Y/11/2025

Yhteistoimintalaki uudistuu 1.7.2025

Lain soveltamiskynnystä nostetaan 50 työntekijän yrityksiin.
Myös 20–49 työntekijän yrityksiin kohdistuu velvoitteita.
Muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoa lyhennetään.
Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä.

Jatkossa yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Osa lain velvoitteista koskevat kuitenkin myös yrityksiä, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää, joskin kevennetyssä muodossa.

20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävät yritykset

Jatkuva vuoropuhelu kevenee

Lakimuutoksen tarkoituksena on helpottaa työpaikan asioiden käsittelyä työnantajan ja henkilöstön kesken. Jatkossa ei enää tarvitse noudattaa yhteistoimintalain mukaisia vähimmäismääriä keskusteluille. Jokaisen työnantajan tulee kuitenkin luoda työpaikalle omat käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Myös jo olemassa olevia käytäntöjä voidaan edelleen noudattaa, jos ne tukevat jatkuvaa vuoropuhelun käymistä.

Vuoropuhelu käydään pääsääntöisesti henkilöstön edustajan kanssa. Jos työnantaja ja edustaja näin sopivat tai jos työpaikalla ei ole nimettyä edustajaa, keskustelua käydään koko henkilöstön kanssa.

Muutosneuvotteluvelvollisuus vain tietyissä tilanteissa

Muutosneuvottelut on käynnistettävä, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana. Toimenpiteiksi lasketaan irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella ja lomauttaminen irtisanomisperusteella.

Jos työnantaja harkitsee lomautuksia, jotka perustuvat työn tilapäiseen vähentymiseen (enintään 90 päivää kestävät lomautukset), ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita.

Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.

Uudet muutosneuvotteluajat kaikenkokoisiin yrityksiin

Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat lyhenevät seuraavasti:

Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 50 työntekijää:

- 3 viikkoa, kun

neuvottelut koskevat vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai toistaiseksi, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista

- 7 päivää, kun

neuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista, tai
neuvottelut koskevat lomauttamista enintään 90 päiväksi, tai
yritys on saneerausmenettelyn kohteena.

Yritykset, jotka säännöllisesti työllistävät 20–49 työntekijää:

7 päivää, kun

työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijään kohdistuvia toimenpiteitä 90 päivän aikana (irtisanominen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella
tai lomauttaminen irtisanomisperusteella)

Jos neuvotteluesitys on annettu ennen 1.7.2025, noudatetaan vanhoja säännöksiä.

Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava aikaa kaikissa yrityksissä

Lakiin on lisätty säännös, jonka mukaan on varattava aikaa työvoimapalveluiden selvittämiselle. Määräys koskee kaikkia lain soveltamisalan piirissä olevia yrityksiä.

Jos irtisanomisia harkitaan vähintään 10 työntekijän osalta, työntekijöiden työsuhde ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää. Neuvotteluesitys toimitetaan viranomaiselle neuvotteluiden alussa.

Laki yhteistoimintalain muuttamisesta (252/2025)

by Heidi Nemlander

Y/10/2025

Muutoksia työlupiin liittyen voimaan 11.6.2025

Työantajalle uusi ilmoitusvelvollisuus, kun työsuhde päättyy ennenaikaisesti.
Työntekijän oleskeluluvan työnteko-oikeus laajenee.
Muutokset eivät koske kausityöntekijöitä.

Työt eivät ala tai päättyvät ennenaikaisesti

Jatkossa työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle, kun työntekijän oleskeluluvalla olevan työntekijän työntekoon tulee muutoksia.

Työnantajan on tehtävä ilmoitus seuraavissa tilanteissa:

1) Työntekijä ei ole aloittanut työntekoa.
2) Työsuhde on päättynyt ennenaikaisesti ennen työntekijän oleskeluluvan voimassaolon päättymistä.

Ilmoitus on tehtävä viimeistään 14 kalenteripäivän sisällä siitä, kun työnteon olisi pitänyt alkaa tai siitä, kun työsuhde on päättynyt. Tiedot annetaan ensisijaisesti EnterFinland-palvelussa. Jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta ilmoittaa tietoja sähköisesti, tiedot voidaan antaa Maahanmuuttoviraston lomakkeella.

Työntekijä jää työttömäksi

Jos työsuhde päättyy työntekijän oleskeluluvan voimassa ollessa, työntekijä voi etsiä uutta työtä seuraavin ehdoin:

Uutta työtä voi hakea kolmen kuukauden ajan.
Jos henkilö on ollut Suomessa vähintään kaksi vuotta työntekijän oleskeluluvalla, aikaa on kuusi kuukautta.
Jos oleskelulupaa on jäljellä vähemmän, työnhakuajan pituus määräytyy jäljellä olevan luvan mukaan.
Työntekijä voi jatkossa vaihtaa työpaikkaa aloille, joilla on työvoimapula, ilman uuden oleskeluluvan hakemista. Valtakunnallisista työvoimapula-aloista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Asetusta päivitetään jatkossa säännöllisesti yhteistyössä KEHA-keskuksen ja ELY-keskusten kanssa, jotta alojen listaus vastaisi aina Suomen ajankohtaista työvoimapulatilannetta.
Jos uutta työtä ei löydy, lupa peruutetaan ja työntekijän on poistuttava Suomesta.

Työnantaja palkkaa työntekijän, jolla on voimassa oleva työlupa

Työnantaja voi palkata työntekijän, jolla on voimassa oleva työnteko-oikeus alalle. Työnantaja voi myös palkata työntekijän, jolla on työnteko-oikeus toiselle alalle, jos työnantajan tarjoama työtehtävä on linjattu työvoimapula-alaksi. Koska työnantaja ei ole ollut mukana työluvan hakuvaiheessa, työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle viimeistään 7 kalenteripäivän sisällä työn aloittamisesta. Seuraavat tiedot ilmoitetaan:

työtunnit
työsuhteen kesto
palkka
sovellettava työehtosopimus

Samalla työpaikan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ilmoitetaan työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus.

Kun työnantaja palkkaa työntekijän, jolla jo on voimassa oleva työlupa, 1 600 euron ansaintaedellytystä ei tarvitse huomioida. Maahanmuuttovirasto tarkastaa ansaintaedellytyksen täyttymistä jatkolupahakemuksen yhteydessä. Jos työsuhde edelleen jatkuu ja kuukausiansainta alittaa 1 600 euron (esim. osa-aikatyö, eikä muita työnantajia), on kuitenkin mahdollista, että jatkolupaa ei myönnetä.

Kausityölain perusteella työskentelevät kausityöntekijät

Ilmoitusvelvollisuus ei koske työntekijöitä, jotka työskentelevät kausityöviisumilla, kausityötodistuksella tai kausityöoleskeluluvalla.

Kausityöntekijällä voi olla monta työnantajaa. Kaikki työnantajat on oltava merkittynä kausityölupaan. Jo myönnettyyn kausityölupaan voidaan hakemuksesta lisätä uusia työantajia.

by Manuela Tallberg-Nygård

M+P+T/1/2025

Vuosiloma 2025

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset:

Käsitteitä

lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
lomakausi on 2.5.–30.9.
talvilomakausi on 1.10.–30.4.
lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
prosenttiperusteista lomakorvausta maksetaan määräaikaiselle työntekijälle
lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta

Vuosiloman ansainta

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Esimerkki 1:

A:n työsuhde alkanut 22.4.2024 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2024–31.3.2025 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.

A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2025. Tältä 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Esimerkki 2:

B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2024 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2024–31.3.2025 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit

Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:

Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
Työntekijän oma vuosiloma
Työajan tasoittumisvapaat
- käytettäessä keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää)
- luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
Erityisraskausvapaa
Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
Työn edellyttämä koulutus
Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.

Vuosiloman ajankohta

Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:

Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9.

Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti:

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Puutarha-alan työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää
8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Turkistuotantoalan työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää
6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä.

Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4.

Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:

Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:

12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2025 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2025–30.4.2026. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2026 mennessä
työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.

Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.

Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.

Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.

Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.

Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.

Esimerkki:

Työntekijä aloittaa lomansa 30.6. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 26.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 7.7.–20.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 7.7.–12.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 13.7.–20.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 21.7.–26.7.2025. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.

Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.

Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin

Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.

Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden

Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.

Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.

Esimerkki:

Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2025 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2025. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2025 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2025–31.3.2026 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.

Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.

Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2025 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Jos työsuhde kuitenkin päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta.

Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.

Lomapalkka

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.

Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala:

Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimus 34 §

Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.

Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainittujen syiden takia.

Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki:

Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:

Lomapäivän palkka	37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03
Loma-ajan palkka	12 pv x 74,03 = 888,38 euroa
Lomaltapaluuraha	50 % x 888,38 = 444,19
Työpäivän palkka	7,5 t x 11,50 = 86,25
Vapaan pituus	444,19/86,25 = 5,15 työpäivää

Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.

Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu

Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta, eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.

Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.

Esimerkki:

Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 3.2.2025. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2025. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2024–31.3.2025 ansiot) / 30 x 12.

Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.

Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.

Esimerkki:

Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 2.6.2025. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 30.6.2025. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.

Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2026), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.

Kausityöntekijän prosenttiperusteinen lomakorvaus

Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Prosenttiperusteinen lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala

12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta

Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.

Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

KELA:lta korvausta lomakustannuksiin

Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.

JUHANNUKSEN PALKANMAKSU

Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.

Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.

Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (20.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (21.6.), joka on juhannuspäivä.

Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.

by Heidi Nemlander

T/1/2025

Turkistuotantoalan uusi työehtosopimus ja palkankorotukset vuonna 2025

Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena Turkistuotantoalan työehtosopimukseen on tullut muutoksia. Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2025–31.1.2028.

Työehtosopimusratkaisu sisältää palkankorotusten lisäksi muutaman sisältömuutoksen.

Tämän lisäksi työehtosopimusosapuolten asettama työryhmä on esittänyt ja neuvottelukunnat ovat hyväksyneet rakenteellisesti ja kielellisesti uudistetut työehtosopimuksen liitteet.

Selvitämme seuraavassa palkankorotuksia esimerkkeineen ja työehtosopimuksen uusia ja muuttuneita tekstikohtia. Näiden lisäksi työehtosopimukseen on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä ja kielenhuoltoa, mutta niitä ei käsitellä tässä kirjeessä.

Toimitamme jäsenille kevään aikana uuden painoksen työehtosopimuksesta.

Palkkojen korottaminen 2025–2028

Palkkojen korottaminen toteutetaan sentitettynä ratkaisuna sekä yleiskorotuksen että palkkataulukon vaativuusryhmien palkkojen osalta. Yleiskorotus on 27 senttiä vuonna 2025, 32 senttiä vuonna 2026 ja 28 senttiä vuonna 2027.

Yleiskorotuksen ajankohta 2025

Yleiskorotus maksetaan 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Esimerkkejä:

Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien.
Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.

Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä toukokuussa, vaan vasta kesäkuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 32 §).

Yleiskorotus (24 § 5. kohta)

Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.

Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

tuntipalkkaisilla 27 senttiä/tunti
kuukausipalkkaisilla 46,44 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).

Palkkataulukko (24 § 3. kohta)

Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat 1.5.2025–30.4.2026 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Vaativuusryhmä		Ammattitaitolisän vähimmäistaso (3 %)	Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (3 %)
	€/h	€/h	€/h
1	10,35		0,31	10,66
2	11,2		0,34	11,54
3	12,07		0,36	12,43

Käytännön palkkojen korotus

1. Korota palkka

Tuntipalkkainen työntekijä

Henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 27 sentillä.

Kuukausipalkkainen työntekijä

Korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan.
40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 46,44 euroa/kuukausi (= 172 * 0,27 euroa).
Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 43,54 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,27 euroa = 43,54 euron korotus).

2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat

Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).

3. Tiedota työntekijälle

Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.

Esimerkki 1.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,08 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.

tuntipalkka ennen korotusta 10,08euroa/t
yleiskorotus 27 senttiä 0,27 "
yhteensä 10,35 euroa/t

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (10,35 euroa).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 10,35 euron vähimmäispalkasta.

Esimerkki 2.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,08 euroa + 30 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 3 %) = 10,38 euroa/t.

tuntipalkka ennen korotusta 10,38 euroa/t
yleiskorotus 27 senttiä 0,27 "
yhteensä 10,65 euroa/t

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuksen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (10,35 euroa) + vähimmäistasoltaan 3 % ammattitaitolisän määrän (31 senttiä).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 10,35 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritellystä vähimmäisammattitaitolisästä 31 senttiä, yhteensä 10,66 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 28 senttiä.

Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.

Esimerkki 3.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 11,80 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 36 sentin ammattitaitolisä = 12,16 euroa/t

palkka ennen korotusta 12,16 euroa/t
yleiskorotus 27 senttiä 0,27 "
yhteensä 12,43 euroa/t

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 12,07 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 36 senttiä on 12,43 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 27 senttiä.

Esimerkki 4.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 10,08 euroa + 30 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 3 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 10,39 euroa/t

palkka ennen korotusta 10,39 euroa/t
yleiskorotus 27 senttiä 0,27 "
yhteensä 10,66 euroa/t

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuksen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 10,35 + 31 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 31 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.

Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä.

Esimerkki 5.

Työntekijän palkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 11,80 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 14,80 euroa/t.

palkka ennen korotusta 14,80 euroa/kk
yleiskorotus 46,44 euroa 0,27 "
yhteensä 15,07 euroa/kk

Tässä tapauksessa 27 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 12,07 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 15,07 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 27 senttiä.

Esimerkki 6.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 2. vaativuusryhmässä 2 000 euroa/kk sisältäen 110 euron ammattitaitolisän ja 10,04 euron palkkaliukuman (172 x 10,93 = 1 879,96 + 110 + 10,04 = 2 000 euroa).

palkka ennen korotusta 2 000,00 euroa/kk
yleiskorotus 46,44 euroa 46,44 "
yhteensä 2 046,44 euroa/kk

Tässä tapauksessa 46,44 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 11,20 euroa + 110 euron ammattitaitolisä on 2 036,40 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 10,04 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 046,44 euroa.

Sentti- ja euromääräiset lisät

Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2025 alkaen:

3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (29 § 13. kohta) 127 euroa tutkinnolta

3.3.2 Palvelusvuosilisä (29 § 12. kohta)

8–11 v 102 euroa
12–15 v 198 euroa
16–19 v 298 euroa
20 v tai yli 393 euroa

3.3.3 Nahkomisajan lisä (29 § 8. kohta) 0,52 euroa/tunti

3.3.4 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)

5–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

3.3.5 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)

10–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

Tekstimuutokset

Sovittiin seuraavista tekstimuutoksista, joita tässä kuvataan sanoin ja työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tarkat muutostekstit löytyvät allekirjoituspöytäkirjasta, joka löytyy työehtosopimuksesta.

Paikallinen sopiminen

Paikallisen sopimisen yhteydestä poistettiin maininta siitä, että yrityksen tulisi olla MTA:n jäsen, koska lainsäädäntö on vapauttanut tämän menettelyn.

Samalla paikallisen sopimuksen tekeminen tarkennettiin seuraavasti:

sopimukseen on kirjattava työehtosopimusmääräys, joka mahdollistaa paikallisen sopimuksen
yksiselitteisesti on selostettava mitä muutoksia sopimuksella saadaan
molemmilla osapuolilla on oltava riittävä aika perehtyä sovittavaan asiaan ja hankkia työehtosopimusasiantuntijoilta lisätietoa
neuvotteluissa on tavoiteltava myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä
neuvottelut on käytävä molempien osapuolten ymmärtämällä kielellä.

Tiedotusvelvollisuus

Aikaisempi pykälä (Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika) on pilkottu kolmeksi eri pykäläksi ja lisäksi kirjattiin vielä uusi pykälä tiedottamisvelvollisuudesta.

Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla:

työehtosopimus
työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö
työvuoroluettelo
mahdollinen työaikasuunnitelma
tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja
työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.

Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille

työpaikkaohjaajasta ja
perehdyttäjästä.

Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta

luottamusmiehestä ja
työsuojeluvaltuutetusta.

Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.

Perehdytyspykälään lisättiin, että työnantajan tulee perehdyttää myös työehtoihin ja että kaikki perehdytys on annettava työntekijän ymmärtämällä kielellä.

Työnantajan kuittausoikeus

Työehtosopimukseen kirjattiin työnantajalle mahdollisuus pidättää itselleen yhden päivän palkan, jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä.

Edellytyksenä on, että

työsopimuksessa on sovittu työsuhteen päättymispäivämäärä ja
kuittausoikeudesta on ilmoitettu työntekijälle kirjallisesti työsopimuksessa työntekijän ymmärtämällä kielellä.

Pykälä ei koske koeaikapurkua.

Työnantaja saa pidättää päiväpalkan lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Säännöllisesti toistuva lomautus

Seuraavat kriteerit täyttävä lomautus ei kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden piiriin:

alalla tavanomainen
säännöllisesti vuosittain toistuva ja
tuotannosta johtuva työvoimatarpeen vaihtelu.

Työnantajan tulee lomautusilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle

toimenpiteet
perusteet
vaikutukset ja
vaihtoehdot.

Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, muulle työntekijöiden edustajalle tai, milloin sellaista ei ole valittu, työntekijälle.

Työaikaan liittyvä täsmennys

Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.

Työaikakirjanpito

Jo voimassa olevat määräykset työaikakirjanpidosta kirjattiin myös työehtosopimukseen. Työnantajan on pidettävä työtunneista, yli-, lisä- ja hätätyöstä sekä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä sellaista työaikakirjanpitoa, josta voidaan todeta erikseen kunkin tehdyn työn määrä sekä siitä maksettu palkka. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus saada mainituista asiakirjoista tieto häntä koskevista merkinnöistä.

Tasoitusjärjestelmän tauot

Tasoitusjärjestelmässä annetaan jatkossa kaksi taukoa vain, jos työpäivä on vähintään kahdeksan tuntia. Säännös on linjassa muiden työaikajärjestelmien kanssa.

Korkeakouluharjoittelijat

Korkeakouluharjoittelijoita koskevaa tekstiä tarkennettiin. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys opiskeluohjelmaan kuuluvan harjoittelujakson pituudesta. Harjoittelujakso on luonteeltaan ohjattua työskentelyä.

Työn jatkuessa harjoittelujakson päätyttyä maksetaan työn vaativuuden mukainen palkka.

Loppupalkka maasta poistuvalle työntekijälle

Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu lopputilin maksamista varten varattuun 5 työpäivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä.

Sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt matkalipun, työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa.

Rekrytointimaksut kiellettyjä

Työnantaja ei saa periä työntekijältä maksua rekrytoinnista, työhön perehdytyksestä tai Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista, eikä korkoa mahdollisesta työntekijän matkakulujen rahoittamisesta.

Työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.

Maksut ja majoitus

Järjestäessään työntekijälle lentolipun tai muun lipun maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi työnantajan tulee huomioida halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä.

Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.

Mahdollisissa luontoiseduissa sovelletaan verohallinnon vuosittaista luontoisetupäätöstä. Jos työnantajan järjestämää majoitusta ei sovita luontoiseduksi, voidaan sopia kohtuullinen vuokra, joka ei ylitä alueen yleistä vuokratasoa. Kohtuullisuuden vaatimuksessa on huomioitava majoituksen laatu ja samassa majoituksessa asuvien henkilöiden määrä.

Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.

Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä.

Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, palkasta voidaan pidättää ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus solmitaan työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.

Lomaltapaluuraha, kun työsuhde päättyy kesken lomakauden

Jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta. Työntekijästä riippumaton syy on tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomissyy.

Lomakorvaus palkkalaskelmaan

Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, että prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.

Pitkän määräaikaisuuden lomat

Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, jonka mukaan pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka jatkuvat seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle, sovelletaan vuosilomasääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi pitää vuosilomaa samoilla säännöillä kuin vakituiset työntekijät.

Ikäkausitarkastukset

Uutena määräyksenä kirjattiin, että vakituisille työntekijöille on järjestettävä terveys- ja työkykylähtöiset ikäkausitarkastukset vähintään viiden vuoden välein 50 ikävuodesta lähtien. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt viisi vuotta.

Tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-ajalla.
Mikäli vastaanottoa ei ole tarjolla työajan ulkopuolella, työnantajan on mahdollistettava työntekijälle käynti työpäivän aikana.
Tältä ajalta ei makseta palkkaa eikä matkakuluja.

Palkanmaksu vanhempainvapaalla laajenee kaikkiin vanhempiin

Lasta hoitavalle ei-synnyttäneelle työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vähintään ensimmäiseltä 6 arkipäivää käsittävältä aikajaksolta, mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 6 kuukautta ennen vanhempainvapaata.

Raskausvapaalla olevalle maksetaan edelleen kuukauden palkka kuten tähänkin asti.

Täsmennyksiä suojavarusteiden osalta

Suojavarustepykälän määräyksiä on laajennettu siten, että työnantaja tarvittaessa hankkii työntekijälle myös auringolta suojaavan päähineen sekä jalkineet, kun työturvallisuus niin edellyttää.

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi lyhenee

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on lyhennetty neljästä vuodesta kahteen vuoteen.

Työryhmätoiminta

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka käsittelee perehdyttämiseen, työnopastukseen ja päivittäisjohtamiseen liittyvän osaamisen edistämistä mahdollisen yhteisen koulutushankkeen muodossa.

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka valmistelee aloille mallia yrityskohtaisen erän mahdollisesta toteuttamisesta.

Työehtosopimuksen käännökset

Työehtosopimuksen kieliversiot ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi päivitetään.

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/2/2025

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2025

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset sekä TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.

Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 405 euroa vuonna 2025. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Kesäharjoitteluohjelman 405 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:

Työeläkevakuutusmaksu 17 v
Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v

Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä

Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.

Minkä ikäisenä työsuhteeseen?

Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.

Nuoren työntekijän työsopimus

15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.

Nuorille sopivat kevyet työt

STM:n asetus (189/2012) asetus sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Vaaralliset työt

Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone, leikkuupuimuri ja metsätyökoneet sekä moottorikäyttöinen ruohonleikkuri vaativissa olosuhteissa. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen (tyosuojelu.fi).

Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.

Nuorten työaika

15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.

Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.

13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.

Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/1/2025

Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu

Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksia.

Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio, kun tuntipalkkainen työntekijä on vapaalla arkipyhänä. Arkipyhällä tarkoitetaan pyhää, joka sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Arkipyhäkorvauksena maksetaan 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle kyseinen arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä. Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:

työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää

työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Siten arkipyhäkorvausta ei makseta erikseen.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:

työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa

työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Arkipyhäviikkojen lauantait

Jos tuotannollisista syistä on tarvetta teettää työtä arkipyhäviikon lauantaina, työntekijälle annetaan vastaava palkaton vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, kyseisenä lauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske pääsiäislauantaita, kts alempana.

Kevään arkipyhät vuonna 2025

Pitkäperjantai 18.4. ja toinen pääsiäispäivä 21.4.

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus.
Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan työtunneilta sunnuntaityökorvauksen lisäksi arkipyhäkorvaus.
Huom! Näiden arkipyhien osalta tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan työtunneilta palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.

Pääsiäislauantai 19.4.

Palkaton vapaapäivä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Pääsiäisen jälkeinen lauantai 26.4.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Vapunpäivä 1.5. (torstai)

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vapun jälkeinen lauantai 3.5.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Helatorstai 29.5.

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Helatorstain jälkeinen lauantai 31.5.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Juhannuksena ei ole arkipyhiä

Juhannusaatto 20.6.

Palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä palkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.

Juhannuspäivä 21.6.

Kirkollinen juhlapäivä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma arkipyhäviikoilla

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää. Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.

by Heidi Nemlander

Y/9/2025

Työntekijän oleskeluluvan tuloraja 1 600 euroa

Lupaprosessi siirtyy kokonaan Migrille

Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen kuuluu jatkossa Migrin toimivaltaan. Aiemmasta kaksivaiheisesta lupaprosessista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto teki osapäätöksen, on luovuttu. Ulkoministeriö käsittelee edelleen kausityöviisumit. Kaikki muut kausityöluvat ja työntekijän oleskeluluvat käsitellään Migrissä.

Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousee

Työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tulevalle henkilölle on maksettava vähintään 1 600 euroa palkkaa kuukaudessa. Palkan on lisäksi vastattava alan työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä 1 600 euron raja on vähimmäisvaatimus – jos palkka jää sen alle, oleskelulupaa ei myönnetä.

Palkkana otetaan huomioon peruspalkka ilman lisiä. Myös luontoisedut voidaan huomioida, kunhan ne ovat Verohallinon ohjeen mukaisia, eivätkä ole rahapalkkaa suuremmat. Tulorajaa sovelletaan myös jatkolupahakemuksiin.

Työnantajan kannattaa varmistaa, että tarjottu viikkotuntimäärä varmasti yltää 1 600 euron tulorajaan kyseisessä vaativuusryhmässä. Tulorajan täyttymistä tarkastellaan kuitenkin keskimäärin kuukausittain, joten esimerkiksi tasoitusjärjestelmää voidaan soveltaa.

Työntekijän oleskeluluvan tuloraja ei koske kausityötä, johon haetaan kausityölain perusteella työlupaa. Kausityön osalta vuoden 2025 vähimmäistoimeentulo on 1 430 euroa.

by Manuela Tallberg-Nygård

Y/8/2025

Muutoksia paikalliseen sopimiseen

Työlainsäädäntöön on tullut uudistuksia paikallisen sopimisen osalta. Uudistusten tavoitteena on asettaa järjestäytymättömät ja järjestäytyneet työnantajat tasavertaisiin asemiin.

Keskeiset muutokset:

Kaikilla samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen yleissitovassa kentässä
Järjestäytymättömillä työnantajilla on samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneillä työnantajilla. Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta on kuitenkin noudatettava.
Yrityskohtaiset työehtosopimukset
Työnantajalla on periaatteessa mahdollisuus neuvotella oma työehtosopimus Teollisuusliiton kanssa. Yrityksen oma työehtosopimus ohittaa MTA:n neuvotteleman yleissitovan työehtosopimuksen ainoastaan silloin, kun sopijaosapuolena palkansaajapuolella on valtakunnallinen yhdistys.

Uudistus ei tarkoita täyttä vapautta sopia työehdoista, vaan edelleen sekä lainsäädäntö että työehtosopimus määräävät, mistä asioista voidaan sopia toisin ja paikallisesti.

by Heidi Nemlander

Y/7/2025

Työsuhdeasioiden koulutusta - Kevät 2025

Kevään työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin palkankorotuksista sekä työehtosopimukseen tulleista tekstimuutoksista. Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta kertoo työpaikkojen vaarojen ja riskien arvioinnista. Hiomme myös hyviä neuvottelutaitoja käytännön esimerkein.

Työsuhdeasianpäivät:

Hämeenlinna 26.3.2025 klo 8.30–16.00
Scandic Aulanko, Aulangonkuja 1A, Hämeenlinna
ilmoittaudu viimeistään 9.2.
Närpiö 7.3.2025 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Hotel Red & Green, Närpiöntie 16 C, Närpiö
ilmoittaudu viimeistään 28.2.

Koulutukseen mahtuu enintään 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.

Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.

Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.

Alustava kokopäiväohjelma

8.30 Aamupala
9.00 Palkankorotukset
10.15 Tauko
10.30 Työehtosopimusten tekstimuutokset
11.15 Lounas
12.00 Vaarojen ja riskien arviointi
13.45 Kahvitauko
14.00 Neuvottelutaidot
n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy

Koulutustilaisuuksiin ilmoittautuminen

Ilmoittaudu koulutukseen jäsensivujen kautta: tyonantajat.fi > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .

Tervetuloa koulutukseen!

by Heidi Nemlander

Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Järjestämme keväisen juhlaristeilyn, joka seilataan Viking Glorylla 3–4.4.2025 Turusta Tukholmaan.

Risteilyn ohjelmassa on kevätkokous, luento työhyvinvointiin liittyen, rentoutumista ja yllätysohjelmaakin, unohtamatta herkullista ruokaa ja mukavaa seuraa. Risteilyn aikana on hyvä tilaisuus tavata yrittäjäkollegoita ja MTA:n henkilökuntaa.

Risteilyohjelma:

3.4.2025

7.30 Kokoontuminen Turun Viking Linen terminaalissa.
Maihinnousukortit noudetaan ryhmälähtöselvityksestä.
8.10 Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin.
8.45Laiva lähtee ja aloitamme auditoriossa Mix & Match -aamiaisella
9.15 Tervetuloa
10.00 Kevätkokous
11.00 Terve ja hyvinvoiva työyhteisö sekä oma jaksaminen
– näin huolehdin hyvinvoinnin pöydästäni
Luennoitsijana Essi Juvakka, viestintävalmentaja, psykologi PsM, psykoterapeutti ET, perheterapeutti
12.00 Buffetlounas
13.30 Essi Juvakan luento jatkuu
15.00 Kahvitauko
15.20 Essi Juvakan luento jatkuu
17.00 Päivän ohjelmaosuus päättyy
20.00 Buffetillallinen (Huom! Ruotsin aikaa)

4.4.2025

6.30 Buffetaamiainen
7.35 Laiva saapuu Turun satamaan

Varaa paikkasi ajoissa!

Risteily on ilmainen yhdelle henkilölle/jäsenyritys ja muille jäsenyrityksen osallistujille 60 euroa. Mukaan mahtuu 80 ensin ilmoittautunutta, joten kannattaa toimia nopeasti varmistaaksesi paikkasi juhlavuotemme iloisimmassa tapahtumassa.

Pyydämme risteilylle osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan risteilylle lomakkeen kautta, joka näkyy tämän jäsenkirjeen alla. Täytäthän ilmoittautumislomakkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään 24.2.2025, jotta voimme varmistaa hyttien saatavuuden. HUOM! Jokaiselta osallistujalta tarvitsemme oman ilmoittautumisen.
Ilmoittautuminen on sitova.

Hyttitiedot

Standard-luokan hytti merinäköaloin 1–4 henkilölle kansilla 5, 6, 7 ja 8. TV ja hiustenkuivain. Neljä erillistä vuodetta, kaksi alavuodetta ja kaksi ylävuodetta. Pinta-ala 9,4 m².

Mikäli teillä herää kysymyksiä, olkaa yhteydessä suoraan toimistoomme, tai 09-725 04 500.

Tervetuloa juhlaristeilylle!

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA

by Heidi Nemlander