M+P+T/1/2026 - 28.4.2026

Vuosiloma 2026

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.

Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset:

Käsitteitä

lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
lomakausi on 2.5.–30.9.
talvilomakausi on 1.10.–30.4.
lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
prosenttiperusteista lomakorvausta maksetaan määräaikaiselle työntekijälle
lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta

Vuosiloman ansainta

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Esimerkki 1:

A:n työsuhde alkanut 22.4.2025 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2025–31.3.2026 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.

A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2026. Tältä 1.4.2026 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Esimerkki 2:

B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2025 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2025–31.3.2026 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit

Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:

Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
Työntekijän oma vuosiloma
Työajan tasoittumisvapaat
- käytettäessä keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää)
- luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
Erityisraskausvapaa
Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
Työn edellyttämä koulutus
Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.

Vuosiloman ajankohta

Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:

Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9.

Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti:

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Puutarha-alan työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää
8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Turkistuotantoalan työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää
6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä.

Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4.

Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:

Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:

12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2026 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2026–30.4.2027. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2027 mennessä
työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.

Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.

Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Jos lomakertymä esimerkiksi on 26 arkipäivää, omavastuu on 2 lomapäivää, ja jos lomakertymä on 28 arkipäivää, omavastuu on 4 lomapäivää. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.

Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.

Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.

Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Sairaslomatodistuksen toimittaminen katsotaan loman siirtopyynnöksi.

Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.

Esimerkki:

Työntekijä aloittaa lomansa 29.6. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 25.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 6.7.–19.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 6.7.–11.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 12.7.–19.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 20.7.–25.7.2026. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.

Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.

Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin

Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.

Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden

Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.

Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.

Esimerkki:

Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2026 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2026. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2026 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2026–31.3.2027 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.

Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.

Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2026 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2026 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Jos työsuhde kuitenkin päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta.

Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.

Lomapalkka

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.

Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala:

Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimus 34 §

Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.

Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainittujen syiden takia.

Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki:

Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:

Lomapäivän palkka	37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03
Loma-ajan palkka	12 pv x 74,03 = 888,38 euroa
Lomaltapaluuraha	50 % x 888,38 = 444,19
Työpäivän palkka	7,5 t x 11,50 = 86,25
Vapaan pituus	444,19/86,25 = 5,15 työpäivää

Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.

Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu

Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta, eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.

Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.

Esimerkki:

Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 2.2.2026. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2026. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2025–31.3.2026 ansiot) / 30 x 12.

Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.

Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.

Esimerkki:

Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 1.6.2026. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 29.6.2026. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.

Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2027), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.

Kausityöntekijän prosenttiperusteinen lomakorvaus

Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Prosenttiperusteinen lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala

12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta

Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.

Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

KELA:lta korvausta lomakustannuksiin

Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.

JUHANNUKSEN PALKANMAKSU

Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.

Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.

Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (19.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (20.6.), joka on juhannuspäivä.

Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.

by Heidi Nemlander

T/1/2026 - 31.3.2026

Turkistuotantoalan palkankorotus 2026

Palkankorotukset vuodelle 2026 sovittiin Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena maaliskuussa 2025. Tiedot löytyvät myös allekirjoituspöytäkirjasta (kts. extranet > työehtosopimukset) sekä painetuista työehtosopimuksista.

Työehtosopimuksen sopimuskausi jatkuu 31.1.2028 asti.

Yleiskorotuksen ajankohta 2026

Yleiskorotus maksetaan 1.5.2026 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Esimerkkejä:

Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2026.
Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien.
Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2026.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.

Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä toukokuussa, vaan vasta kesäkuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 32 §).

Yleiskorotus (24 § 5. kohta)

Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.

Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2026 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

tuntipalkkaisilla 32 senttiä/tunti
kuukausipalkkaisilla 55,04 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).

Palkkataulukko (24 § 3. kohta)

Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.5.2026–30.4.2027 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Vaativuus-ryhmä		Ammattitaitolisän	Taulukkopalkka sisältäen
		vähimmäistaso (3 %)	ammattitaitolisän (3 %)
	€/h	€/h
1	10,67	0,32	0,32
2	11,52	0,35	0,35
3	12,39	0,37	0,37

Käytännön palkkojen korotus

1. Korota palkka

Tuntipalkkainen työntekijä

Henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 32 sentillä.

Kuukausipalkkainen työntekijä

Korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan.
40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 55,04 euroa/kuukausi (= 172 * 0,32 euroa).
Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 51,60 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,32 euroa = 51,60 euron korotus).

2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat

Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).

3. Tiedota työntekijälle

Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.

Esimerkki 1.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,35 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.

tuntipalkka ennen korotusta 10,35 euroa/t
yleiskorotus 32 senttiä 0,32 "
yhteensä 10,67 euroa/t

Tässä tapauksessa 32 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (10,67 euroa).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 10,67 euron vähimmäispalkasta.

Esimerkki 2.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,35 euroa + 31 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 3 %) = 10,66 euroa/t.

tuntipalkka ennen korotusta 10,66 euroa/t
yleiskorotus 32 senttiä 0,32 "
yhteensä 10,98 euroa/t

Tässä tapauksessa 32 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (10,67 euroa) + vähimmäistasoltaan 3 % ammattitaitolisän määrän (32 senttiä).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 10,67 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 32 senttiä, yhteensä 10,99 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 33 senttiä.

Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.

Esimerkki 3.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 12,07 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 37 sentin ammattitaitolisä = 12,44 euroa/t

tuntipalkka ennen korotusta 12,44 euroa/t
yleiskorotus 32 senttiä 0,32 "
yhteensä 12,76 euroa/t

Tässä tapauksessa 32 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 12,39 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 37 senttiä on 12,76 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 32 senttiä.

Esimerkki 4.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,35 euroa + 31 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 3 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 10,67 euroa/t

tuntipalkka ennen korotusta 10,67 euroa/t
yleiskorotus 32 senttiä 0,32 "
yhteensä 10,99 euroa/t

Tässä tapauksessa 32 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuk¬sen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 10,67 + 32 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 32 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.

Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä.

Esimerkki 5.

Työntekijän palkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 12,07 euroa + vuonna 2024 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 15,07 euroa/t.

tuntipalkka ennen korotusta 10,67 euroa/t
yleiskorotus 32 senttiä 0,32 "
yhteensä 10,99 euroa/t

Tässä tapauksessa 32 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 12,39 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 15,39 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 32 senttiä.

Esimerkki 6.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 2. vaativuusryhmässä 2 100 euroa/kk sisältäen 110 euron ammattitaitolisän ja 63,60 euron palkkaliukuman (172 x 11,20 = 1 926,40 + 110 + 63,60 = 2 100 euroa).

tuntipalkka ennen korotusta 2100,00 euroa/t
yleiskorotus 55,04 euroa 55,04 "
yhteensä 2155,04 euroa/t

Tässä tapauksessa 55,04 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 11,52 euroa + 110 euron ammattitaitolisä on 2 091,44 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 63,60 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 155,04 euroa.

Sentti- ja euromääräiset lisät

Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2026 alkaen:

3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (29 § 13. kohta) 131 euroa tutkinnolta

3.3.2 Palvelusvuosilisä (29 § 12. kohta)

8–11 v 105 euroa
12–15 v 204 euroa
16–19 v 307 euroa
20 v tai yli 405 euroa

3.3.3 Nahkomisajan lisä (29 § 8. kohta) 0,54 euroa/tunti

3.3.4 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)

5–20 työntekijää 46 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 59 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 96 euroa/kuukausi

3.3.5 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)

10–20 työntekijää 46 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 59 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 96 euroa/kuukausi

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/2/2026 - 6.3.2026

Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu

Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksia.

Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio, kun tuntipalkkainen työntekijä on vapaalla arkipyhänä. Arkipyhällä tarkoitetaan pyhää, joka sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Arkipyhäkorvauksena maksetaan 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle kyseinen arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä. Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus, lukuun ottamatta pitkäperjantaita ja toista pääsiäispäivää, joilta maksetaan palkka työtunneilta ja arkipyhäkorvaus säännöllisiltä tunneilta (ei koske eläintenhoitotyötä).

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:

työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää

työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Siten arkipyhäkorvausta ei makseta erikseen.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:

työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa

työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Arkipyhäviikkojen lauantait

Jos tuotannollisista syistä on tarvetta teettää työtä arkipyhäviikon lauantaina, työntekijälle annetaan vastaava palkaton vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, kyseisenä lauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske pääsiäislauantaita, kts alempana.

Kevään arkipyhät vuonna 2026

Pitkäperjantai 3.4. ja toinen pääsiäispäivä 6.4.

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus.
Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan työtunneilta sunnuntaityökorvauksen lisäksi arkipyhäkorvaus.
Huom! Näiden arkipyhien osalta tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan työtunneilta palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.

Pääsiäislauantai 4.4.

Palkaton vapaapäivä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Pääsiäisen jälkeinen lauantai 11.4.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Vapunpäivä 1.5. (perjantai)

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vapun jälkeinen lauantai 2.5.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Helatorstai 14.5.

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Helatorstain jälkeinen lauantai 16.5.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Juhannuksena ei ole arkipyhiä

Juhannusaatto 19.6.

Palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä palkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.

Juhannuspäivä 20.6.

Kirkollinen juhlapäivä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma arkipyhäviikoilla

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää.
Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.

by Heidi Nemlander

Kutsu Liittokokoukseen - 3.3.2026

Kutsu liittokokoukseen

Arvoisa liiton jäsen

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n kevätkokous pidetään torstaina 9. huhtikuuta klo 10.00, työsuhdeasiainpäivän lomassa.
Paikka: Hotel Kakola, Kakolankatu 14, 20100 Turku

Kokouspäivän ohjelma

8.30 - Kahvitarjoilu
9.00 Koulutus (ohjelma alempana)
10.00 Kevätkokous
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat:
1) vuoden 2025 toimintakertomus
2) vuoden 2025 tilinpäätös, ehdotus ylijäämän käytöstä ja tilintarkastajan kertomus
3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
11.00 Koulutus jatkuu (ohjelma alempana)
12.00 Lounas
13.00 Koulutus jatkuu (ohjelma alempana)

Tervetuloa kevätkokoukseen!

Hallitus

Päivän alustava ohjelma

8.30 Aamiainen
9.00 Tilaisuuden avaus

Turvallinen rekrytointi

10.00 Vuosikokous
10.45 Koulutuspäivä jatkuu

Palkankorotukset 2026
Vaativuusryhmittely osana palkkausta

12.00 Lounas
13.00 Lakimuutokset

mm. työeläkeikä, määräaikainen työsopimus, työllisyysseteli, erityisraskausvapaan laajentuminen ja irtisanomisperusteen muutos
Henkilöstä johtuvat irtisanomisperusteet
perusteet ja menettelytavat
varoituksen antaminen
oikeustapauksia

Iltapäiväkahvi

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

perusteet ja menettelytavat
irtisanomisjärjestys
takaisinottovelvollisuus
oikeustapauksia

16.00 Koulutuspäivä päättyy

Ilmoittautuminen

Pyydämme kevätkokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 25.3. lomakkeella jonka näet tässä alla, tai sähköpostitse tai puhelimitse 09 725 04 500.

by Heidi Nemlander

Y/7/2026 - 6.2.2026

MTA kouluttaa - Kevään 2026 työsuhdeasiainpäivät

Tarjoamme kattavan koulutuspaketin kevään työsuhdeasiainpäivänä palkankorotuksista, vaativuusryhmittelystä, irtisanomisiin liittyvistä asioista, turvallisesta rekrytoinnista, lakimuutoksista sekä muista ajankohtaisista asioista. Alustava ohjelma löytyy tämän kirjeen lopussa.

Työsuhdeasianpäivät:

Turku 9.4.2026, 8.00–16.00 samalla vuosikokouspäivä
Hotel Kakola, Kakolankatu 14, 20100 Turku
ilmoittaudu viimeistään 25.3.2026
Vaasa 19.3.2026, 8.30–16.00 (ruotsiksi ilman vuosikokousta)
Original Sokos Hotel Royal, Hovioikeudenpuistikko 18, 65100 Vaasa
ilmoittaudu viimeistään 4.3.2026

Koulutuksen osallistujamäärä on maksimissaan 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, niin voit tulostaa sen tarvittaessa itsellesi mukaan.

Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.

Tervetuloa koulutukseen!

Ilmoittaudu koulutukseen

Pyydämme työsuhdeasiain päiville osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan jäsensivujen kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus. Samalla ilmoittaudutte vuosikokoukseen, jonka kutsu kuitenkin sääntömääräisesti lähetetään erikseen.

Alustava koulutuspäivän ohjelma

8.30 Aamupala
9.00 Tilaisuuden avaus
- Turvallinen rekrytointi
10.00 Vuosikokous
10.45 Koulutuspäivä jatkuu
- Palkankorotukset 2026
- Vaativuusryhmittely osana palkkausta
12.00 Lounas
13.00 Koulutus jatkuu
- Lakimuutokset
  - mm. työeläkeikä, määräaikainen työsopimus, työllisyysseteli, erityisraskausvapaan laajentuminen ja irtisanomisperusteen muutos
- Henkilöstä johtuvat irtisanomisperusteet
  - perusteet ja menettelytavat
  - varoituksen antaminen
  - oikeustapauksia
- Iltapäiväkahvi
- Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
  - perusteet ja menettelytavat
  - irtisanomisjärjestys
  - takaisinottovelvollisuus
  - oikeustapauksia
16.00 Koulutuspäivä päättyy

Muistutus verkkokoulutustarjontamme

Tässä muistutuksena myös kevään verkkokoulutustarjontamme. Koulutusten liittymisohjeet ja linkit löydät jäsensivujen kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus. Pääsääntöisesti verkkokoulutuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vaan koulutukseen voit liittyä erillisen koulutuskohtaisen linkin kautta.

Palkankorotukset 2026 verkkokoulutuksiin ilmoittaudutaan erillisen ohjeen mukaisesti ennakkoon.

16.2	Ammattitaitolisä	klo 11.00–13.00
27.2	Työsuhdeaamu- Arkipyhäkorvaukset ja palkanmaksu	klo 8.30–9.30
27.3	Työsuhdeaamu- Työkyvyttömyysajan palkanmaksu	klo 8.30–9.30
27.3	Lakinurkka	klo 10.00–11.00
14.4	Palkankorotukset 2026	klo 9.00–11.00
14.4	Palkankorotukset 2026 på svenska	klo 14.00–16.00
15.4	Palkankorotukset 2026	klo 14.00–16.00
24.4	Työsuhdeaamu- Vuosiloma	klo 8.30–9.30
29.5	Työsuhdeaamu- Kesätyöntekijät ja nuoret	klo 8.30–9.30
29.5	Lakinurkka	klo 10.00–11.00

Muista seurata kotisivujen etusivun alareunasta löytyvää tapahtumakalenteriamme ja ajankohtaiset uutisointia.

Tervetuloa kevään koulutuksiin!

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/1/2026 - 21.1.2026

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2026

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset sekä TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.

Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 405 euroa vuonna 2026. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Kesäharjoitteluohjelman 405 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:

Työeläkevakuutusmaksu 17 v
Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v

Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä

Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.

Minkä ikäisenä työsuhteeseen?

Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.

Nuoren työntekijän työsopimus

15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.

Nuorille sopivat kevyet työt

STM:n asetus (189/2012) sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Vaaralliset työt

Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone, leikkuupuimuri ja metsätyökoneet sekä moottorikäyttöinen ruohonleikkuri vaativissa olosuhteissa. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen (tyosuojelu.fi).

Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.

Nuorten työaika

15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.

Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.

13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.

Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.

by Heidi Nemlander

Y/6/2026 - 20.1.2026

Muutoksia lainsäädäntöön vuoden 2026 alusta

Työlainsäädäntöön on tullut muutoksia vuoden 2026 alusta lukien. Muutokset koskevat seuraavia säännöksiä:

Työsopimuslain irtisanomisperusteet
Työllistymisseteli nuorten palkkaamisen tueksi
Työeläkevakuuttamisen yläraja
Erityisraskausvapaa
Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus

1. Työsopimuslain muutokset irtisanomisperusteisiin

Ei koske MTA:n sopimusaloja

Lakimuutoksen myötä henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää jatkossa pelkästään asiallinen syy, kun aikaisemmin oli oltava sekä asiallinen että painava syy. Vanhaa lakia sovelletaan, jos irtisanomisperusteena oleva menettely on tapahtunut ennen 1.1.2026. Vaikka henkilöperusteisen irtisanomisen lainsäädäntöä on muutettu, irtisanomiskynnyksen todellinen muutos selviää vasta oikeuskäytännön kautta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa työllistämistä, erityisesti pk-yrityksissä.

Lakimuutos ei kuitenkaan koske MTA:n ja Teollisuusliiton sopimusaloja, koska työehtosopimukset edellyttävät edelleen sekä asiallista että painavaa syytä. Työehtosopimus on ensisijainen lakiin nähden ja määräys on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Tämä sopimusmääräys ei siten muutu sopimuskauden aikana.

Irtisanomistilanteissa kannattaa aina olla yhteydessä liittoon, sillä jokainen tapaus tulee arvioida tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella.

Sovelletaan myös MTA:n sopimusaloilla

Työsopimuslakiin (7 luku 2 §, 2a § ja 3 §) on kuitenkin myös tullut muutoksia, joita voidaan soveltaa välittömästi työehtosopimuksen kirjauksista riippumatta.

Asiallisena henkilöperusteisena irtisanomissyynä voidaan pitää tilanteita, joissa:

Työntekijä rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamista, laiminlyö töitään, on poissa työstä perusteettomasti, käyttäytyy epäasiallisesti sekä hoitaa työnsä huolimattomasti.

Lakimuutoksen myötä pykälään on lisätty esimerkkejä.

Työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Tällainen muutos työnteon edellytyksissä liittyy useimmiten työntekijän työkykyyn. Lähtökohtaisesti työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa ei voida pitää asiallisena syynä irtisanomiselle, koska ne ovat yksinään kiellettyjä irtisanomisperusteita. Mikäli vamma tai tapaturma kuitenkin aiheuttaa työkyvyn aleneman, tämä voi muodostaa asiallisen syyn työntekijän irtisanomiselle. Näin on silloin, kun työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Tämä kohta on nyt kirjattu lakiin, joskin sitä on sovellettu jo aikaisemminkin.

Irtisanomisperusteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan työntekijän menettelyn tai työedellytysten muutoksen vakavuus sekä muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten työntekijän asema ja tehtävät, muu velvoitteiden vastainen toiminta, työnantajan omat toimet ja menettely (esim. ohjeistus), työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisen syyn riittävyyttä arvioidaan suhteessa siihen, voidaanko työsuhteen irtisanomista pitää ymmärrettävänä ja sopusuhtaisena seurauksena työntekijän menettelylle tai työntekoedellytysten heikentymiselle.

Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi

Vähäistä tai syrjivää syytä ei jatkossakaan pidetä asiallisena syynä irtisanomiselle ja työsopimuslaissa on listattu kielletyt irtisanomisperusteet selkeästi omaan pykälään (2a §). Tähän listaan on nyt myös lisätty henkilöstön edustajan erityinen irtisanomissuoja, jota ennen huomioitiin vain oikeuskäytännössä.

Varoitusmenettely ja kuulemisvelvollisuus ennallaan

Varoitusmenettelyyn ei ole tullut muutoksia. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja sen myötä mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena ovat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Näitäkin tapauksia tulee arvioida tapauskohtaisesti ja kokonaisharkinnalla.

Ennen työsopimuksen irtisanomista työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi päättämisen syistä, ja työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa.

Uudelleensijoittamisen velvollisuuteen muutos

Aikaisemmin työnantajan tuli ennen irtisanomista selvittää, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Uusien säännösten mukaan työnantajalla on velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.

Ei muutoksia taloudelliseen ja tuotannolliseen irtisanomisperusteeseen

Irtisanottaessa työntekijä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvasta syystä irtisanomisen syyn edellytetään jatkossakin työsopimuslain mukaan olevan asiallinen ja painava.

2. Työllistymisseteli nuorille

Nuorten työllistymissetelillä tuetaan yrityksiä työllistämään alle 30-vuotiaita nuoria työttömiä siten, että avustus kattaa 50 % palkasta kuuden kuukauden ajan, enintään 1 500 euroa kuukaudessa.

Uudenmaan elinvoimakeskus myöntää alkuvuodesta 2026 avustusta työvoimaviranomaisille, jotka sen jälkeen sopivat yritysten kanssa avustuksen käytöstä. Avustuksen ehtona on, että yritys työllistää kohderyhmään kuuluvan nuoren vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Kohderyhmään kuuluvat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttömänä vähintään kuusi kuukautta sopimushetkeä edeltäneen seitsemän kuukauden aikana, lukuun ottamatta vain perusopetuksen suorittaneita, joille edellytetään vähintään kolmen kuukauden työttömyyttä.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Nuorten työllistymisseteli

3. Työeläkevakuuttamisen yläraja nousee vuodella

Työntekijän (ja yrittäjän) vakuuttamisvelvollisuus päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin

vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt henkilö täyttää 68 vuotta
vuosina 1958–1961 syntynyt henkilö täyttää 69 vuotta ja
vuonna 1962 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 70 vuotta.

4. Erityisraskausrahan muutos

Aikaisemmin raskaana olevalla työntekijällä oli oikeus erityisraskausrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaaransi hänen tai sikiön terveyden.

Uusien säännösten mukaan oikeus erityisraskausrahaan on myös, jos raskaana olevan työtehtäviin tai työoloihin liittyy fysikaalinen tai fyysinen tekijä tai työolosuhde, joka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden. Näitä ovat esimerkiksi melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut ja tärinä, taakkojen käsittely, fyysinen ja henkinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset. Myös yötyö on mainittu mahdollisena vaaraa aiheuttavana työolosuhteena.

Erityisraskausrahaa koskevat muutokset eivät sinänsä muuta työnantajan velvoitteita. Työnantaja on aina velvollinen ottamaan huomioon mm. työn fyysiset tekijät ja miettimään riskiä raskaana olevan näkökulmasta ja ryhtymään riskiä estäviin tai rajoittaviin toimenpiteisiin.

Työnantajan on suositeltavaa ohjata raskaana oleva työntekijä työterveyshuoltoon arvioitavaksi, liittyykö työhön tai työolosuhteisiin raskautta vaarantavia tekijöitä, sillä arvio tehdään aina yksilöllisesti. Mikäli riski todetaan, erityisraskausvapaa on vasta viimeinen keino. Työnantajan tulee ensisijaisesti kohtuullisin toimin poistaa riski tai järjestää korvaavaa työtä, eikä työterveyshuollon lääkäri voi suoraan määrätä erityisraskausvapaata.

Jos työnantaja ei voi tarjota muuta työtä eikä vaaratekijää voida riittävästi rajoittaa ja työterveyslääkäri arvioi lausunnossaan, että työolot voivat aiheuttaa riskin raskaana olevalle tai sikiölle, voi työntekijä jäädä erityisraskausvapaalle ja Kela maksaa silloin vapaan ajalta erityisraskausrahaa.

Erityisraskausvapaata voi jatkossa saada myös osittaisena. Raskaana oleva työntekijä voi siirtyä tekemään osa-aikatyötä, jos työn aiheuttama riski siten voidaan välttää kokonaan tai sitä voidaan pienentää riittävästi. Osittaiseen erityisraskausrahaan on oikeus, jos päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Jos työnantaja ei pysty järjestämään työtä korkeintaan viisituntisena päivittäin, työntekijä saa erityisraskausvapaan täysimääräisenä.

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 1471/2025

5. Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus

Kela alkaa vuoden 2026 alussa korvata työterveyshuollon kustannuksia jo työsopimuksen solmimishetkestä alkaen, eli ennen työnteon aloittamista.

Usein työntekijälle tehdään ensimmäinen työterveystarkastus silloin, kun työntekijä on jo aloittanut työssään. Kuitenkin sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, työntekijän terveystarkastus (alkutarkastus) on lain mukaan pyrittävä tekemään jo ennen työn aloittamista.

Erityistä sairastumisen vaaraa liittyy työoloon, jossa fysikaaliset, kemialliset, biologiset tekijät (esim. asbesti, pöly, melu, tärinä) tai yötyö voivat aiheuttaa todennäköisesti sairauden, liiallisen altistumisen tai lisääntymisterveydelle vaaran.

Muutoksen myötä työnantajan on mahdollista saada korvauksia kaikista näistä lain edellyttämistä alkutarkastuksista. Työnantaja voi saada korvauksia myös muusta työterveyshuollon toiminnasta, jonka työnantaja ja työterveyshuolto katsovat työntekijälle tarpeelliseksi ennen työn aloittamista.

Kelan tiedote

6. Työnantaja- ja ammattiliittojen jäsenmaksut

Vuodesta 2026 toimitettavasta verotuksesta lähtien MTA:n jäsenmaksut eivät ole enää jäsenilleen verovähennyskelpoisia, eikä vastaavasti ammattiliittojen jäsenmaksut verovähennyskelpoisia työntekijöille. Työantaja pidättää edelleen työntekijän pyynnöstä ammattiliiton jäsenmaksun ja tilittää sen eteenpäin työntekijän puolesta.

by Heidi Nemlander

Y/5/2026 - 19.12.2025

MTA:n hallinto vuonna 2026

Liiton syyskokous pidettiin 17. joulukuuta Tampereella (Sokos Hotel Torni). Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kolmanneksi hallituskaudeksi maanviljelijä Anssi Laamanen maaseutuelinkeinoista.

Hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja + kahdeksan jäsentä) säilyy ennallaan.

Hallituksen kokoonpano säilyi ennallaan, kun erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Hallituksen varapuheenjohtajasta sekä työvaliokunnan kokoonpanosta päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2026.

Lisäksi syyskokous valitsi tilintarkastajan ja vaalivaliokunnan vuodelle 2026.

Hallituksen kokoonpano 2026

Puheenjohtaja: maanviljelijä Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay, Juva, sekä Jokiniemen Kartano Oy, Loviisa; maaseutuelinkeinot

Maaseutuelinkeinot:

Tilanhoitaja Mikael Jensen, Söderlångvik gård, Kemiönsaari
varajäsen: maanviljelijä Aarne Schildt, Bosgård Oy, Porvoo

Marjanviljelijä Aarni Alanne, Alanteen tila, Paimio
varajäsen: maanviljelijä Timo Heikkilä, Heikkilän tila, Rusko

Henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén, Munax Oy, Laitila
varajäsen: maanviljelijä Hanna-Mari Mähönen, Koivurannan tila, Kuopio

Puutarha-ala:

Toimitusjohtaja Juha Oksanen, Oksasen Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Sakari Tamsi, Matti Tamsi Oy, Teuva.

Talouspäällikkö Jenni Rantanen, Huiskulan Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen, Ansari-Yhtymä Oy, Luumäki

Toimitusjohtaja Inari Jansson, Harviala Oy, Tampere
varajäsen: Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen, Puutarha Tahvoset Oy, Raasepori

Viher- ja ympäristörakentamisala:

Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy, Forssa
varajäsen: talous- ja henkilöstöpäällikkö Katja Hyvönen, Viherpalvelut Hyvönen Oy, Lahti

Turkistuotantoala:

Toimitusjohtaja Fredrik Snellman, Torp Frys Oy, Pedersören kunta
varajäsen: toimitusjohtaja Esa Rantakangas, Höltin Minkki Oy, Lappajärvi

Tilintarkastaja

KPMG Oy: Tilintarkastaja Mikko Laijoki KHT
Varatilintarkastaja KPMG Oy:n tarvittaessa nimeämä henkilö.

Vaalivaliokunta

Vaalivaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä syyskokouksen valitsemina toimitusjohtaja Olavi Järvenpää (viher- ja ympäristörakentamisala) ja maanviljelijä Henrik Jensen (maaseutuelinkeinot).

Työehtosopimusvaliokunnat

Hallituksen nimeämät eri sopimusalojen valiokunnat osallistuvat työehtosopimusten valmisteluun neuvottelujen yhteydessä. Valiokuntien kokoonpanosta vuonna 2026 päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Hallintoelinten kokoonpano on nähtävillä kotisivullamme kohdassa
Liitto > Hallinto.

Vuosi-ilmoituksien lähettäminen

Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2025 toteutunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.

Pyydämme lähettämään vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2026. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen.

Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Laskutamme jäsenmaksun työnantajan ilmoittaman palkkasumman perusteella.

Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsentemme välillä. Muun muassa tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.

Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse

Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme kaikille jäsenillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2026.

by Heidi Nemlander

Y/5/2025

Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2025

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:

rajoitetusti verovelvollisen verotusta
sosiaalivakuutusmaksuja
vuokratyöntekijän verotusta
työn teettäjän velvollisuuksia

Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa

Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.

Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.

Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.

Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti

Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.

Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".

Verotus lähdeverolain mukaan

Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.

Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.

Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 862 €/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Yleistä

Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.

Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.

Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.

Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä

Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.

Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).

Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.

Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen.

Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Verohallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantajasuoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.

Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.

by Heidi Nemlander

Y/4/2026 - 12.12.2025

Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2026

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:

rajoitetusti verovelvollisen verotusta
sosiaalivakuutusmaksuja
vuokratyöntekijän verotusta
työn teettäjän velvollisuuksia

Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa

Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.

Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.

Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti

Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".

Verotus lähdeverolain mukaan

Sosiaalivakuutusmaksut

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2026 on 1,91 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 17 255 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,10 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 17 255 €/vuosi peritään lisäksi 0,88 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Yleistä

Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.

Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä

Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyön teettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei
olisikaan vakuutettu Suomessa.
Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle
työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.

Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Työn teettäjä maksaa työkorvauksesta perityn lähdeveron OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.

by Heidi Nemlander