntekijän pyyntöä. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työvoiman tarve osoittavat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarjottava työntekijälle mahdollisuus nostaa työsopimuksessa sovittu työaika. Työntekijä voi halutessaan kieltäytyä uudesta työaikaehdosta, jolloin sovittu tuntimäärä pysyy ennallaan.

Esimerkki: Jos työajaksi on sovittu 0–40 tuntia viikossa, mutta toteutunut työaika vuoden tarkastelujaksolla säännönmukaisesti on ollut vähintään viisi tuntia viikossa, on tarpeen nostaa viikoittainen vähimmäistyöaika vähintään viiteen tuntiin.

Jos tarkastelujaksolla toteutunut työaika on muodostunut poikkeuksellisesti tai tilapäisesti työsopimuksen mukaista vähimmäistyöaikaa korkeammalle tasolle, vähimmäistyöaikaa ei tarvitse nostaa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun tarkastelujaksoon on sisältynyt normaalista poikkeava työvoiman tarve (esim. sadonkorjuutyö, kertaluonteinen projektityö), joka ei anna oikeaa kuvaa työnantajan työvoiman tarpeesta. Lisäksi muiden työntekijöiden poissaolot ovat voineet työllistää työntekijää tarkastelujakson aikana sillä tavalla poikkeuksellisesti, että toteutuneiden työtuntien määrä antaa väärän kuvan työnantajan työvoiman tarpeen pysyvyydestä.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle tarkastelun ajankohta ja työntekijän tai hänen edustajansa pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta ja sen perusteena olevista seikoista. Tarkastelu on ensimmäisen kerran toteutettava viimeistään vuoden kuluttua lakimuutoksen voimaantulosta eli viimeistään 31.7.2023.

Jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantajan on työntekijän pyynnöstä selvitettävä kirjallisesti työn vähentymisen syyt. Tätä säännöstä sovelletaan vain työntekijöihin, joiden työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika on nolla.

Vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat vaatimukset työvuorosuunnittelussa

Uutena asiana työnantajalta edellytetään tietoa viikonpäivistä ja kellonajoista, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antamaa suostumusta. Säännöksen tarkoituksena on parantaa työntekijän mahdollisuuksia ennakoida tulevia työvuoroja ja suunnitella elämäänsä. Työnantajan on arvioitava ja työsuhteen alkaessa informoitava, minä viikonpäivinä tai kellonaikoina työnantajalle yleensä syntyy työvoiman tarvetta ja jolloin siten voidaan tarjota työntekijälle työtä. Riittävänä tietona voidaan yleensä pitää esimerkiksi yrityksen aukioloajat, jollei tarkempi määrittäminen ole mahdollista. Jos toimintaa harjoitetaan pääosan vuorokaudesta taikka jokaisena viikonpäivänä, on työnantajan kuitenkin pyrittävä tarkentamaan työajan sijoittelua siten, että työntekijä paremmin voi ennakoida työvuorojaan.

Viiteajat on ilmoitettava vanhoille työntekijöille kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli 31.10.2022 mennessä.

Vaihtelevan työajan sopimusten osalta työnantajan on säännöllisenä työaikana merkittävä työvuoroluetteloon vähintään työsopimukseen perustuva vähimmäistuntimäärä. Jos työsopimuksessa sovittu työaika on esimerkiksi 10–40 tuntia viikossa, työnantajan on merkittävä työvuoroluetteloon vähintään kymmenen työtuntia.

Työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta, jos säännöllistä työaikaa on tarkoitus sijoittaa niiden viikonpäivien ja/tai kellonaikojen ulkopuolelle, jotka työntekijälle on ilmoitettu. Työntekijän suostumusta edellytetään myös silloin, jos työaika ylittää sopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan. Suostumus voidaan antaa kutakin kertaa varten erikseen tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.

Työnantaja voi siis teettää vaihtelevaa työaikaa noudattavalla työntekijällä työtä ilman tämän erikseen antamaa suostumusta ainoastaan työsopimuksessa sovitun vähimmäismäärän, jos nämä tunnit merkitään työvuoroluetteloon ja ne sijoitetaan annetun kirjallisen selvityksen mukaisille viikonpäiville ja kellonajoille.

Työvuoron peruuntumisesta maksettava korvaus

Työaikalain uuden 30 a §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle korvaus, jos työnantaja peruuttaa vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevän työntekijän työvuoron alle 48 tuntia ennen työvuoron alkamista.

Jos työnantaja peruuttaa työvuoroluetteloon merkityn tai muutoin sovitun työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista, eikä työpaikalla ole työehtosopimuksen mukaista paikallista sopimusta työvuorojen muuttamisesta, on työntekijälle maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuvasta haitasta. Korvauksen suuruus riippuu tilanteesta ja jää työnantajan arvioitavaksi. Työntekijälle maksettava kohtuullinen korvaus on lähtökohtaisesti aina määrältään pienempi kuin ansionmenetys.

Työvuoron peruuttamismahdollisuus koskee ainoastaan työvuoroluetteloon merkittyjä työvuoroja ja työsopimuksen vähimmäistyöajan ylittävää työtä. Työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika sitoo työsuhteen osapuolia. Työnantajan on sen vuoksi lähtökohtaisesti maksettava työntekijälle palkka työsopimuksessa sovitulta vähimmäistuntimäärältä, vaikka töitä ei olisi tarjolla.

Korvausvelvollisuus ei koske tilanteita, joissa työvuoroluetteloa muutetaan siten, että työvuoro siirretään toiseen ajankohtaan. Työehtosopimuksen mukaan tuotannollisten tarpeiden tai muiden syiden (esim. sääolosuhteiden) perusteella työvuoroluettelon mukaisia työaikoja voidaan paikallisesti sovitulla tavalla muuttaa. Muuttamisesta pitää olla tehtynä kirjallinen paikallinen sopimus.

Soveltamissuositus:
Kun työ sääolosuhteiden vuoksi on epäsäännöllistä ja työvuorojen suunnittelu siten hankalaa, työehtosopimus antaa mahdollisuuden laatia työvuoroluettelo esimerkiksi viikoksi etukäteen tavanomaisen neljän viikon sijaan. Siten peruuntuneet työvuorot voidaan paikalliseen sopimukseen vedoten siirtää esimerkiksi seuraavalle viikolle. Huomioitava on, että työsopimuksen mukaista vähimmäistuntimäärää ei saa alittaa, eikä siirtää viikolta toiselle.

Korvausvelvollisuus ei koske keskimääräistä säännöllistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää), koska sitä sovellettaessa työsopimuksessa on sovittu 40 tunnin viikkotyöajasta eikä vaihtelevasta työajasta, vaikka työvuorojen ja työviikkojen pituudet käytännössä vaihtelevat työsuhteen aikana.

Työsopimus ja selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivat ehdot käy ilmi työsopimuksesta. Myös työsopimuksen on oltava kirjallinen.

Selvitystä ei tarvitse antaa, jos työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon pituisen ajanjakson aikana. Jos määräaikainen työsopimus uusitaan ehtojen säilyessä ennallaan, selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen.

Seuraavat kohdat on käytävä ilmi työsopimuksesta (lomake extranetissä) ja mahdollisesta erillisestä selvityksestä (uudet kohdat merkitty viivalla):

1. työnantaja, työntekijä sekä näiden koti- tai liikepaikka;
2. työnteon alkamisajankohta;
3. määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;
4. koeaika;
5. työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa (esim. etätyössä);
6. työntekijän pääasialliset työtehtävät;
7. palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;
8. noudatettava työaika;
9. vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta:
   a) missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta;
   b) viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta. Nämä viiteajat on ilmoitettava vanhoille työntekijöille kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli 31.10.2022 mennessä.
10. Jos yritys yhdessä toisen yrityksen kanssa palkkaa yhteisen työntekijän, ja vain toinen toimii työnantajana, selvitykseen kirjataan lisäksi:
    a) käyttäjäyrityksen nimi ja toimipaikka, kun ne ovat tiedossa;
    b) tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta;
    c) arvio määräaikaisen vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä;
11. mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen;
12. vuosiloman määräytyminen; 13) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;
13. työhön sovellettava työehtosopimus;
14. vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta.

Kohdassa 1–8 tarkoitetut tiedot on annettava seitsemän päivän kuluessa ja kohdassa 9–15 tarkoitetut tiedot kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutoksen tullessa voimaan. Selvitystä ei tarvitse antaa, jos muutos johtuu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

Velvollisuus pyynnöstä antaa tietoa turvaavammasta työsuhdemuodosta

Työnantajan on osa-aikaisen tai määräaikaisen työntekijän pyynnöstä annettava perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa. Vastaus tulee antaa kirjallisena vain, jos työntekijä nimenomaisesti pyytää vastausta kirjallisena.

Työntekijän pyyntö saada perusteltu vastaus voisi koskea esimerkiksi mahdollisuutta saada vaihtelevan työajan järjestelyissä suurempi vähimmäistyöaika. Määräaikaisen työsopimuksen osalta pyyntö voisi koskea työsopimuksen kestoajan pidentämistä siten, että työsopimus muutettaisiin toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajan kestoa pidennettäisiin.

Vastaus on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä, ja pyynnön toistuessa vastaus voidaan antaa suullisesti, jos vastauksen perustelut eivät ole muuttuneet edellisen vastauksen jälkeen. Velvollisuutta antaa kirjallista vastausta ei ole, jos työntekijä on työskennellyt työnantajan palveluksessa alle kuuden kuukauden ajan tai työntekijän edellisestä pyynnöstä on kulunut alle 12 kuukautta.

Ystävällisin terveisin
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Kristel Nybondas

---

by Jan-Markus Mört

Y-TIEDOTE

TYÖTTÖMYYS­VAKUUTUS­MAKSUN MAKSAMISESTA

Työttömyysvakuutusmaksun maksamisvelvollisuus työntekijöiksi otettujen, Ukrainaista sotaa pakenevien henkilöiden osalta on herättänyt kysymyksiä. Ukrainasta tilapäisen suojelun perusteella tulleiden osalta työnantajan tulee maksaa työntekijän palkasta työttömyysvakuutusmaksu.

Työttömyysvakuutusmaksu tulee maksaa tilapäisen suojelun perusteella tulleista, vaikka sitä ei makseta kausityöntekijöistä, jotka tulevat Suomeen kolmansista maista kausityölain perusteella. Kausityöntekijät ovat ainoa poikkeus tähän työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuuteen. Tilapäisen suojelun perusteella tulleista työttömyysvakuutusmaksu siis maksetaan.

Ystävällisin terveisin
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Kristel Nybondas

---

by Jan-Markus Mört