Y/6/2025

Palkan ulosmittaus vuonna 2025

Ulosmittaus tiivistetysti

• sääntönä: asteikkoulosmittaus nettopalkkatulojen perusteella, yleisin edelleen enintään 1/3 nettopalkasta
• suojaosuuksien määrät
• oikeusministeriön verkkopalvelussa
  https://asiointi2.oikeus.fi/ulosotto/#/maksukieltolaskuri laskuri ulosmittauksen laskemiseksi
• työnantajien tarkistettava palkanlaskentaohjelmien määritykset

Palkan ulosmittaus

Palkasta, eläkkeestä, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, raskausrahasta, vanhempainrahasta ja sairauspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomaltapaluurahat sekä luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista.

Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (986,40 euroa/kk) heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.

Ulosmitattavan määrän laskeminen määräajoin maksettavasta palkasta

Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja muut vastaavat pidätykset on tehty. Vuoden 2025 alusta ns. suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo lasketaan. Jos palkka tai muu tulo lasketaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2025 lukien

• Velallinen yksin                                  986,40 euroa
• Velallinen + 1 elatuksen varassa   1 274,70 euroa
• Velallinen + 2 elatuksen varassa   1 563,00 euroa
• Velallinen + 3 elatuksen varassa   1 851,30 euroa

Ulosmitattava määrä

1. Jos nettopalkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos nettopalkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka - suojaosuus)).
3. Jos nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Esimerkkejä löytyy tästä linkistä: https://www.ulosottolaitos.fi/fi/index/tietoaulosotosta/tietoavelalliselle/mitenulosmitattavamaaralasketaan.html  

Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet

Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu, tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskulut tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Ko. syiden perusteella velallisen ulosmittausta voidaan lykätä, se voidaan keskeyttää määräajaksi tai ulosmittauksen määrää voidaan myös rajoittaa.

Tässä kirjeessä mainittuja ulosmittaussäännöksiä noudatetaan myös silloin, kun työnantaja suorittaa kuittauksen työntekijän palkasta. Kuittausta voidaan soveltaa esim. silloin kun työntekijä päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa.

by Manuela Tallberg-Nygård

Y/5/2025

Ulkomaisen työntekijän verotus ja sosiaalivakuutusmaksut 2025

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään seuraavia aiheita:

• rajoitetusti verovelvollisen verotusta
• sosiaalivakuutusmaksuja
• vuokratyöntekijän verotusta
• työn teettäjän velvollisuuksia

Rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa kaksi vaihtoehtoa

Ulkomainen työntekijä, joka tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi, on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verotuksessa vaihtoehtoina ovat a) lähdevero tai b) se, että henkilö lähdeveron sijasta hakee Verohallinnolta verokortin, joka oikeuttaa hänet vastaavaan ansiotuloverotukseen kuin Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.

Verotusmenettelylain mukainen verotus merkitsee sitä, että rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden vero määräytyy tuloveroasteikkolain ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin perusteella. Lisäksi rajoitetusti verovelvolliset saavat vähentää tulon hankkimiseen liittyvät kulut samojen säännösten mukaan ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvolliset. Heille voidaan myös maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia.

Verotusmenettelylain mukainen verotus on mahdollinen, jos saaja asuu ETA-valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa.

Ulkomaisen työntekijän haettava verokortti

Jotta ulkomaisen työntekijän tuloja voidaan verottaa progressiivisesti, hänen on haettava verotoimistosta suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Hakiessaan rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, hakijan on esitettävä Verohallinnolle asuinmaansa viranomaisen antama todistus tai muu luotettava selvitys ulkomailta saadusta, asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Suomi verottaa vain Suomesta saatuja tuloja, mutta asuinvaltiossa saadut veronalaiset tulot korottavat Suomesta saatujen tulojen veroja.

Lisätietoja veromenettelylain mukaisesta verottamisesta löytyy Verohallinnon sivuilta: www.vero.fi kohdassa "Syventävät vero-ohjeet".

Verotus lähdeverolain mukaan

Ellei rajoitetusti verovelvollinen ulkomaalainen työntekijä hae verotusta verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä tai ei esitä tarvittavia selvityksiä tuloistaan ja niihin kohdistuvista vähennyksistä, sovelletaan häneen 35 prosentin lähdeverotusta koskevia sääntöjä.

Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaalaisen työntekijän verotus toteutetaan 35 prosentin lähdeverotusta soveltaen myös silloin, kun työntekijä ei asu verosopimusluettelossa mainitussa sopimusmaassa ja hän oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta. Ennen lähdeveron perimistä palkasta tehdään 510 euron vähennys kuukaudelta. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon osalta vähennys on 17 euroa päivältä. Vähennyksen saa tehdä vain, jos verotoimisto on tehnyt siitä työntekijän lähdeverokorttiin merkinnän.

Suomessa yli 6 kuukautta oleskelevia ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan ansiotuloista kuten Suomessa asuvia. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkasta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu työntekijästä, joka on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahamaksun peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka on vähintään 16 862 €/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Yleistä

Suomessa verotetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseystä, Bermudasta, Jerseystä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadzhikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta tulevia vuokratyöntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.

Vuokratyöntekijä, joka tulee edellä mainituista maista, maksaa Suomesta saatavasta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona (lähdevero tai veromenettelylain mukainen progressiivinen vero). Tätä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Muista verosopimusmaista (esim. Ukraina, Venäjä) tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.

Verosopimukset löytyvät täältä ja Verohallinnon sivuilta vero.fi hakusanalla verosopimukset. Lisätietoja löytyy myös hakusanalla ulkomaiset työntekijät.

Suomalaisen työn teettäjän annettava ilmoitus työvoimaa vuokraavasta yrityksestä

Suomalaisen työn teettäjän, joka käyttää em. maista tulevia vuokratyöntekijöitä, on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.

Em. tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun vuokratyöntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä, viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Työn teettäjän tulee lisäksi ilmoittaa, milloin toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely loppuu kokonaan (tilapäisiä katkoksia ei tarvitse ilmoittaa). Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Ilmoitus ja muutokset annetaan OmaVerossa seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti tiedot voi antaa lomakkeella "Vuokratyönteettäjän ilmoitus ulkomaisen vuokratyön käytöstä" (6146).

Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei voida määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

• Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
• Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
• Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja
• Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Palkkatiedot tulorekisteriin on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.

Lisäksi ulkomaalaisen työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot. Vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot on annettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä ensimmäisen vuokratulle työntekijälle maksetun palkan maksupäivän jälkeen.

Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero. Lähdevero tilitetään Verohallinnolle omalla asiakaskohtaisella viitenumerolla muiden työnantajasuoritusten kanssa. Työkorvaus ja siitä pidätetty lähdevero ilmoitetaan Tulorekisteriin.

Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisterin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi) ja Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 006.

by Heidi Nemlander

Y/3/2025

Ennakonpidätys vuonna 2025

Vuoden 2025 verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Aiemmin verokortit tulivat voimaan vasta helmikuussa. Myös verokortin tuloraja on nyt laskettu 12 kuukaudelle. Verokortin tulorajaan sisältyy myös mahdollinen lomaltapaluuraha.

Jos työnantaja tai muu tulon maksaja ei pysty vielä käyttämään vuoden 2025 verokorttia, voi käyttää tammikuussa verokorttia, joka on ollut voimassa vuoden 2024 päättyessä. Maksaja ilmoittaa työntekijälle kumman vuoden verokorttia tammikuussa käyttää.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2025

Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot vuoden 2025 sosiaalivakuutusmaksuista. Se mitä maksuprosenttia työnantaja käyttää, määräytyy palkanmaksupäivän mukaan. Merkitystä ei ole sillä, miltä ajalta palkka on ansaittu, vaan maksu-ajankohta määrää mitä prosenttia käytetään. Uusia sosiaalivakuutusmaksuja sovelletaan 1.1.2025 lukien.

Sosiaalivakuutusmaksut 2025 (prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta):

1. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sotu-maksu) 1,87 %

Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaista työntekijöistä

1.1 Työntekijän sairausvakuutusmaksut sisältyvät ennakonpidätykseen

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 1,06 %.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % bruttopalkasta. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä. Vuonna 2025 päivärahamaksua ei peritä alle 16 862 euron vuositulosta.

2. Työttömyysvakuutusmaksu

Maksu on 0,20 % kun palkkasumma on enintään 2 455 500 euroa ja 0,80 % sen yli menevältä osalta.

Työttömyysvakuutusmaksu koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä.

2.1. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu

yrityksen osaomistajille maksetuista palkoista.

3. Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät

TyEL-maksut:

Sopimustyönantaja

• TyEL perusmaksu 25,28 %
• maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
• jos työnantajan palkkasumma vuonna 2023 on ollut vähintään 2 337 000 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus

Tilapäinen työnantaja

• palkkasumma alle 10 038 €/6 kk eikä pysyvästi työntekijöitä 26,28 %

Työntekijän osuus TyEL-maksusta

Työntekijän TyEL-maksu pidätetään palkanmaksun yhteydessä.

TyEL-vakuuttamisen alaraja 70,08 e/kk

4. Ryhmähenkivakuutusmaksu

Vakuutusyhtiö laskuttaa tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa omasta tapaturmavakuutusyhtiöstä.

5. Tapaturmavakuutusmaksu

Jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa vuodessa, työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.

by Heidi Nemlander

Y/2/2025

Kela-korvauksia tulorekisteristä

Tulorekisterissä voi jo nyt hakea sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahoja, kuntoutusrahaa ja perhevapaakorvausta. Vuodenvaihteen jälkeen tulorekisterissä voi hakea myös osasairauspäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta.

Kela maksaa osasairauspäivärahan työnantajalle, jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa. Hakemuksen lisäksi työnantajan on ilmoitettava Kelaan osa-aikatyösopimuksen tiedot Työnantajan asiointipalvelussa. Liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus A tai lääkärinlausunto B, jonka on kirjoittanut työterveyslääkäri tai muuten työolosuhteet hyvin tunteva lääkäri. Työnantajan asiointipalvelu uudistuu 2.12.2024 ja samalla palvelun nimi muuttuu Työnantajan päiväraha- ja korvauspalveluksi.

Vuosilomakustannuskorvaus maksetaan työnantajalle, joka on velvollinen maksamaan työntekijälle vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan perusteella kertyneestä vuosilomasta. Työntekijälle voi kertyä vuosilomaa raskaus- ja vanhempainvapaapäiviltä yhteensä enintään 160 arkipäivältä. Jos työntekijä jää erityisraskausvapaalle, hänelle kertyy tämän lisäksi vuosilomaa koko erityisraskausvapaan ajalta.

Tulorekisterin verkkosivuilla (vero.fi/tulorekisteri) on ohjeet siitä, mitä tietoja työnantajan pitää antaa palkkatietoilmoituksella silloin, kun hän hakee osasairauspäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta. Sivuilta löytyvät ohjeet myös sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahojen, kuntoutusrahan ja perhevapaakorvauksen hakemiseen.

Kelan etuuksia eSARA-tiedostoina hakevat

Työnantajien, jotka hakevat Kelan etuuksia eSARA-tiedostoina, kannattaa jo nyt valmistautua hakemaan niitä tulorekisterissä. Ilmoitin.fi-palvelussa lähetettävien eSARA-tiedostojen käyttö päättyy vanhenevan tekniikan vuoksi 30.9.2025.

Kela on koonnut ohjeet, miten siirtyä hakemaan tukia tulorekisterissä.

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/3/2024

Joulun ajan työ- ja vapaapäivät ja palkanmaksu

Joulukuu ja vuodenvaihde tuovat tullessaan poikkeuksia normaaleihin työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun.

Itsenäisyyspäivä

Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä edellyttää, että työt itsenäisyyspäivänä keskeytetään kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä, täyttä työpäivää vastaava keskituntiansion mukaan laskettu palkka.

Jos työtä tehdään päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää.
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen vähennetä.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12. on perjantai ja edellä mainittujen edellytysten täyttyessä, työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä palkka. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Itsenäisyyspäiväviikon lauantai

Itsenäisyyspäiväviikon lauantai 7.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Jouluaatto

Jouluaatto 24.12. on tänä vuonna tiistai ja se on palkaton vapaapäivä. Mikäli jouluaattona joudutaan työtä tuotannollisista syistä teettämään, siitä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa joka viikko tai kuukausi palkkansa samansuuruisena eikä palkkaa näin ollen jouluaatosta johtuen vähennetä.

Arkipyhäkorvaus

Työehtosopimusten mukaan arkipyhältä, joka on muu arkipäivä kuin lauantai, maksetaan työntekijälle säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta keskituntiansion mukaan laskettu arkipyhäkorvaus.

Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä.

Jos työtekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta säännösten mukaista palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.

Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että

• työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja että
• työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuranneelta työ-päivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, joissa työstä poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle seuraavien edellytysten täyttyessä samaan aikaan:

a) voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde

JA

b) työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Arkipyhäkorvaus eläintenhoitotyössä

Arkipyhinä tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan palkka kuten sunnuntai-työstä, ilman arkipyhäkorvausta. Joulupäivän osalta maksetaan kuitenkin sekä arkipyhäkorvaus että palkka kuten sunnuntaityöstä, myös silloin, kun joulupäivä on lauantai tai sunnuntai.

Joulupäivä

Joulupäivä 25.12. on tänä vuonna keskiviikko ja edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä työntekijälle maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus.

Jos työntekijä työskentelee ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi 100 %:lla korotettu palkka.

Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä

Toinen joulupäivä (tapaninpäivä) 26.12. on tänä vuonna torstai. Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan tältä päivältä arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Toisena joulupäivänä työskentelevälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Joulun jälkeinen lauantai

Joulun jälkeinen lauantai 28.12. on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Kyseinen lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan myöhemmin. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä 1.1.2025 on keskiviikko ja työt pääsääntöisesti keskeytetään. Edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan
100 %:lla korotettu palkka.

Uudenvuodenpäiväviikon lauantai

Uudenvuodenpäiväviikon lauantai 4.1.2025 on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäiväviikon lauantai voidaan merkitä työvuoroluettelossa säännölliseksi työpäiväksi, jota vastaava vapaapäivä annetaan muuna ajankohtana. Ellei vapaata anneta, maksetaan ko. lauantailta 50 %:lla korotettu palkka.

Loppiainen

Loppiainen 6.1.2025 on maanantai. Edellä mainittujen arkipyhäkorvausta koskevien edellytysten täyttyessä maksetaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta arkipyhäkorvaus. Jos kyseisenä päivänä työskennellään, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma joulun aikaan

Viikolta 52 kuluu kolme vuosilomapäivää. Viikolta 1 kuluu viisi vuosilomapäivää. Vuosilomalain mukaan jouluaattoa kuten ei myöskään kirkollisia juhlapäiviä lueta lomapäiviksi.

Loman sisään sijoittuvilta arkipyhiltä tulee maksaa edellytysten täyttyessä arkipyhäkorvaus.

Palvelusvuosilisä vuonna 2024

Työntekijälle suoritetaan joulukuun ensimmäistä päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Palvelusvuosilisät vuonna 2024 ovat seuraavat:

by Heidi Nemlander