M+P+T/1/2025

Vuosiloma 2025

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.
Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset:

Käsitteitä

lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
lomakausi on 2.5.–30.9.
talvilomakausi on 1.10.–30.4.
lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
prosenttiperusteista lomakorvausta maksetaan määräaikaiselle työntekijälle
lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta

Vuosiloman ansainta

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Esimerkki 1:

A:n työsuhde alkanut 22.4.2024 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2024–31.3.2025 A ansaitsee 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää.

A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2025. Tältä 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Esimerkki 2:

B:n työsuhde on alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2024 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2024–31.3.2025 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.

Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit

Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:

Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
Työntekijän oma vuosiloma
Työajan tasoittumisvapaat
- käytettäessä keskimääräistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää)
- luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana
Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
Erityisraskausvapaa
Raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta
Muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän ajalta
Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
Työn edellyttämä koulutus
Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan
Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi. Samoin työssäolon veroisia ovat myös lomaltapaluurahan vaihtovapaat.

Vuosiloman ajankohta

Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:

Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9.

Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti:

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Puutarha-alan työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää
8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Turkistuotantoalan työehtosopimus

lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää
6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle

Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä.

Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10.–30.4.

Loman ajankohdasta tai jakamisesta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:

Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:

12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa
vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Esim. 31.3.2025 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2025–30.4.2026. Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella
lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tarkoitettu lomanosa tulee siten pitää 30.9.2026 mennessä
työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosilomaa annettaessa lomaa kuluu kuusi arkipäivää viikossa. Jos lomaa pidetään yksittäisinä päivinä, tulee kuudes päivä olla aina lauantai.

Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman ajankohdasta sovittaessa, voidaan myös sopia lyhyemmästä ilmoitusajasta.

Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Vuosiloman siirtäminen, jos työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus siirtämiseen on myös silloin kun tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Loman aikana sairastuttaessa kuuden päivän omavastuu

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli yli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 lomapäivää, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Täyden 30 arkipäivän vuosiloman osalta omavastuuaika voi olla enintään kuusi päivää.

Omavastuupäivien soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.

Omavastuupäivät voivat kertyä lyhyistä sairauspoissaoloista tai yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomansa aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.

Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Hänen tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.

Esimerkki:

Työntekijä aloittaa lomansa 30.6. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 26.7. asti eli 4 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 7.7.–20.7. Työntekijä ilmoittaa tästä työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Sairausajasta kuusi omavastuupäivää lasketaan loma-ajaksi eli 7.7.–12.7. Palkanmaksussa maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 13.7.–20.7. Sairauden päätyttyä vuosiloma jatkuu vielä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 21.7.–26.7.2025. Sairauden takia siirtyneet lomapäivät annetaan esim. myöhemmin lomakaudella.

Työpaikalla kannattaa laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.

Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Siirtyneen loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesä- ja talviloma on annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajassa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin

Jäsenkirjeemme Y/2/2019 käsitteli vuosilomalain muutosta niin sanotuista lisäpäivistä. Lisäpäiviä annetaan silloin kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry 24 vuosilomapäivää pitkäaikaisen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäiviä tulisi tällöin antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.

Työsuhteen päättyminen kesken lomanmääräytymisvuoden

Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, tulee hänen lomakertymänsä selvittää. Tällöin voi tulla vastaan tilanteita, jolloin työntekijä on ollut sairaana ja voi olla oikeutettu vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos lomakertymä tällöin sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi jäisi hänen normaalia vuosilomakertymäänsä lyhyemmäksi.

Työntekijällä voi siis olla oikeus sairaus- tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan em. 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24.

Esimerkki:

Työntekijän pitkäaikainen sairaus alkaa 2.5.2025 ja kestää työsuhteen päättymiseen asti 15.12.2025. Sairausjaksolla 2.5.–15.12.2025 on 228 kalenteripäivää. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2025–31.3.2026 on 365 kalenteripäivää. Sairausajalta kertyvä lomaoikeus yhteensä = 24 x (228/365) = 15 päivää.

Sairauspoissaolon alkaessa lasketaan lomakertymä 75 työpäivän säännön perusteella. Lomaa kertyy siten touko-, kesä- ja heinäkuulta 3 x 2,5 päivää = 7,5 päivää. Työntekijän ollessa työssä huhtikuussa kertyy tästä 2,5 päivää. Lomakertymä työssäolon ja sairauspoissaolon 75 päivän säännön perusteella on siten yhteensä 10 lomapäivää.

Lisävapaapäiviä annetaan em. laskelman perusteella siten 15 - 10 eli 5 lisävapaapäivää.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus 10 lomapäivältä (= lomapalkka + lomaltapaluuraha) ja 5 lisävapaapäivältä säännöllisen työajan palkan mukainen päiväpalkka.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi muulle vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi sijoittaa 31.3.2025 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä lomaa irtisanomisajalle (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaiken kertyneen loman irtisanomisaikana. Näin sopien myös 1.4.2025 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta tuleva loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Jos osa lomasta jää antamatta irtisanomisaikana, maksetaan siltä osin lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Irtisanomisaikana pidettävästä lomasta maksetaan normaali lomapalkka (ks. poikkeus lisävapaapäivien palkasta edellä). Myös lomaltapaluuraha maksetaan, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Jos työsuhde kuitenkin päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta.

Vuosiloman antaminen osa-aikatyöntekijälle

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), hänelle kertyy normaalisti vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Kun vuosilomaa annetaan, lasketaan lomaa kuluvan normaalilla tavalla kuusi arkipäivää viikossa. Näin ollen osa lomasta voi sijoittua ajalle, jolloin työntekijä on samanaikaisesti eläkkeellä.

Lomapalkka

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista lähinnä olevana normaalina palkanmaksupäivänä tai paikallisesti sovittavalla tavalla.

Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala:

Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä
Mikäli työntekijän säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, lasketaan keskimääräinen toteutunut säännöllinen viikkotyöaika lomanmääräytymisvuoden ajalta.
Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimus 34 §

Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään.

Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään kunkin lomajakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Ellei työntekijä vuosiloman jälkeen sovitusti palaa työhön, työnantaja saa periä etukäteen maksetun lomaltapaluurahan takaisin.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa työstä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainittujen syiden takia.

Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituutta työpäivinä laskettaessa vaihdettavan lomaltapaluurahan määrä jaetaan yhden työpäivän palkalla. Jäljelle jäävä osuus lomaltapaluurahasta maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki:

Työntekijä vaihtaa kahden viikon loman lomaltapaluurahan vapaaksi. Viikkotyöaika 37,5 tuntia. Vapaan pituus lasketaan työpäivinä seuraavasti:

Lomapäivän palkka	37,5 t x 11,50 x 1,03/6 = 74,03
Loma-ajan palkka	12 pv x 74,03 = 888,38 euroa
Lomaltapaluuraha	50 % x 888,38 = 444,19
Työpäivän palkka	7,5 t x 11,50 = 86,25
Vapaan pituus	444,19/86,25 = 5,15 työpäivää

Vapaana annetaan 5 työpäivää ja maksetaan jäljelle jäävä lomaltapaluurahan osuus 0,15 x 86,25 = 12,94 euroa seuraavassa palkanmaksussa.

Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään viisi lomaltapaluurahavapaapäivää. Arkipyhät eivät kuluta lomaltapaluurahan vaihtopäiviä.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka, kun työaika muuttuu

Vuosilomalaissa huomioidaan tilanne, jossa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osa-aikaistamisen perusteella. Laki koskee myös vastakkaista tilannetta, eli kun osa-aikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.

Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa.

Esimerkki:

Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 3.2.2025. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2025. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2024–31.3.2025 ansiot) / 30 x 12.

Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.

Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.

Esimerkki:

Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 2.6.2025. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1 000 eurosta 2 000 euroon. Loma alkaa 30.6.2025. Työntekijä saa lomapalkan 1 000 euron kuukausipalkan mukaan.

Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2026), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.

Kausityöntekijän prosenttiperusteinen lomakorvaus

Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Prosenttiperusteinen lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala

12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden
15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta

Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetut palkat.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa.

Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

KELA:lta korvausta lomakustannuksiin

Erityisraskaus-, raskaus-, ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.

Korvausta on haettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada.

JUHANNUKSEN PALKANMAKSU

Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä ollaan työssä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.

Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.

Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (20.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (21.6.), joka on juhannuspäivä.

Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.

by Heidi Nemlander

P/2/2025

Puutarha-alan uudet työehtosopimukset ja palkankorotukset vuonna 2025

Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena Puutarha-alan työehtosopimukseen on tullut muutoksia. Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2025–31.1.2028.

Työehtosopimusratkaisu sisältää palkankorotusten lisäksi muutaman sisältömuutoksen.

Tämän lisäksi työehtosopimusosapuolten asettama työryhmä on esittänyt ja neuvottelukunnat ovat hyväksyneet rakenteellisesti ja kielellisesti uudistetut työehtosopimuksen liitteet.

Selvitämme seuraavassa palkankorotuksia esimerkkeineen ja työehtosopimuksen uusia ja muuttuneita tekstikohtia. Näiden lisäksi työehtosopimukseen on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä ja kielenhuoltoa, mutta niitä ei käsitellä tässä kirjeessä.

Toimitamme jäsenille kevään aikana uuden painoksen työehtosopimuksesta.

Palkkojen korottaminen 2025–2028

Palkkojen korottaminen toteutetaan sentitettynä ratkaisuna sekä yleiskorotuksen että palkkataulukon vaativuusryhmien palkkojen osalta. Yleiskorotus on 26 senttiä vuonna 2025, 31 senttiä vuonna 2026 ja 27 senttiä vuonna 2027.

Yleiskorotuksen ajankohta 2025

Yleiskorotus maksetaan 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Esimerkkejä:

Palkanmaksukausi on 20.4.–19.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan jo kyseiseltä palkanmaksukaudelta 20.4. lähtien.
Palkanmaksukausi on 15.4.–14.5.2025.
Yleiskorotus maksetaan vasta seuraavalta palkanmaksukaudelta 15.5. lähtien.

Siten yleiskorotusta ei välttämättä makseta tilille vielä toukokuussa, vaan vasta kesäkuussa palkanmaksukaudesta ja palkanmaksupäivästä riippuen. Työsopimuslaista poiketen palkka voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa tilille palkanmaksukauden jälkeen (kts. TES 32 §).

Yleiskorotus (24 § 5. kohta)

Yleiskorotus annetaan kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa.

Palkankorotus toteutetaan senteissä, ei prosenteissa.

Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

tuntipalkkaisilla 26 senttiä/tunti
kuukausipalkkaisilla 44,72 euroa/kuukausi (40 viikkotunnin sopimus).

Palkkataulukko (24 § 3. kohta)

Yleiskorotuksen senttimäärä on viety palkkataulukon jokaiseen vaativuusryhmään.

Vaativuusryhmien tuntipalkat ja ammattitaitolisän vähimmäistaso ovat1.5.2025–30.4.2026 solmittavissa työsuhteissa seuraavat:

Vaativuusryhmä		Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %)	Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (4 %)
	€/h	€/h	€/h
1	9,87	0,39	10,26
2	10,30	0,41	10,71
3	10,79	0,43	11,22
4	11,30	0,45	11,75
5	11,82	0,47	12,29

Käytännön palkkojen korotus

1. Korota palkka

Tuntipalkkainen työntekijä

Henkilökohtaista tuntipalkkaa korotetaan 26 sentillä.

Kuukausipalkkainen työntekijä

Korotus maksetaan suhteessa viikkotyöaikaan.
40 tunnin viikkotyöajalla korotus on 44,72 euroa/kuukausi (= 172 * 0,26 euroa).
Esimerkiksi 37,5 tunnin työviikkoa tekevälle työntekijälle palkankorotus on 41,93 euroa (37,5/40 = 0,9375 x 172 = 161,25 x 0,26 euroa = 41,93 euron korotus).

2. Jaa palkka osiin ja tarkista palkan osat

Tarkista, että työntekijän uusi palkka täyttää palkkataulukossa olevan vähimmäistason (taulukkopalkka + mahdollinen ammattitaitolisä). Jos uusi palkka alittaa palkkataulukon, yleiskorotuksen määrä ei ole riittävä ja myös ammattitaitolisän määrä nousee (esimerkki 2).
Jos yrityksellä on oma ammattitaitolisäjärjestelmä, tarkista, että uusi palkka on vähintään yhtä suuri kuin vaativuusryhmän uusi palkka + työntekijälle jo aikaisemmin määritelty ammattitaitolisä. Työntekijälle määritelty ammattitaitolisä ei rahamääräisesti pienene yleiskorotuksen yhteydessä (esimerkki 5).

3. Tiedota työntekijälle

Jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä työntekijän henkilökohtainen palkka avataan työntekijälle (esim. palkkalaskelmaan), jotta työntekijä pystyy seuraamaan oman tuntipalkkansa muodostusta ja kehitystä.

Esimerkki 1.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa. Työsuhde on tähän saakka kestänyt kaksi kuukautta, joten työntekijälle ei vielä ole määritelty ammattitaitolisää.

tuntipalkka ennen korotusta 9,61 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 9,87 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska yleiskorotuk¬sen jälkeen uusi tuntipalkka yltää uuteen taulukkopalkkaan (9,87 euroa).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti vain yhdestä osasta: 9,87 euron vähimmäispalkasta.

Esimerkki 2.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa + 38 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) = 9,99 euroa/t.

tuntipalkka ennen korotusta 9,99 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 10,25 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus ei ole riittävä, koska yleiskorotuk¬sen jälkeen uusi tuntipalkka alittaa uuden taulukkopalkan (9,87 euroa) + vähimmäistasoltaan 4 % ammatti¬taitolisän määrän (39 senttiä).

Työntekijän uusi palkka koostuu työehtosopimuksen taulukon mukaisesti kahdesta osasta: 9,87 euron vähimmäispalkasta + uudelleen määritel¬lystä vähimmäisammattitaitolisästä 39 senttiä, yhteensä 10,26 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa siten 27 senttiä.

Yhden sentin vaje johtuu siitä, että taulukon ammattitaitolisä on laskettu prosentteina uudesta vähimmäispalkasta.

Esimerkki 3.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 3. vaativuusryhmän mukaisesti 10,53 euroa + yrityksen aikaisemmin määrittelemä 43 sentin ammattitaitolisä = 10,96 euroa/t

tuntipalkka ennen korotusta 10,96 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 11,22 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 10,79 + ammattitaitolisän uusi vähimmäistaso 43 senttiä on 11,22 euroa/t, joten yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 26 senttiä.

Esimerkki 4.

Työntekijän tuntipalkka on ollut 1. vaativuusryhmän mukaisesti 9,61 euroa + 38 sentin ammattitaitolisä (vastasi tarkalleen vähimmäistasoa 4 %) + 1 sentin palkkaliukuma = 10,00 euroa/t

palkka ennen korotusta 10,00 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 10,26 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska palkka yleiskorotuksen jälkeen yltää uuteen taulukkopalkkaan. Uusi tuntipalkka yleiskorotuksen jälkeen muodostuu vain kahdesta osasta = vähimmäispalkasta 9,87 + 39 sentin ammattitaitolisä. Koska ammattitaitolisä taulukon mukaan on oltava vähintään 39 senttiä, puuttuva sentti voidaan tässä tapauksessa siirtää palkkaliukumasta.

Mikäli työntekijän palkkaan sisältyy ammattitaitolisän lisäksi erikseen määrittelemätöntä palkkaliukumaa, tämä palkanosa voi pienentyä yleiskorotuksen yhteydessä, vaikka tuntipalkka nouseekin yleiskorotuksen myötä. Yleiskorotus korottaa aina henkilökohtaista palkkaa vähintään yleiskorotuksen määrällä.

Esimerkki 5.

Työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmän mukaisesti 11,04 euroa + vuonna 2023 määritelty ammattitaitolisä 3 euroa = 14,04 euroa/t.

palkka ennen korotusta 14,04 euroa/t
yleiskorotus 26 senttiä 0,26 "
yhteensä 14,30 euroa/t

Tässä tapauksessa 26 sentin yleiskorotus on riittävä, koska uusi taulukkopalkka 11,30 + yrityksen aikaisemmin määrittelemä ammattitaitolisä 3 euroa on 14,30 euroa/t. Yleiskorotuksen määrä on tässä tapauksessa 26 senttiä.

Esimerkki 6.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on ollut 4. vaativuusryhmässä 2 050 euroa/kk sisältäen 130 euron ammattitaitolisän ja 21,12 euron palkkaliukuman (172 x 11,04 = 1 898,88 + 130 + 21,12 = 2 050 euroa).

palkka ennen korotusta 2 050,00 euroa/kk
yleiskorotus 44,72 euroa 44,72 "
yhteensä 2 094,72 euroa/kk

Tässä tapauksessa 44,72 euron yleiskorotus on riittävä, koska uusi vähimmäispalkka 172 tuntia x 11,30 euroa + 130 euron ammattitaitolisä on 2 073,60 euroa. Kuukausipalkan loppuosa, 21,12 euron palkkaliukuma, pysyy ennallaan. Uusi kuukausipalkka on 2 094,72 euroa.

Sentti- ja euromääräiset lisät

Työehtosopimuksessa mainitut sentti- ja euromääräiset lisät 1.5.2025 alkaen:

3.3.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkintoraha (29 § 15. kohta) 127 euroa tutkinnolta

3.3.2 Lauantailisä vähittäismyyntityössä (29 § 6. kohta) 1,29 euroa/tunti

3.3.3 Iltavuorolisä (29 § 7. kohta) 0,88 euroa/tunti

Yövuorolisä 1,60 euroa/tunti

3.3.4 Iltatyölisä (29 § 8. kohta) 0,63 euroa/tunti

3.3.5 Kasvinsuojelulisä (29 § 10. kohta) 1,10 euroa/tunti
3.3.6 Palvelusvuosilisä (29 § 14. kohta)

5–7 v 100 euroa
8–11 v 194 euroa
12–15 v 303 euroa
16–19 v 386 euroa
20 v tai yli 492 euroa

3.3.7 Luottamusmieskorvaus (Luottamusmiessopimus 7 §)

5–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

3.3.8 Työsuojeluvaltuutetun korvaus (Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta 8 §)

10–20 työntekijää 44 euroa/kuukausi
21–50 työntekijää 57 euroa/kuukausi
51 tai useampi työntekijä 93 euroa/kuukausi

Tekstimuutokset

Sovittiin seuraavista tekstimuutoksista, joita tässä kuvataan sanoin ja työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tarkat muutostekstit löytyvät allekirjoituspöytäkirjasta, joka löytyy työehtosopimuksesta.

Paikallinen sopiminen

Paikallisen sopimisen yhteydestä poistettiin maininta siitä, että yrityksen tulisi olla MTA:n jäsen, koska lainsäädäntö on vapauttanut tämän menettelyn.

Samalla paikallisen sopimuksen tekeminen tarkennettiin seuraavasti:

sopimukseen on kirjattava työehtosopimusmääräys, joka mahdollistaa paikallisen sopimuksen
yksiselitteisesti on selostettava mitä muutoksia sopimuksella saadaan
molemmilla osapuolilla on oltava riittävä aika perehtyä sovittavaan asiaan ja hankkia työehtosopimusasiantuntijoilta lisätietoa
neuvotteluissa on tavoiteltava myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä
neuvottelut on käytävä molempien osapuolten ymmärtämällä kielellä.

Tiedotusvelvollisuus

Aikaisempi pykälä (Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika) on pilkottu kolmeksi eri pykäläksi ja lisäksi kirjattiin vielä uusi pykälä tiedottamisvelvollisuudesta.

Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla:

työehtosopimus
työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö
työvuoroluettelo
mahdollinen työaikasuunnitelma
tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja
työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.

Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille

työpaikkaohjaajasta ja
perehdyttäjästä.

Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta

luottamusmiehestä ja
työsuojeluvaltuutetusta.

Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.

Perehdytyspykälään lisättiin, että työnantajan tulee perehdyttää myös työehtoihin ja että kaikki perehdytys on annettava työntekijän ymmärtämällä kielellä.

Työnantajan kuittausoikeus

Työehtosopimukseen kirjattiin työnantajalle mahdollisuus pidättää itselleen yhden päivän palkan, jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä.

Edellytyksenä on, että

työsopimuksessa on sovittu työsuhteen päättymispäivämäärä ja
kuittausoikeudesta on ilmoitettu työntekijälle kirjallisesti työsopimuksessa työntekijän ymmärtämällä kielellä.

Pykälä ei koske koeaikapurkua.

Työnantaja saa pidättää päiväpalkan lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Säännöllisesti toistuva lomautus

Seuraavat kriteerit täyttävä lomautus ei kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden piiriin:

alalla tavanomainen
säännöllisesti vuosittain toistuva ja
tuotannosta johtuva työvoimatarpeen vaihtelu.

Työnantajan tulee lomautusilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle

toimenpiteet
perusteet
vaikutukset ja
vaihtoehdot.

Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, muulle työntekijöiden edustajalle tai, milloin sellaista ei ole valittu, työntekijälle.

Työaikaan liittyvä täsmennys

Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.

Työaikakirjanpito

Jo voimassa olevat määräykset työaikakirjanpidosta kirjattiin myös työehtosopimukseen. Työnantajan on pidettävä työtunneista, yli-, lisä- ja hätätyöstä sekä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä sellaista työaikakirjanpitoa, josta voidaan todeta erikseen kunkin tehdyn työn määrä sekä siitä maksettu palkka. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus saada mainituista asiakirjoista tieto häntä koskevista merkinnöistä.

Tasoitusjärjestelmän tauot

Tasoitusjärjestelmässä annetaan jatkossa kaksi taukoa vain, jos työpäivä on vähintään kahdeksan tuntia. Säännös on linjassa muiden työaikajärjestelmien kanssa.

Korkeakouluharjoittelijat

Korkeakouluharjoittelijoita koskevaa tekstiä tarkennettiin. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys opiskeluohjelmaan kuuluvan harjoittelujakson pituudesta. Harjoittelujakso on luonteeltaan ohjattua työskentelyä.

Työn jatkuessa harjoittelujakson päätyttyä maksetaan työn vaativuuden mukainen palkka.

Kulukorvauksen puolittaminen

Työehtosopimuksen määräys kulukorvauksista täsmennettiin siten, että kulukorvaus puolitetaan, jos työntekijä saa matkan aikana työnantajan kustantaman aterian. Aterialla tarkoitetaan isomman kulukorvauksen kyseessä ollen kahta ja pienemmän kulukorvauksen ollessa kyseessä yhtä ateriaa. Jos työntekijä kieltäytyy ateriasta, kulukorvaus maksetaan kokonaisuudessaan.

Loppupalkka maasta poistuvalle työntekijälle

Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu lopputilin maksamista varten varattuun 5 työpäivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä.

Sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt matkalipun, työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa.

Rekrytointimaksut kiellettyjä

Työnantaja ei saa periä työntekijältä maksua rekrytoinnista, työhön perehdytyksestä tai Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista, eikä korkoa mahdollisesta työntekijän matkakulujen rahoittamisesta.

Työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.

Maksut ja majoitus

Järjestäessään työntekijälle lentolipun tai muun lipun maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi työnantajan tulee huomioida halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä.

Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.

Mahdollisissa luontoiseduissa sovelletaan verohallinnon vuosittaista luontoisetupäätöstä. Jos työnantajan järjestämää majoitusta ei sovita luontoiseduksi, voidaan sopia kohtuullinen vuokra, joka ei ylitä alueen yleistä vuokratasoa. Kohtuullisuuden vaatimuksessa on huomioitava majoituksen laatu ja samassa majoituksessa asuvien henkilöiden määrä.

Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.

Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä.

Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, palkasta voidaan pidättää ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus solmitaan työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.

Lomaltapaluuraha, kun työsuhde päättyy kesken lomakauden

Jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomaltapaluuraha vain edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun vuosiloman osalta. Työntekijästä riippumaton syy on tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomissyy.

Lomakorvaus palkkalaskelmaan

Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, että prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.

Pitkän määräaikaisuuden lomat

Työehtosopimukseen kirjattiin jo voimassa ollut tulkinta, jonka mukaan pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka jatkuvat seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle, sovelletaan vuosilomasääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi pitää vuosilomaa samoilla säännöillä kuin vakituiset työntekijät.

Ikäkausitarkastukset

Uutena määräyksenä kirjattiin, että vakituisille työntekijöille on järjestettävä terveys- ja työkykylähtöiset ikäkausitarkastukset vähintään viiden vuoden välein 50 ikävuodesta lähtien. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt viisi vuotta.

Tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-ajalla.
Mikäli vastaanottoa ei ole tarjolla työajan ulkopuolella, työnantajan on mahdollistettava työntekijälle käynti työpäivän aikana.
Tältä ajalta ei makseta palkkaa eikä matkakuluja.

Palkanmaksu vanhempainvapaalla laajenee kaikkiin vanhempiin

Lasta hoitavalle ei-synnyttäneelle työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vähintään ensimmäiseltä 6 arkipäivää käsittävältä aikajaksolta, mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 6 kuukautta ennen vanhempainvapaata.

Raskausvapaalla olevalle maksetaan edelleen kuukauden palkka kuten tähänkin asti.

Täsmennyksiä suojavarusteiden osalta

Suojavarustepykälän määräyksiä on laajennettu siten, että työnantaja tarvittaessa hankkii työntekijälle myös auringolta suojaavan päähineen sekä jalkineet, kun työturvallisuus niin edellyttää.

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi lyhenee

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on lyhennetty neljästä vuodesta kahteen vuoteen.

Työryhmätoiminta

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka käsittelee perehdyttämiseen, työnopastukseen ja päivittäisjohtamiseen liittyvän osaamisen edistämistä mahdollisen yhteisen koulutushankkeen muodossa.

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka valmistelee aloille mallia yrityskohtaisen erän mahdollisesta toteuttamisesta.

Työehtosopimuksen käännökset

Työehtosopimuksen kieliversiot ruotsiksi, englanniksi, ukrainaksi, venäjäksi ja vietnamiksi päivitetään.

by Heidi Nemlander

Puutarhaharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2025

Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Puutarha-alan työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 asti.

Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa.

Työsopimus

Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.

Työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Työvuoroluettelo

Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.

Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Tasoitusjärjestelmä

Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan soveltaa tasoitusjärjestelmää, jossa säännöllinen työaika toteutuu keskimääräisenä. Tasoitusjärjestelmässä työaika voi olla 4–10 tuntia päivässä ja siten viiden päivän työviikossa voi olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä. Tällöin työaika voi olla yhdenjaksoisesti enintään viikon ajan 11 tuntia ja asiasta on tehtävä paikallinen sopimus.

Työnantajan tulee laatia koko tasoitusjaksolle työaikasuunnitelma, josta ilmenee pidempien työpäivien ja lyhyempien työpäivien taikka tasoitusvapaiden ajankohta. Työaika tasoitetaan aina etukäteen työvuoroluettelon avulla.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.

Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.

Työajan lyhennys

Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.

Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.

Palkka

Harjoittelijan palkaksi on puutarha-alan työehtosopimuksessa sovittu 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.

Harjoittelijan palkka 1.5.2025 alkaen on seuraava:

tuntipalkka 8,39 e/h
kuukausipalkka 1 443,08 e/kk (40 tunnin työviikko)

Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

Palkkaan liittyvät olosuhdelisät:

iltatyölisä (klo 18.00–22.00) 63 snt/h
lauantailisä vähittäismyyntityössä 1,29 euroa/h

Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2025 ovat seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

omassa huoneessa 647 euroa/kk (21,33 euroa/pv)
yhteishuoneessa 624 euroa/kk (20,57 euroa/pv)

Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)

keskuslämmityshuoneessa 154 euroa/kk (5,08 euroa/pv)
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,99 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.

Esimerkki:
Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2025 on 598,80 €/kk (4,99 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 139,72 €/kk.

Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Ravintoetu

8,60 euroa ateriaa kohti

Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. www.vero.fi -sivuilta.

Ruokailu- ja virkistystauot

Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2 x 12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko.

Kun se työn jatkumisen kannalta on välttämätöntä, voidaan paikallisesti sopia, että työntekijä edellä mainitun ruokailutauon sijasta voi ruokailla työn ohessa ja käyttää siihen työaikaa enintään 20 minuuttia.

Viikkolepo ja muut vapaapäivät

Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Tuotannollisista syistä voidaan viikkolepo sopia siirrettäväksi, mutta se on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta.

Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.

Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.

Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika (tasoitusjärjestelmä), voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.

Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Enimmäistyöaika ja ylityö

Työehtosopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa siten, että enimmäismäärä vastaa keskimäärin 48 työtuntia viikossa. Tämä ei rajoita keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista, vaan on tapa määritellä työn tekemisen enimmäismäärää.

Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.

Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.

Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.

Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä.

Lisätyö työehtosopimuksen mukaan

Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita.

Sairaustapaukset

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle. Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.

A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon

Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään, palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden

Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.

Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.

Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapaturmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.

Vuosiloma

Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka. Prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.

Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka (= sovittu viikkotyöaika x sovittu tuntipalkka) luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä.

Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan.

Palkanmaksu

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntai- tai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.

Tulorekisteri

Työnantaja ilmoittaa kansalliseen tulorekisteriin kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.

Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.

Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille www.vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.

Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus

Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2025 seuraavat:

	Työnantajan osuus %	Työntekijän osuus %
Sairausvakuutusmaksu - koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä	1,87	–
Työeläkemaksu TyEL - alkaen 17 v. - TyEL-maksu palkkasumman mukaan	katso jäljempänä	7,15 (17–52-v.)
Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä	0,20	0,59
Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen	0,06	–

Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,15 % + 0,59 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 70,08 euroa kuukaudessa. Vuoden 2025 TyEL-maksut ovat vuoden 2023 palkkasummasta riippuen seuraavat:

Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 25,28 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 10 038 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 26,28 %

Työttömyysvakuutusmaksun perii Työllisyysrahasto. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,20 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen 2 455 500 euron osalta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,59 %. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta saa Työllisyysrahastosta www.tyollisyysrahasto.fi.

Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää, onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.

Työnantajan työsuojeluvastuu

Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus.

Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.

Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, työnantajan on annettava nämä harjoittelijan käyttöön.

Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.

Ulkomaisen harjoittelijan työehdot

Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.

Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus

Rajoitetusti verovelvollinen (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee harjoittelijoita, jotka tulevat EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Muissa tapauksissa sovelletaan lähdeveroa.

Lähdevero

35 % tuloista riippumatta
ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)

Progressiivinen verotus

henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
ei verovapaata palkkatuloa

Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,06 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka ylittää 16 862 €/vuosi peritään lisäksi 0,84 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan merkinnän perusteella
Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin

Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Neuvonta työsuhdeasioissa

Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon.

Kauppapuutarhat, taimitarhat ja muut puutarha-alan yritykset ovat tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia työntekijöitä tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita työnantajia tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.

Maaseudun Työnantajaliitto, puh. 09 7250 4500

Internet-osoitteita:

Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi

Verohallinto www.vero.fi

Työsuojeluhallinto www.tyosuojelu.fi

Työturvallisuuskeskus ttk.fi

Maaseudun Työnantajaliitto MTA www.tyonantajat.fi

ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA

Esimerkissä harjoitteluaika heinäkuu 2025.

Harjoittelijan bruttopalkka on 1.7.–31.7.2025 välisenä aikana 1 443,08 euroa kuukaudessa (172 x 8,39 euroa), joka tässä esimerkissä muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 647,00 euroa kuukaudessa.

Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (7,15 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,59 %) bruttopalkasta laskettuna.

Esimerkki:

647,00 € - täysihoitoetu

796,08 € - rahapaalkka
________
1 443,08 € - bruttopalkka (40 h/viikko)
rahapalkasta (796,08 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:

-216,46 € - ennakonpidätys, oletus 15 %
-103,18 € - työntekijän työeläkemaksu 7,15 %
-8,51 € - työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,59 %
_________

467,93 € = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/2/2025

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelma myös vuonna 2025

"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset sekä TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Ohjelmaa toteutetaan myös maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työpaikoilla.

Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja TUVA- ja TELMA-koulutuksiin osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla vuodessa.
"Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkisena palkkana 405 euroa vuonna 2025. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut henkilön iästä riippuen.
Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta tämän kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta ja työvuoroluetteloa, työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta, mikäli ne vaikeuttavat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Kesäharjoitteluohjelman 405 euron palkasta suoritetaan normaalit sosiaalivakuutusmaksut. Maksuissa alaikärajat ovat seuraavat:

Työeläkevakuutusmaksu 17 v
Työttömyysvakuutusmaksu 18 v
Sairausvakuutusmaksu (sotu) 16 v

Nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä

Laki nuorista työntekijöistä koskee kaikkia alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Asetuksilla on lisäksi määritelty nuorille sopivat kevyet työt ja toisaalta nuorelle työntekijälle vaaralliset ja erityisen haitalliset työt.

Minkä ikäisenä työsuhteeseen?

Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15-vuotias, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta, saadaan ottaa työsuhteeseen tekemään nuorelle sopivaa kevyttä työtä. 14-vuotiaan työssäoloaika saa olla enintään puolet koulun loma-ajasta. Koulutyön aikana nuori saa olla tilapäisessä ja lyhytkestoisessa työssä.

Nuoren työntekijän työsopimus

15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse. Työnantajan on pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys työehdoista ennen työsopimuksen tekemistä.

Nuorille sopivat kevyet työt

STM:n asetus (189/2012) asetus sisältää esimerkkiluettelon nuorille sopivista kevyistä töistä. Luettelossa mainitaan mm. puutarha- ja maataloustöissä istutus-, poiminta- ja aputyöt ja vaarattomien kotieläinten ruokintatyöt. Muita sopivia töitä ovat varastotyö, avustavat toimistotyöt ja pakkaus- ja myyntityöt. Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Vaaralliset työt

Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa on erityinen tapaturman tai terveyden vaara. 16 vuotta täyttänyt voi tällaista työtä tehdä, mikäli työsuojelutoimenpitein on huolehdittu siitä, ettei em. vaaraa ole. Ennen työn aloittamista työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

STM:n asetuksessa (188/2012) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on lueteltu erilaisia vaaratekijöitä. Mekaanisista vaaratekijöistä voidaan mainita esim. moottorisahan ja kaasuhitsauslaitteiden käyttö, traktori ilman turvaohjaamoa tai traktori, jossa on etukuormain tai voimansiirtoa vaativa työkone, leikkuupuimuri ja metsätyökoneet sekä moottorikäyttöinen ruohonleikkuri vaativissa olosuhteissa. Vaaralliseksi katsottavan työn tulkinnassa työnantaja voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen (tyosuojelu.fi).

Fysikaalisia vaaratekijöitä on töissä, joissa esiintyy melua tai tärinää. Vaaralliseksi katsotaan myös rakennusten purkutyö sekä pakkotahtinen työ, jota tehdään urakkapalkalla. Yksipuolisesti kuormittava työ voidaan myös katsoa vaaralliseksi työksi.

Nuorten työaika

15–17-vuotiaan työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa.

Ylityötä 15–17-vuotiaat työntekijät saavat tehdä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään enimmäistyöaika ei saa ylittää 9 h/vrk ja 48 h/vko. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 6–22 välille.

13–14-vuotiailla työaika saa koulun loma-aikoina olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylityö on kokonaan kielletty. Ruokailutauko on annettava, jos työaika on yli 4,5 tuntia vuorokaudessa. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8–20 välille.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimusten palkkausmääräyksissä.

Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.
Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.
Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.

by Heidi Nemlander

M+P/1/2025

Hedelmä- ja marjanviljelijä työnantajana

Vaikka hedelmä- ja marjanviljelijä toimii työnantajana pääosin kausiluonteisesti, kohdistuvat häneen samat velvollisuudet ja oikeudet kuin vakinaisestikin työnantajana toimivaan yrittäjään.

Työnantajan kannalta keskeistä tietoa vuonna 2025:

Työehtosopimus voimassa 31.1.2028 asti.
Yleiskorotus 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
Uudet taulukkopalkat 1.5.2025
Luontoisetujen verotusarvot 1.1.2025 alkaen
Sosiaalivakuutusmaksut 1.1.2025 alkaen
Rekrytointi
Työnantajan tiedotusvelvollisuus
Työntekemispaikan vaihtaminen kesken työpäivän
Punnitsemiseen ja pakkaamiseen kuluva aika
Loppupalkan maksaminen määräaikaisessa työsuhteessa
Palkan pidättäminen
Työntekijän maahan tulo ja asuminen

Sovellettava työehtosopimus

Hedelmä- ja marjanviljelyyn sekä muuhun avomaaviljelyyn sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 asti. Työehtosopimusta sovelletaan viljely- ja poimintatöiden lisäksi myös yrityksessä tehtävään hedelmien ja marjojen jakelu- ja myyntityöhön. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on työsopimuslain mukainen yleissitova työehtosopimus, jossa määriteltyjä työsuhteen vähimmäisehtoja myös järjestäytymättömän työnantajan tulee noudattaa.

Kasvihuone- ja taimistotuotantoon sovelletaan Puutarha-alan työehtosopimusta.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksista säädellään työehtosopimuksessa.

Rekrytointi

Työnantajan velvollisuutena on tiedottaa työntekijälle, että mikään taho ei saa periä työntekijältä edellä mainittuja maksuja.

Työnantajan tiedotusvelvollisuus

Työnantajan on pidettävä jokaisen työntekijän saatavilla työehtosopimus, työpaikalla nähtävillä pidettävä lainsäädäntö, työvuoroluettelo, mahdollinen työaikasuunnitelma, tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys.

Lisäksi työnantajan on tiedotettava työntekijöille työpaikkaohjaajasta ja perehdyttäjästä. Työntekijöillä tulee olla saatavilla myös tieto työpaikalle valitusta luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta.

Ulkomailta rekrytoivan työnantajan on saatettava työntekijälle työsuhteen keskeiset ehdot sekä työehtosopimus todistettavasti tiedoksi työntekijälle lähtömaahan jo rekrytointivaiheessa.

Työsopimus

Työsopimus on lyhyissäkin työsuhteissa tehtävä kirjallisena. Kirjallinen työsopimus voidaan laatia esim. liitteenä olevan sopimusmallin mukaan.

Määräaikaisen työsopimuksen kesto voidaan ilmoittaa päivämäärän tarkkuudella, mikäli se on tiedossa sopimusta tehtäessä. Tarkka päivämäärä ei useinkaan ole tiedossa etukäteen, jolloin määräaikaisuus todetaan siten, että työsopimus on voimassa esim. "poimintakauden ajan". Tällöin työsopimukseen tulee myös merkitä työsopimuksen arvioitu aikamääräinen kesto (esim. noin 1 kk tai noin 5 viikkoa). Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa arvioitu päättymispäivämäärä. Mikäli kestoa on työn luonteen vuoksi tarpeen muuttaa, tulee työnantajan ilmoittaa asiasta työntekijälle heti, kun asia on työnantajan tiedossa, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun työkauden lopussa ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen päättymisestä tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa työntekijälle hyvissä ajoin ennen työn päättymistä.

Pidempiaikaiseen määräaikaiseen työsopimukseen voidaan liittää ehto työsopimuslain 7 luvun irtisanomismenettelyn soveltamisesta. Irtisanomis-menettely vie kuitenkin aikaa, ja siten tällainen ns. sekamuotoinen työsopimus ei sovi lyhytaikaisiin poimintatyösuhteisiin. Ennen irtisanomista työntekijää täytyy kirjallisesti varoittaa epäasiallisesta käytöksestä tai huonosta työn suorittamisesta. Jos käytös tai huono suoritus jatkuu kirjallisen varoituksen jälkeen, työntekijä voidaan irtisanoa kirjalliseen varoitukseen viitaten. Tämän jälkeen alkaa työehtosopimuksessa määritelty irtisanomisaika, jolloin työskentely jatkuu. Jos työnantaja vapauttaa työntekijän työntekovelvollisuudesta, maksetaan silti irtisanomisajalta palkkaa.

Kausityölupahakemuksen liitelomake EI ole työsopimus vaan työtarjous, joten työsopimus tehdään ja allekirjoitetaan erikseen, mikä kannattaa tehdä vasta työn alkaessa.

Koeaika

Koeajan käyttö edellyttää, että siitä on sovittu kirjallisesti työsopimuksessa.

Koeajan enimmäispituus on 6 kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, esim. 3 kuukauden työsuhteessa koeaika voi olla enintään 1,5 kk.

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Mikäli työntekemispaikkaa vaihdetaan työnantajan määräyksestä kesken työpäivän, siirtyminen lasketaan työaikaan kuuluvaksi.

Vihannesten, hedelmien ja puutarhamarjojen punnitsemiseen ja pakkaamiseen kuluva aika punnitsemisasemalla luetaan tehtävään nimetylle työntekijälle työajaksi, josta maksetaan henkilökohtaista tuntipalkkaa.

Tasoitusjärjestelmä

Jos työsopimuksessa on sovittu 40 tunnin viikkotyöajasta, voidaan soveltaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää). Tämä tarkoittaa, että tuotannollisista tarpeista johtuen (esim. sadonkorjuutyössä) säännöllinen työaika voidaan suunnitella keskimääräiseksi, jolloin työvuorot voivat olla 4–10 tuntia päivässä ja enintään 50 tuntia viikossa. Kymmenen tunnin käyttö koskee 18 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Pidennettyä työpäivää käytettäessä säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua tunti tunnista -periaatteella keskimäärin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa. Myös vapaapäiviä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan työehtosopimuksessa määritellyin reunaehdoin, jolloin viikkotyöaika vastaavasti ylittää 50 tunnin.

Työnantajan tulee huolehtia, että tasoitusvapaa annetaan ennen työsuhteen päättymistä. On myös mahdollista suunnitella lyhyempiä työvuoroja työsuhteen alussa, jolloin tasoitusvapaa annetaan työsuhteen alussa. Mikäli tasoitusvapaata ei ole annettu, on pidennetyltä työajalta maksettava ylityökorvaus.

Tasoitusjärjestelmässä työaika suunnitellaan päiväkohtaisesti etukäteen työvuoroluetteloon. Jokaisella työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, työaikajärjestelyistä riippumatta (kts. tarkemmin työvuoroluettelosta seuraavalla sivulla). Etukäteen merkitään jokaisen työpäivän aloituskellonaika ja kuinka monta tuntia on tarkoitus juuri sinä päivänä tehdä töitä. Ei ole mahdollista tasoittaa työaikoja takautuvasti tai sitä mukaa kuin työskennellään. Tämän lisäksi keskimääräisen työajan soveltaminen vaatii työaikasuunnitelman laatimista. Työaikasuunnitelma tehdään koko tasoitusjaksolle, joka on enintään 52 viikon pituinen; sitä lyhyempien määräaikaisten työsuhteiden kohdalla tasoitusjakso on työsuhteen kesto. Työaikasuunnitelmaan kirjataan, millä tavalla keskimääräisyyttä sovelletaan, eli se sisältää arvion pidennettyjen työvuorojen pituuksista ja ajankohdista sekä tasoitusvapaan arvioiduista ajankohdista.

Mikäli ei sovelleta tasoitusjärjestelmää yllä mainitulla tavalla, ja urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työaika ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa, maksetaan ylityöstä ylityön prosentuaaliset korotusosat urakkapalkan lisäksi, laskettuna työtehtävän vaativuusryhmän tuntipalkan perusteella.

Tasoitusjärjestelmää on vaikea soveltaa lyhyissä poimintatyösuhteissa. Näitä varten työehtosopimus sallii muitakin työaikajärjestelyitä, joista tärkein on työehtosopimuksen tarkoittamien lisätyötuntien soveltaminen ja joka edellyttää paikallisen sopimuksen.

Vaihteleva työaika

Marjanpoiminnassa työpäivän pituus vaihtelee sadon kypsymisen, sääolosuhteiden ja markkinatilanteen mukaan. Kirjallisessa työsopimuksessa sovitaan viikkotyöaika tai sovitaan, että poimija on työhön kutsuttavissa silloin, kun satotilanne ja muut olosuhteet sen sallivat, ilman mainintaa tarkasta viikkotyöajasta. Työsopimuksessa sovitaan siinä tapauksessa vaihtelevasta työajasta, esim. 20–40 tunnin viikkotyöajasta. Työsopimuksessa on myös määriteltävä, miksi työaika vaihtelee. Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta, ei voida soveltaa tasoitusjärjestelmää. Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta kirjataan myös missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta sekä viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.

Paikallisesti sovittava lisätyö

Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksen mukaisten lisätyötuntien käytöstä. Tämä vaatii kirjallisen raamisopimuksen, jonka sisältö ensin hyväksytään Maaseudun Työnantaja¬liitossa ja Teollisuusliitossa, ellei yrityksessä ole luottamusmiestä. MTA tarjoaa jäsenilleen sopimusmallin ja ohjeistusta reunaehdoista. Järjestely on työntekijälle vapaaehtoinen. Kun tätä työaikajärjestelmää liittojen hyväksynnän jälkeen halutaan soveltaa, työntekijä hyväksyy joka kerta vielä erikseen lisätyötunnit, mutta tällainen suostumus voidaan myös antaa viikko kerralla etukäteen sopimalla niistä päivistä ja ajoista, jolloin työntekijä on suostuvainen tekemään lisätyötä pyydettäessä.

Näitä tunteja ei kuitenkaan saada etukäteen suunnitella työvuoroluetteloon. Kokoaikaista työntekijää kohti on käytössä 172 tuntia vuodessa, ja niitä voidaan käyttää, kun työpäivä venyy yli 8 tunnin tai työviikon kokonaistuntimäärä ylittää 40 tuntia. Näistä lisätyötunneista maksetaan silloin sovittua tuntipalkkaa tai urakkapalkkaa, ilman ylityön korotusosia.

Työvuoroluettelo

Työnantajan on työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisesti ennakkoon laadittava työpaikalle työvuoroluettelo kaikissa työtehtävissä, palkkausmuodosta ja työaikajärjestelyn muodosta riippumatta. Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi työntekijän säännöllisen työvuoron pituus ja alkamisajankohta. Työvuoroluettelo voi koskea myös sitä työntekijäryhmää, jolla on sama työaika. Sadonkorjuutöissä töiden ennakointi on erittäin vaikeaa, mutta silloinkin työvuoroluettelo tulisi laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä, tai ellei tällaista ole, muuta työntekijöiden nimeämää edustajaa. Mikäli henkilöstön edustajaa ei ole, työnantajan tulee antaa työntekijöille mahdollisuus esittää toiveensa työvuorojen suhteen.

Työpaikalla voidaan sopia työvuoroluettelon muuttamisesta kirjallisella sopimuksella, jonka henkilöstön edustaja tai kaikki työntekijät hyväksyvät. Silloin sovitaan millä tavalla ja milloin työvuoroa voidaan peruuttaa, muuttaa tai siirtää.

Työajan lyhennys

Työajan lyhentäminen (ns. pekkaspäivät) koskee kaikkia 40 tunnin työviikon työsuhteita. Työajan lyhennys tulee sovellettavaksi myös määräaikaisissa työsuhteissa tehtyjen säännöllisten työpäivien mukaisesti.

Työntekijälle kertyy jatkossa palkallista, työajan lyhennysvapaata seuraavasti:

Tehdyt säännölliset	Työajan lyhennyksen määrä
työpäivät
	vapaapäivinä	tunteina
vähintään 17	1	8
vähintään 34	2	16
vähintään 51	3	24
vähintään 68	4	32
vähintään 85	5	40
vähintään 102	6	48
vähintään 119	7	56
vähintään 136	8	64
vähintään 153	9	72
vähintään 170	10	80
vähintään 194	11	88
vähintään 212	12,5	100

Jos sovitaan säännöllisestä viikkotyöajasta, joka on alle 40 tuntia viikossa, tai säännöllisiä työpäiviä kertyy työsuhteen aikana vähemmän kuin 17, työajan lyhennys ei tule sovellettavaksi.

Nuoret työntekijät

Työsuhteeseen voidaan ottaa 14-vuotias tai sellainen 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta. Työsuhde saa kestää enintään puolet koulun loma-ajasta, ja työn tulee olla nuorelle sopivaa kevyttä työtä. Maatalous- ja puutarha-alalla tehtävät istutus-, poiminta- ja aputyöt katsotaan nuorille sopiviksi kevyiksi töiksi.

15 vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä työsopimuksen. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen solmii huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse.

Alle 15-vuotiaan työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Ylityö ei ole sallittua. Päivittäisen työajan tulee sijoittua klo 8 ja 20 välille (painavista syistä klo 6–20).

15–17-vuotiaan työaika on sama kuin täysi-ikäisen työaika samassa työssä. Nuoren työaika ei saa kuitenkaan ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Ruokailu- ja virkistystauot

Jos päivittäinen työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan työntekijälle vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Alle 18-vuotiaalle vastaava ruokailutauko on annettava, kun työaika on 4,5 tuntia päivässä.

Työntekijälle on vähintään 8 tunnin pituisen työpäivän aikana annettava kaksi 12 minuutin virkistystaukoa. Virkistystauko luetaan työaikaan. Jos työpäivä on alle 8-tuntinen, annetaan yksi virkistystauko. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 10 tuntia, annetaan kolme virkistystaukoa.

Palkkaus

Urakkapalkka

Mansikanpoiminnan urakkapalkkasuositus vuonna 2025 on seuraava:

1,18 euroa/kg ja
3,54 euroa/3 kilon koppa.

Em. urakkataksa perustuu siihen, että keskimääräinen työsaavutus normaalilla urakkatyövauhdilla on 10 kg tunnissa, jolloin urakka-ansio työehtosopimuksen mukaisesti on 20 % tuntipalkkaa korkeampi. Laskentaperusteena on työehtosopimuksen vaativuusryhmä 1:n tuntipalkka 9,87 euroa/tunti. Laskentakaava: 9,87 + 20 % = 9,87 x 1,2 = 11,84/10 kg = 1,18 euroa/kg. Työnantajan täytyy suositusurakkapalkasta sovittaessa tai viimeistään perehdytyksen aikana kertoa työntekijöille, että poimimalla 10 kg mansikkaa tunnin aikana, laskennallinen tuntipalkka on 11,84 euroa/tunti, ts. urakka-ansion ehto 20 % suuremmasta palkasta on täyttynyt.

Kaikilla työntekijöillä, joille maksetaan urakkapalkkaa, on sama urakkataksa, joka määritetään tehtävän urakkatyön vaativuusryhmän perusteella. Yllä olevassa laskentakaavassa ei siten sovelleta työntekijän henkilökohtaista tuntipalkkaa, vaan urakkatyön vaativuusryhmän mukaista palkkaa.

Työnantajan tulee määritellä tavoiteltu normaali, mutta kohtuullinen, urakkatyövauhti jokaisen tuotteen kohdalla erikseen. Laskennan perusteet ja urakkapalkka kirjataan jokaisesta tuotteesta erikseen myös työsopimukseen silloin, kun tämä etukäteen on mahdollista. Normaali urakkatyövauhti määritetään siten, että se on saavutettavissa, eikä ole riippuvainen työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista. Normaali työvauhti on määritetty oikein, mikäli yli puolet poimijoista kauden aikana saavuttavat urakkapalkkatason.

Palkkauksen perusteista, eli urakkapalkan maksusta, on sovittava työsopimuksin ennen töiden alkamista. Urakkataksa voi muuttua työsuhteen aikana, mutta laskennan perusteet täytyy aina olla samat, eli urakkataksa mahdollistaa urakkatavoitteen saavuttamisen. Tämä täytyy myös selvittää työntekijälle perehdytyksessä, ts. mikä on normaali urakkatyövauhti, ja että urakkavauhdin saavuttaminen johtaa parempaan ansioon (vähimmäistuntipalkkaa 20 % korkeampi). Urakkapalkan käyttäminen on ansaintamahdolli¬suus, joka kannustaa tehokkaampaan työskentelyyn ja siihen, että sato saadaan korjattua ajoissa pois. Urakkatyövauhti määritetään laskemalla kokeneiden työntekijöiden keskimääräiset poimintatulokset, ts. kaikki työntekijät eivät jokaisena työtuntina, eikä aina jokaisena työpäivänäkään, poimi yhtä paljon. Urakkatavoitteen saavuttamista ja takuupalkan maksuvelvollisuutta (kts. alempana) ei siten määritetä yksittäisten työntekijöiden yksittäisten työpäivien laskennallisia tuntipalkkoja vertaamalla, vaan laskemalla koko poimintakauden tulokset työntekijäkohtaisesti.

Mikäli urakkatyön olosuhteissa, esim. sadon määrässä, sääolosuhteissa, lajikkeissa yms. tapahtuvat muutokset aiheuttavat merkittävää poikkeamaa em. keskimääräiseen urakkatyösaavutukseen, syntyy perusteita määrittää urakkataksa tilakohtaisesti uudelleen. Esimerkiksi hyvin alhaisen sadon aikana poimittu määrä urakkatyövauhdillakin voi jäädä alhaiseksi, jolloin urakkataksaa on syytä korottaa. Vastaavasti suurimarjaista lajiketta runsaan sadon aikana poimittaessa työsaavutus nousee, jolloin saattaa olla syytä määrittää yksikkötaksa uudelleen. Työnantajan on tarvittaessa harkittava, onko em. suosituksesta yrityskohtaisesti syytä poiketa. Työehtosopimuksessa määritellystä 20 %:n urakkalisän laskemisesta ei kuitenkaan voida poiketa. Työntekijällä pitää olla kyseisen päivän urakkahinta tiedossa työvuoron alkaessa.

Työnantajan on pystyttävä osoittamaan urakkapalkan oikeellisuus. Urakkapalkan maksamisen edellytyksenä on, että etukäteen määritetyllä urakkatyövauhdilla tosiasiallisesti on mahdollista ansaita enemmän. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus ylläpitää ja säilyttää työntekijäkohtaista työaikakirjanpitoa, ts. työntekijöiden päivittäiset työtunnit ja poimintatulokset on kirjattava työaikakirjanpitoon. Näitä voidaan hyödyntää urakkapalkan oikeellisuuden todentamiseen ja normaalin urakkatyövauhdin tilastointiin ja määrittelyyn.

Edellä todettu urakkapalkka soveltuu käytettäväksi lähinnä pääsadon aikana. Alku- ja loppusadon aikana, jolloin satomäärä on pieni ja urakkatyön edellytykset eivät toteudu, voidaan poimintaa teettää aikapalkalla. Ajankohdan, jolloin siirrytään poimimaan urakkapalkalla tai vastaavasti siirrytään poimimaan aikapalkalla, työnantaja voi määrittää kokeneiden poimijoiden saavuttaman työtuloksen perusteella. Urakkapalkkausta käytettäessä sitä sovelletaan tilan kaikkiin poimijoihin, ellei erikseen ole toisin sovittu.

Vastaavalla tavalla tulee siis hinnoitella myös esimerkiksi vadelman, herneen tai jonkin tietyn vihanneksen poiminnassa käytettävä urakkapalkka. Työntekijän ansion tulee normaalilla urakkatyövauhdilla nousta vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän tuntipalkkaa korkeammaksi, kuten ylempänä on selvitetty. Normaali urakkatyövauhti tulee arvioida yrityskohtaisesti ja selvittää työntekijälle, jotta työntekijä tietää kuinka paljon hänen on poimittava tunnissa ansaintamahdollisuuden toteuttamiseksi, eli urakkatavoitteen saavuttamiseksi.

Urakkatyössä lopullisen ansion määrä riippuu henkilökohtaisesta työsaavutuksesta. Koska urakkataksa on määritetty keskimääräisesti ja on kaikille sama, ansiot saattavat vaihdella suurestikin eri poimijoiden välillä.

Takuupalkka urakkatyössä

Työehtosopimus sisältää seuraavan takuupalkkaa koskevan määräyksen:

Urakkapalkkatyötä tehtäessä on takuupalkka eli työn vaativuusryhmän mukainen tuntipalkka taattu.

Edellä mainittu takuupalkka ei koske tapauksia, joissa työntekijä työvauhdistaan tai lääkärin toteamasta osatyökyvyttömyydestä johtuen ei ole saavuttanut tuntipalkkaansa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muita työntekijästä riippumattomia haittoja ole esiintynyt.

Soveltamisohje:

Mikäli työntekijä jää jälkeen edellytetystä urakkatyövauhdista, on työnantajan varmistettava työntekijän riittävä perehdytys sekä huomautettava hitaammasta työvauhdista esittämällä työntekijälle viimeistään kahden viikon kuluttua tuotekohtaisen urakkatyön aloittamisesta työaikakirjanpitoon ja päivittäisiin urakkatyötuloksiin perustuva laskelma, joka todentaa työntekijän henkilökohtaisen suoriutumisen. Mikäli työntekijän työvauhti jatkuu lisäperehdytyksestä ja huomautuksesta huolimatta urakkatyövauhtia hitaampana, työntekijälle maksetaan 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta tuntipalkasta.

Takuupalkka on taattu myös työvauhdista jäävälle työntekijälle, mikäli työnantaja ei todistettavasti ole ryhtynyt edellä mainittuihin työnjohdollisiin toimenpiteisiin.

Takuupalkka urakkatyössä tulee sovellettavaksi lähinnä silloin, kun yli puolet työntekijäryhmän ansiosta jäisi hyvin alhaiseksi (ei saavuta urakkatavoitetta, eli 20 % korkeampaa keskimääräistä tuntipalkkaa), esim. niukan sadon takia. Tällöin tarkastellaan työntekijäkohtaisesti, kenen laskennallinen keskimääräinen tuntipalkka koko urakkapalkkakaudelta alittaa vähimmäistuntipalkan, ja erotus maksetaan.

Toisaalta em. määräyksen mukaan takuupalkka ei koske sellaista työntekijää, jolla ansio hänen oman henkilökohtaisen työvauhtinsa takia jää alhaiseksi, vaikka työn edellytykset antaisivat mahdollisuuden päästä normaaliin tuntipalkkaa korkeampaan urakka-ansioon.

Työnantajan tulee silloin työnjohto-oikeutensa perusteella puuttua tapauksiin, joissa työntekijä ei työskentele urakkatyövauhdilla, vaikka on työsopimuksessaan sitoutunut palkkauksen perusteisiin, eikä työnantajasta johtuvia esteitä ole olemassa. Työnantajan kuuluu tämän vuoksi kahden viikon kuluessa urakkatyön aloittamisesta todistettavasti huomauttaa työvauhdista ja esittää huomautuksen perusteeksi laskelma tehdyistä työtunneista ja kerätyistä tuotteista. Jos urakkatyövauhtia hitaampi työnteko jatkuu, on työnantaja velvollinen maksamaan ainoastaan 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta tuntipalkasta. Tässä vaiheessa voidaan myös sopia loppukauden palkaksi 90 % vaativuusryhmä 1:n mukaisesta palkasta työntekijänkin toiveesta! Jos työnantaja ei varmista perehdytystä, eikä huomauta työntekijää edellä mainitulla tavalla, on urakkatyötehtävän tuntipalkka taattu.

Jos työntekijä ei työskentele urakkatyövauhdilla, tämä on myös peruste purkaa työsopimus sovitun koeajan perusteella, mikäli työntekijä opastuksesta huolimatta ei työskentele vaaditulla tavalla.

Muut suorituspalkat

Palkkiopalkkauksessa työnantaja ja työntekijä voivat sopia tuntipalkan lisäksi maksettavasta tuotantolisästä, jonka perusteena voi olla työn määrä, laatu tai muu sovittu peruste. Tuotantolisän tai -palkkion määrä ja porrastus määritetään työpaikalla.

Tuntipalkat

Aikapalkalla työskenneltäessä sovelletaan seuraavia työehtosopimuksen ohjetuntipalkkoja:

	euroa/h
Vaativuusryhmä 1
lyhyttä perehdyttämistä edellyttävä työ	9,87
Vaativuusryhmä 2
aiempaa kokemusta edellyttävä työ	10,30
Vaativuusryhmä 3
ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta edellyttävä työ	10,79
Peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevat	6,91
ei ikärajaa
Perehdyttämisajan palkka	8,88
ei ikärajaa
vähimmäistakuupalkka urakkatyössä

Perehdyttämisajan palkkaa voidaan soveltaa perehdyttämiseen tarvittavalta ajalta, kuitenkin enintään 2 kk ajan työntekijälle, jolla ei ole lainkaan alan aiempaa työkokemusta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdyttämisajan palkka on myös yllä kuvatuin tavoin vähimmäistakuupalkka urakkatyössä, kun työntekijä henkilökohtaisista syistä ei pysy urakkatyövauhdissa.

Kun työntekijä perehdytyksen jälkeen pystyy normaaliin työsuoritukseen, siirrytään myös palkkauksessa normaaliin aika- tai urakkapalkkaan.

Yleiskorotus

Yleiskorotus on palkankorotus, josta työehtosopimusosapuolet sopivat työehtosopimusneuvotteluissa ja joka maksetaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana. Yleiskorotus koskee kaikkia yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivia yrityksiä. Työnantaja maksaa yleiskoro¬tuksen kaikille työntekijöille, jotka korotusajankohtana ovat työsuhteessa. Henkilökohtaisen palkan osuudet avataan työntekijälle kirjallisesti jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä.

Yleiskorotuksen määrä on 1.5.2025 lähimmän ennen tai jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien tuntipalkkaisilla 26 senttiä/tunti ja kuukausipalkkaisilla 44,72 euroa/kuukausi.

Nuorten palkka

Nuorten työntekijöiden palkkausperusteet on määritelty työehtosopimuksen palkkausmääräyksissä.

Peruskoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta.

Alan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevalle, opiskeluohjelmaansa kuuluvaa harjoittelua suorittavalle opiskelijalle maksetaan 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.

Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä 1. palkasta enintään kahden kuukauden ajalta. Mikäli kyseessä on neljää kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Perehdyttämisajaksi luetaan kuitenkin ainoastaan aika, jolloin työntekijää tosiasiallisesti perehdytetään ja jolloin hän ei vielä suoriudu työtehtävistä itsenäisesti. Perehdytysajan palkan maksamisen edellytys on, että siitä on sovittu työsopimuksella.

Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvä työssäoppimisjakso työpaikalla on palkaton.

Extranet-sivuillamme on työlainsäädäntöä koskeva osio, jossa myös nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on nähtävillä.

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman kautta peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, lukiolaiset ja VALMA-koulutukseen osallistuvat nuoret voivat tutustua työelämään. Kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan nuorelle kertakaikkinen palkka, jonka määrä sovitaan MTA:n ja Teollisuusliiton välillä.

Vaativuusryhmittelyn tekeminen

Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella vaativuus-ryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai työntekijän kanssa. Työnantaja dokumentoi tehdyn vaativuusryhmittelyn ja esittää sen työntekijälle hänen toiveestaan. Työntekijälle on siis ilmoitettava kirjallisesti hänen tekemänsä työn vaativuusryhmä. Suosituksena on, että vaativuusryhmä käy ilmi työsopimuksesta.

Työnantajan määrittäessä työntekijän vaativuusryhmää tulee määrittelyn perustua työntekijän tekemien töiden vaativuuteen. Mikäli työntekijän työtehtäviin kuuluu useamman vaativuusryhmän töitä, määritetään työntekijän vaativuusryhmä hänen pääasiallisesti tekemien töiden vaativuusryhmän mukaan tai määrittämällä vaativuudeltaan erilaisten töiden aikaosuuksille painotettu vaativuusryhmä. Aikaosuuksien käyttö edellyttää työlajikohtaista työaikakirjanpitoa tai, ellei tällaista ole, työsuunnitelmaa.

Ammattitaitolisä

Työntekijän työssään osoittaman ammattitaidon perusteella työnantaja määrittelee työntekijän palkkaukseen sisältyvän ammattitaitolisän. Tämä on siten arvio työntekijän henkilökohtaisesta ammattitaidosta ja sen kehityksestä. Vaativuusryhmittely sen sijaan koskee työtehtävän määrittelyä, ei henkilöä!

Työnantaja laatii työpaikalle järjestelmän, josta käyvät ilmi

ammattitaitolisän perusteet
kriteeristö ammattitaitolisän nostamiselle
porrastus ammattitaidon kehittymisen mukaan
ammattitaitolisän määrä

Työpaikalla sovellettavan järjestelmän perusteiksi valitaan yrityksen menestymisen kannalta oleelliset tekijät. Perusteet, kriteeristö ja porrastus selvitetään kaikille työntekijöille. Työpaikalla noudatetaan avointa ja kannustavaa palkkapolitiikkaa.

Ammattitaitolisä on 4–30 % työntekijään sovellettavan vaativuusryhmän palkasta. Työnantaja määrittelee ammattitaitolisän, kun työntekijän työsuhteessa täyttyy 10 kuukautta ja tämän jälkeen yrityksen laatiman ammattitaitolisäjärjestelmän mukaisesti. Ammattitaitolisä määritellään senteissä tai euroissa. Kausityöntekijällä 10 kuukauden jaksoon lasketaan myös aiemmat, lyhyetkin työsuhteet saman työnantajan palveluksessa. Ammattitaitolisä sisältyy vain aikapalkkaan, eikä vaikuta urakkataksaan, koska urakkataksa on kaikille sama.

Ammattitaitolisä tarkistetaan, kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai ammattitaitolisäjärjestelmän mukaiset perusteet sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään joka 2. kalenterivuoden aikana.

Mikäli työnantaja ei ole laatinut edellä kuvattua työpaikkakohtaista järjestelmää työntekijöiden ammattitaitolisän määrittämiseksi, eikä ole selvittänyt sen perusteita, kriteeristöä ja porrastusta työntekijöille,

on ammattitaitolisän vähimmäistaso 5 %
tulee ammattitaitolisää korottaa suoritetusta alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta pysyvästi vähintään + 1 % per tutkinto
tulee ammattitaitolisää korottaa vähintään + 1 % joka 3. palvelusvuoden alkaessa

Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla huomioidaan yhteenlaskettuina palvelusvuosia laskettaessa, eli tämä 2 vuoden välein on kausityössä huomattavasti pidempi.

Taulukkopalkat sisältäen vähimmäisammattitaitolisän:

Vaativuusryhmä		Ammattitaitolisän vähimmäistaso (4 %)	Taulukkopalkka sis. ammattitaitolisän (4 %)
	€/h	€/h	€/h
1	9,87	0,39	10,26
2	10,30	0,41	10,71
3	10,79	0,43	11,22
4	11,30	0,45	11,75
5	11,82	0,47	12,29

Vaativuusryhmä 5:n työtehtävät ovat tyypillisesti työnjohdollisia tai asiantuntijatehtäviä.

Puhelinkorvaus

Työntekijältä ei voida vaatia oman puhelimen käyttämistä työaikana. Mikäli työnantaja edellyttää työntekijän olevan puhelimitse tavoitettavissa työpäivän aikana, on työnantajan hankittava työntekijän käyttöön työpuhelin ja -liittymä tai tarjottava työntekijälle puhelinetu luontoisetuna taikka työnantajan ja työntekijän kesken on sovittava oman puhelimen käytöstä aiheutuvasta korvauksesta.

Luontoisetujen verotusarvot

Työntekijöiden palkkaan liittyy usein myös luontoisetuja. Ellei työntekijä suorita tarjotusta luontoisedusta verotusarvon mukaista korvausta työnantajalle, katsotaan luontoisetu ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi. Verohallinnon vahvistamat luontoisetujen verotusarvot ovat vuodelle 2025 seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

omassa huoneessa 647 €/kk (21,33 €/pv)
yhteishuoneessa 624 €/kk (20,57 €/pv)

Ravintoetu

8,60 € ateriaa kohti

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 154 € kuukaudessa (5,08 €/pv). Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,99 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.

Esimerkki: Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2025 on 598,80 €/kk (4,99 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 139,72 €/kk.

Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Palkanmaksu

Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalaskelma, josta ilmenee ansion määrä sekä sen perusteena olevat työtunnit ja poimintamäärät. Palkkalaskelmassa tulee näkyä myös palkasta tehtävät vähennykset. Lain mukaan palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa, eli jos työsuhde alkaa kuukauden tai yrityksen määrittelemän enintään kuukauden mittaisen palkanmaksukauden loppupuolella, on annettava palkkalaskelma myös näiltä työtunneilta.

Loppupalkka on maksettava niin pian kuin mahdollista. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työntekijän seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Määräaikaisissa työsuhteissa loppupalkka on kuitenkin maksettava (= on oltava työntekijän tilillä) viimeistään 5 työpäivän kuluessa.

Mikäli maasta poistuva kausityöntekijä viimeistään kaksi viikkoa ennen työsuhteen sovittua päättymistä esittää työnantajalle todisteellisen tiedon matkalipusta, jonka lähtöpäivä sijoittuu edellä mainittuun 5 päivän ajanjaksoon, työnantaja on velvollinen maksamaan loppupalkan ennen lähtöä. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa määräaikaisen työsopimuksen kestoa matkalipun esittämisen jälkeen.

Palkkasaatavan viivästyessä työntekijälle tulee lain mukaan oikeus ns. odotusajan palkkaan enintään kuudelta päivältä.

Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä lopettaa työnsä siitä työnantajan kanssa sopimatta ennen sovitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työnantajalle aiheuttamansa vahinko. Korvauksena työnantaja voi pidättää itselleen yhden päivän palkan. Tämä edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu työsuhteen päättymispäivämäärä. Työnantajan oikeudesta pidättää palkka on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti työsopimuksessa työntekijän ymmärtämällä kielellä. Määräystä ei voi soveltaa koeaikapurkuun.

Yhden päivän palkalla tarkoitetaan työntekijän vaativuusryhmän mukaista tuntipalkkaa työsopimuksessa sovitun päiväkohtaisen työajan osalta.

Työnantaja saa pidättää edellä sanotun määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Sunnuntaityö

Sunnuntaityökorotusta ei makseta urakkapalkalla suoritettavassa marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyössä. Mikäli työtä kuitenkin tehdään aikatyönä, sunnuntailta tulee 100 %:lla korotettu palkka. Jos sunnuntaina tehty työ on samalla viikoittaista ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

Vaikka juhannusaatto on arkipäivä, maksetaan juhannusaattona tehdystä aikatyöstä 100 %:lla korotettu palkka.

Viikonlopputyö

Työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee ainoastaan viikonloppuisin tai juhannusaattona, voidaan sopia maksettavaksi palkka samansuuruisena kaikilta työtunneilta. Palkka sisältää tällöin mahdollisen vuorokautisen ylityön korvaukset sekä sunnuntaityön korotusosan. Sopimusmahdollisuus koskee siis ainoastaan niitä työntekijöitä, jotka eivät työskentele muulloin saman viikon aikana. Sopimus viikonlopputyöstä maksettavasta palkasta on tehtävä kirjallisesti ja sopimuksesta on käytävä ilmi, että sovittu palkka sisältää mahdolliset vuorokautiset ylityökorvaukset sekä sunnuntaityön korotusosan.

Ylityö ja enimmäistyöaika

Ylityön tekemisestä on aina sovittava joka kerta erikseen, koska se on vapaaehtoista. Ylityötä ei siksi voida suunnitella etukäteen työvuoroluetteloon.

Vuorokautista ylityötä on säännöllisen 8 tunnin lisäksi tehty työ ja viikoittaista ylityötä on säännöllisen 40 tunnin lisäksi tehty työ. Ylityökorvauksia laskettaessa viikoittainen ylityö ja vuorokautinen ylityö tarkastellaan aina erikseen.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työntekijän enimmäistyöaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Viikkolepo

Työntekijälle tulee antaa viikkolepopäivä pääsääntöisesti jokaisena työviikkona. Sadonkorjuutyössä työnantaja voi siirtää viikkolevon myöhemmin työsuhteen aikana pidettäväksi. Viikkolepo on kuitenkin annettava kahden kuukauden kuluessa sen siirtämisestä. Ellei viikkolepoa anneta, on työntekijälle maksettava tehtyjen tuntien mukainen viikkolepokorvaus.

Jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia, ei viikkolepoa tarvitse antaa.

Työaikakirjanpito

Työaikalain mukaan työnantaja on velvollinen pitämään luetteloa tehdyistä sään¬nöllisistä työtunneista sekä sunnuntai- ja ylityötunneista ja niistä maksetuista korotetuista palkoista. Tehdyt ylityöt on kirjattava siten, että niiden määrä ilmenee 6 kuukauden jaksoissa.

Työaikakirjanpito voidaan käytännössä järjestää siten, että työntekijä itse merkitsee päivittäin tekemänsä työtunnit ns. tuntilapulle ja työnantaja tarkastaa sen päivittäin tai viikoittain. Työaikakirjanpito koskee myös urakkatyötä.

Työsuojeluviranomaiset tarkastavat työaikakirjanpidon työpaikkakäyntien yhteydessä.

Sairaustapaukset

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työehtosopimuksessa on käytössä menettely, jossa työntekijä voi lyhyissä sairaustapauksissa olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan.

Työehtosopimuksessa asia todetaan seuraavasti:

Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle.

Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksella enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.

Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Työnantaja ohjeistaa työntekijää ilmoitus- ja muista käytännöistä. Käytännöissä tulee huomioida sairauden aiheuttamat rajoitukset.

Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.

Sairausajan palkka

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu työsuhteen kestosta seuraavasti:

Jos työsuhde on jatkunut vähintään viikon ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % palkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.
Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja normaalin palkan enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Mikäli työkyvyttömyys kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen poissaolopäivä ns. karenssipäivä, jolta sairausajan palkkaa ei makseta.

Urakkapalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka lasketaan tuntipalkan eikä urakka-ansion perusteella, jos työsuhde on jatkunut alle yhden kuukauden.

Työtapaturmasta työnantaja tekee tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiöön, joka maksaa korvauksen työnantajalle siltä ajalta, jolta työnantaja on palkanmaksuvelvollinen. Työtapaturmassa ei palkatonta karenssipäivää sovelleta.

Työkyvyttömyysajan palkka toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa

Määräaikaisen työntekijän osalta huomioidaan aiempi työ saman työnantajan palveluksessa. Mikäli työntekijä on aiemmin ollut saman työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 3 kuukauden ajan, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan edellä mainitun 28 päivän palkanmaksusäännöksen mukaan

toisena kautena 14 päivän työskentelyn jälkeen ja
kolmantena kautena heti työsuhteen alettua.

Lomakorvaus

Määräaikaisen työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijälle lomakorvauksena 12,5 % työansiosta. Niin sovittaessa lomakorvaus voidaan maksaa myös jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työansioon lasketaan mukaan työstä maksetut rahapalkat sekä mahdollinen sairausajan palkka. Erityisesti on huomattava, että lomakorvausta ei saa sisällyttää urakka- tai tuntipalkkaan, vaan se on oltava erillisenä eränä palkkalaskelmassa.

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijälle annetaan työtodistus, mikäli hän sitä pyytää. Työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Arvio työtaidosta ja käytöksestä sekä työsuhteen päättymisen syy merkitään vain, jos työntekijä sitä erikseen pyytää.

Työsuojelu, perehdytys ja työterveyshuolto

Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisissa työsuhteissa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin edellytyksiin liittyvät seikat, jotta työntekijälle ei aiheutuisi tapaturman vaaraa tai haittaa hänen terveydelleen. Työnantaja toimii myös laissa määriteltynä työpaikan työsuojelupäällikkönä.

Työntekijää on opastettava ja perehdytettävä sekä ennen työn aloittamista että työnteon alkuvaiheessa. Erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla, joilla työkokemus on vähäinen, huolellinen perehdyttäminen on tarpeen. Perehdytyksen yhteydessä työnantaja kertoo myös mitä työntekijältä edellytetään ja muistuttaa esim. urakkapalkan ansaintalogiikasta ja siitä, mitä normaali urakkatyövauhti tarkoittaa käytännössä. Työntekijän täytyy olla tietoinen siitä, mitä häneltä edellytetään, jotta tarvittaessa voidaan esim. käyttää koeaikapurkua sen perusteella, ettei työtehtävän suorittaminen suju edellytysten mukaisesti tai sopia alemmasta (90 % vaativuusryhmä 1:n palkasta) palkan maksamisesta poimintatyössä, jos työnantaja sallii normaalia hitaampaa urakkatyövauhtia.

Kaikessa työturvallisuuslain alaisessa työssä on järjestettävä myös työterveyshuolto. Käytännössä työterveyshuollon järjestämiseksi työnantajan tulee solmia työterveyshuoltosopimus terveyskeskuksen, lääkäriaseman tai lääkärin kanssa. Työterveyshuolto sisältää mm. työpaikkaselvitysten tekemisen. Työterveyshuollon aiheuttamista hyväksytyistä kustannuksista Kela korvaa työnantajalle hakemuksesta 50 tai 60 % riippuen työterveyshuollon sisällöstä.

Tulorekisteri

Työnantaja ilmoittaa kaikki maksamansa palkat tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana. Lisätietoja: www.tulorekisteri.fi.

Tulorekisteri ei vaikuta työnantajasuoritusten maksamisen määräaikoihin ja menettelyyn. Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille: www.vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ovat vuonna 2025 seuraavat.
Prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta:

	Työnantajan	Työntekijän
	maksu	maksu
Sairausvakuutusmaksu (sotu)	1,87 %	-
- 16–67-vuotiaat

Työeläkevakuutusmaksu TyEL
- tilapäinen työnantaja	26,28 %
- sopimustyönantaja	25,28 %
- työntekijän TyEL-maksu
17–52-vuotiaat		7,15 %
53–62-vuotiaat		8,65 %
63 v. täyttäneillä		7,15 %
Työttömyysvakuutusmaksu	0,20 %	0,59 %
Ryhmähenkivakuutusmaksu	0,06 %	-

Tapaturmavakuutusmaksu
- vakuutusyhtiökohtainen

Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (TyEL + työttömyysvakuutusmaksu) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Työttömyysvakuutusmaksua ei makseta kausityöntekijöistä, jotka tulevat Suomeen kolmansista maista kausityölain perusteella. Tilapäisen suojelun perusteella tulleista työttömyysvakuutusmaksu maksetaan.

TyEL-vakuutuksessa

työnantaja on tilapäinen, kun palkkasumma on alle 10 038 €/6 kk tai ei vakinaisia työntekijöitä
TyEL-vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 17-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta
vakuuttamisen ansion alaraja on 70,08 €/kk.

Työttömyysvakuutusmaksun perinnän hoitaa Työllisyysrahasto, joka laskuttaa työnantajaa neljännesvuosittain tulorekisteriin annettujen tietojen perusteella.

Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan 18–64-vuotiaista työntekijöistä.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus on oltava silloin, kun työnantajan palkkasumma on yli 1 500 euroa vuodessa.

Kausityöntekijän verotus

Rajoitetusti verovelvollinen henkilö (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee kausityöntekijöitä, jotka tulevat EU-/ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus.

Lähdevero

lähdevero 35 % tuloista riippumatta
ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)

Progressiivinen verotus

henkilö tulee EU-/ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
ei verovapaata palkkatuloa

Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.

Ulkomaisen työntekijän työehdot

Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan työntekijöihin, koskien mm. vähimmäispalkkaa ja lomakorvausta.

Työnantajan on tehtävä ilmoitus, kun palkkaa EU- ja ETA-maiden tai Sveitsin ulkopuolelta työntekijän, jolla on jo voimassa oleva oleskelulupa ja työnteko-oikeus. Ilmoitus tulee tehdä myös, jos työntekijä on hakenut tilapäistä suojelua tai hänelle on myönnetty tilapäistä suojelua. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti EnterFinlandissa. Lomake löytyy myös täältä.

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos työnantaja on ilmoittanut työntekijän työehdot jo työperusteisen oleskelulupahakemuksen tai kausityötodistuksen yhteydessä.

Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot kaikista palveluksessaan olevista ulkomaalaisista (myös EU-kansalaisista) ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Työnantajan on säilytettävä nämä tiedot kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Sairausvakuutusmaksu

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen työntekijän palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:

Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 862 euroa/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen. Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen (oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan) ja sairausvakuutettu (palkka vähintään 800,02 €/kk), sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksu ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101-todistus.

Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö

Vuokratyövoimaa käytettäessä tilaajayrityksen on tilaajavastuulain mukaan pyydettävä viranomaisten määräämät selvitykset työvoimaa tarjoavalta yritykseltä. Tilaajavastuulaki koskee myös maatilatalouden harjoittajia.

Kausityöhön oikeuttavan luvan hakeminen vuokratyöhön on ollut mahdollista kausityölain muutoksesta 17.6.2021 alkaen. Työnantajan tulee olla kuitenkin Suomeen sijoittautunut, eli ulkomaalaisen vuokratyönantajan palveluksessa työskentelyä varten ei kausityölupia voida myöntää.

Vuokratyövoiman verotus

Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseyltä, Bermudalta, Jerseyltä, Puolasta, Kazakstanista, Cayman saarilta, Turkista, Kyprokselta, Tadžikistanista, Saksasta, Turkmenistanista, Espanjasta, Albaniasta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, tulevia vuokra¬työntekijöitä, jotka oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta, maksavat Suomessa saadusta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona, ellei työntekijällä ole Suomessa lähdeveron perivää maksajaa. Bulgariasta tulevaa vuokratyöntekijää voidaan Suomessa verottaa samoin ehdoin, jos Bulgariassa asuva henkilö työskentelee muun kuin bulgarialaisen työnantajan palveluksessa.

Ennakkoveron määräämistä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Ennakkoveroa määrättäessä palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys (tai 17 euroa/päivä) työskentelyajalta. Työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu työskentelyn kestosta riippumatta, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2025 on 1,87 %. Sairausvakuutusmaksua ei peritä, jos työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän todistus E101 tai A1.

Työn teettäjän on annettava Verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, josta vuokratyövoimaa on vuokrattu Suomeen. Ilmoitus sisältää yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain tarkoittaman Suomeen asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Tiedot tulee toimittaa lomakkeella "Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten" (6146) Verohallinnolle.

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero.

Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys on ennakkoperintä-rekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi).

Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin

Ulkomaisen työnantajan on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin seuraavissa tilanteissa:

Suomessa työskentelevälle työntekijälle maksetaan tuloa ja jokin seuraavista toteutuu:

Tulonsaaja on vakuutettu Suomessa.
Tulonsaaja oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, vaikka ei olisikaan vakuutettu Suomessa.
Tulonsaaja työskentelee Suomessa vuokratyöntekijänä Suomessa olevalle työn teettäjälle. Tiedot on annettava silloin, kun työntekijän asuinvaltion ja Suomen välinen verosopimus sallii vuokratun työntekijän saaman palkan verottamisen Suomessa tai kun verosopimusta ei ole.

Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen on annettava tiedot tulorekisteriin samalla tavalla kuin suomalaisen työnantajan.

Kausityölaki

Kausityöhön Suomeen tulevien työntekijöiden on hankittava sitä varten lupa. Kausityöllä tarkoitetaan työtä maatalouden ja matkailun alalla, jota tehdään tiettyinä vuodenaikoina. Kausityön kesto voi olla enimmillään 9 kuukautta. Keskeinen viranomainen kausityölupa-asioissa on Maahanmuuttovirasto eli Migri (migri.fi).

Erillinen kausityölaki ja asetus

Kausityölaki ja sen perusteella annettu valtioneuvoston asetus perustuvat EU:n kausityödirektiiviin. Kausityödirektiivi koskee EU-maihin ns. kolmansista maista tulevia työntekijöitä. Kausityölaki löytyy tästä ja kausityöasetus tästä.

Lain mukaan toiminta on kausiluonteista, jos kausittaisiin olosuhteisiin liittyvä toistuva tapahtuma tai tapahtumasarja edellyttää tiettyyn aikaan vuodesta työvoimaa huomattavasti enemmän kuin tavallinen toiminta.

Muussa kuin kausityössä kolmansista maista tuleviin työntekijöihin sovelletaan ulkomaalaislakiin sisältyviä säännöksiä työntekijän oleskeluluvasta.

Toimialat, joilla kausityölupaa sovelletaan

Kausityölain soveltamisala on tarkemmin määritelty kausityöasetuksella sekä valtioneuvoston asetuksella maatalouden ja matkailun alaan kuuluvista kausiluonteista toimintaa sisältävistä toimialoista. Asetuksissa maatalous on määritelty yleisen toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti seuraavasti:

Maatalouden alaan kuuluvat toimialat, joihin kuuluu kausiluonteista toimintaa, ovat toimialaluokituksen TOL 2008 mukaiset toimialat:

A 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous ja niihin liittyvät palvelut,
ei kuitenkaan A 017 Metsästys ja sitä palveleva toiminta;
A 02100 Metsänhoito;
A 02300 Luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu).

Toimialaluokituksen luokkaan A 01 sisältyvät Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut.

Tähän luokkaan kuuluu kaksi perustoimintoa, viljelykasvituotteiden tuotanto ja eläintuotteiden tuotanto. Tuotanto voi tapahtua joko tavanomaisesti, luonnonmukaisena maataloutena tai geenitekniikalla muunneltujen kasvien viljelynä tai eläinten kasvatuksena.

Viljelykasvituotantoon kuuluvat toisaalta yksivuotiset peltokasvit, kuten viljat, vihannekset ja kukat, toisaalta monivuotisilta istutuksilta, kuten marja- ja hedelmätarhoilta saatavat tuotteet. Luokka kattaa viljelykasvien viljelyn sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Myös esim. sienten viljely sisältyy tähän luokkaan.

Tilastokeskuksen ylläpitämä Toimialaluokitus 2008 löytyy tästä.

Erilaiset kausityöluvat

Kausityöhön tarvittava lupa riippuu työsuhteen pituudesta ja kausityöntekijän kotimaasta seuraavasti:

Alle 3 kuukaudeksi viisumivelvollisesta maasta tulevat

Kausityöntekijä hakee kausityöviisumia Suomen edustustosta ulkomailla
Viisumivelvollisia maita ovat mm. Venäjä ja Valko-Venäjä
Viisumin tarve arvioidaan maittain ja Suomen hyväksymät matkustusasiakirjat löytyvät ulkoministeriön sivuilta lähetystökohtaisesti
Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:

Voimassa oleva työsopimus tai sitova työtarjous
Selvitys asianmukaisesta majoituksestaa
Työnantajan vakuutustodistus
• Kausityöviisumin hinta on lähetystökohtainen

Alle 3 kuukaudeksi viisumivapaasta maasta tulevat

Kausityöntekijä hakee kausityötodistuksen Maahanmuuttovirastosta
Esim. Ukrainasta tullaan viisumivapaasti, mikäli henkilöllä on biometrinen passi
Kausityötodistusta haetaan Migrin lomakkeella TOD_P_KAUSI "Pyyntö kausityötodistuksen saamiseksi". Lomake löytyy Migrin sivuilta tästä
Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:

Työnantajan liite TY6_plus¬: "Liitelomake kausityötä koskevaan hakemukseen" joka löytyy Migrin sivuilta tästä
Kausityötodistuksen käsittelymaksu on 100 euroa (sähköinen hakemus) tai 250 euroa (paperinen hakemus), mikä maksetaan etukäteen Maahanmuuttoviraston tilille. Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.

Toimeentuloedellytys huomioitava.

3–6 kuukaudeksi kausityöhön tulevat

Kausityöntekijä hakee kausityölupaa Maahanmuuttovirastosta
Hakemus viedään Suomen edustustoon työntekijän lähtömaassa
Lomake OLE_TY6 "Oleskelulupahakemus kausityötä varten" löytyy Migrin sivuilta tästä
Työntekijän pitää hakemuksessaan mainita kaikki tiedossaan olevat työnantajat, jotka erikseen lähettävät seuraavat liitteet:

Työnantajan liite TY6_plus: "Liitelomake kausityötä koskevaan hakemukseen" joka löytyy Migrin sivuilta tästä
Käsittelymaksu on 380 euroa (3–6 kk, sähköinen lomake) tai 480 euroa (3–6 kk, paperinen lomake). Jatkolupa maksaa 170 euroa (paperinen lomake 430 euroa). Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.

Toimeentuloedellytys huomioitava

6–9 kuukaudeksi kausityöhön tulevat

Kausityöntekijä hakee kausityölupaa Maahanmuuttovirastolta
Hakemus viedään Suomen edustustoon työntekijän lähtömaassa
Muuten hakulomake ja työnantajan liitteet kuten edellisessä kohdassa, mutta tämän lisäksi työnantajan tulee liittää hakemukseen selvitys työvoiman rekrytoinnista Suomen ja EU/ETA-alueen työmarkkinoilla. Kausityölupia koskevaan TY6_plus -liitelomakkeeseen samoin kuin Työnantajan EnterFinlandissa ilmoitettaviin työehtoihin tullaan tänä vuonna lisäämään kohta työvoiman saatavuuden selvittämisestä, kun kyseessä on 6–9 kk kausityöoleskelulupa, joita koskee saatavuusharkinta. Liitelomakkeella pyydetään jatkossa samat tiedot, kuin TTOL-lupia koskevalla Työehdot-lomakkeella
Käsittelymaksu on 380 euroa (sähköinen lomake) tai 480 euroa (paperinen lomake). Jatkolupa (enintään 9 kk yhteensä) maksaa 170 euroa (paperinen lomake 430 euroa). Hakemukseen liitetään selvitys maksun maksamisesta.
Toimeentuloedellytys huomioitava

Kausityön enimmäiskesto

Lain mukaan kolmannen maan kansalaiselle voidaan myöntää kausityöhön oikeuttava lupa enintään yhdeksäksi kuukaudeksi kahdentoista kuukauden jaksolla.

Kausityöluvat työnantajakohtaisia

Kausityölain perusteella myönnettävät kausityöluvat ovat työnantajakohtaisia. Kausityölupahakemuksissa voidaan kuitenkin nimetä yksi tai useampi työnantaja, jonka palveluksessa kausityötä tehdään. Kausityöntekijällä on myös mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa, sillä voimassa olevaan kausityöhön oikeuttavaan lupaan voidaan lisätä uusi työnantaja.

Kausityöluvan uusiminen

Kausityöhön oikeuttava lupa voidaan uudistaa, jos kausityöntekijän työsopimusta saman työnantajan palveluksessa jatketaan tai kausityöntekijä siirtyy kausityöhön toisen työnantajan palvelukseen.

Kausityöntekijä voi jatkaa työskentelyä hakemuksen jättämisen jälkeen saman työnantajan palveluksessa, jos hakemus on jätetty ennen edellisen kausityöhön oikeuttavan luvan päättymistä.

Työntekijöiden maahan tulo ja majoitus

Työnantajan järjestäessä työntekijälle lento- tai muun kulkuneuvon liput maahan saapumiseksi ja maasta poistumiseksi pyritään huomioimaan halvin mahdollinen lippuvaihtoehto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijälle lipun mahdollisesta takaisinmaksusta aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Työnantaja huolehtii tarvittaessa kausityöntekijän kuljettamisesta järjestämänsä majoituspaikan ja lentokentän tai muun maahan saapumispaikan välillä.

Työnantaja järjestää tarvittaessa kausityöntekijälle asianmukaisen majoituksen. Majoituksen asianmukaisuuden arvioinnissa käytetään Maahanmuuttoviraston kausityöntekijän majoituksesta antamaa ohjeistusta sekä muita viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.

Kausityöntekijän tai, jos työnantaja on järjestänyt tämän majoituksen, työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle kaikista kausityöntekijän majoituksessa tapahtuvista muutoksista. Jos työnantaja järjestää majoituksen tai se järjestyy työnantajan kautta:

kausityöntekijältä voidaan periä vuokraa, joka ei saa olla kohtuuton verrattuna hänen nettoansioihinsa ja kyseisen majoituksen laatuun, ja jota ei saa automaattisesti vähentää tämän palkasta;
työnantajan on tehtävä kausityöntekijän kanssa kirjallinen vuokrasopimus;
vaihtoehtoisesti käytetään asuntoetuna yllä olevia mainittuja verottajan määrittelemiä asumisen arvoja, eikä erillistä vuokrasopimusta tarvitse tehdä, mutta työsopimuksessa on silloin mainittava luontoisetuna asuntoetu ja sen arvo
työnantajan on huolehdittava siitä, että majoitus vastaa yleisiä terveys- ja turvallisuussäännöksiä.

Kohdan 3. mukaisesta majoituksesta työntekijältä perittävässä korvauksessa sovelletaan Verohallinnon määrittelemiä luontoisetujen verotusarvoja. Korvausperuste ja sen määrä tulee sopia työsopimuksessa.

Työnantajan järjestämästä ruokahuollosta voidaan sopia perittäväksi kohtuullinen ateriamaksu.

Tieto työntekijälle aiheutuvista kuluista on toimitettava työntekijälle etukäteen rekrytoinnin yhteydessä. Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että kulut vähennetään rahapalkasta, saa työnantaja pidättää palkasta ainoastaan työntekijän kanssa etukäteen kirjallisesti sovitut rahamäärät. Sopimus on solmittava työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kulujen perimisessä on huomioitava työsopimuslain 2. luku 17 §.

Maahan paluun helpottaminen

Jos kolmannen maan kansalainen on työskennellyt Suomessa kausityössä ainakin kerran kausityöhön oikeuttavan lupahakemuksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana ja oleskelunsa ajan noudattanut tässä laissa säädettyjä kausityönteon edellytyksiä, hänen ei tarvitse esittää voimassa olevaa työsopimusta tai sitovaa työtarjousta eikä todisteita asianmukaisesta majoituksesta, kun hän kausityöhön oikeuttavaa lupaa hakiessaan ilmoittaa palaavansa aiemman työnantajansa palvelukseen samaan työhön, jota varten hänelle on aiemmin myönnetty kausityöhön oikeuttava lupa.

Ulkomaisen työntekijän toimeentuloedellytys

Kausityölupien myöntämisen edellytyksenä on, että bruttopalkka Suomessa on vähintään 1 430 euroa/kk. Bruttopalkkaa koskeva edellytys kohdistuu työntekijän työsuhteen kestoaikaan, mikä saattaa olla lyhyempi kuin maassa oleskeluaika.

Lisätietoa ja yhteydenotot Migriin

Maahanmuuttoviraston sivuilta migri.fi löytyy kausityötä koskevaa ohjeistusta. Samoin sieltä löytyvät työntekijän täytettäväksi tarkoitetut hakemuslomakkeet sekä työnantajan täytettäväksi tarkoitetut liitelomakkeet.

Työnantajaliiton jäsenpalvelut

Yrittäjälle, joka toimii työnantajana, on ajankohtaisten työsuhdeasioiden seuraaminen tärkeää. Helpoiten se onnistuu työnantajaliiton jäsenenä, koska yrittäjä on silloin MTA:n jäsenpalveluiden eli tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen piirissä. Tämä tiedote ei sisällä kaikkia työnantajan tarvitsemia tietoja.

Jäsenmaksu perustuu viljelijäperheen ulkopuolisen työvoiman edellisen vuoden palkkasummaan ja on siitä 0,42 %. Vähimmäisjäsenmaksu on 160 euroa ja enimmäismaksu on 6 300 euroa vuodessa.

Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme tyonantajat.fi ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.

Maaseudun työnantajaliitto MTA
Annankatu 31–33 C 48, 00100 Helsinki, puh. 09 7250 4500
tyonantajat.fi

Internet-osoitteita:

Internet-osoitteita:

Sisäasiainministeriö	www.intermin.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö	www.tem.fi
Ulkoministeriö	www.um.fi
Työmarkkinapalvelut	tyomarkkinatori.fi/
Maahanmuuttovirasto	www.migri.fi
Tulorekisteri	www.tulorekisteri.fi
Verohallinto	www.vero.fi
Ennakkoperintärekisteri	www.ytj.fi
Työeläkevakuutus	www.tela.fi
Työllisyysrahasto	www.tyollisyysrahasto.fi
Työsuojeluhallinto	www.tyosuojelu.fi
Työturvallisuuskeskus	ttk.fi
Maaseudun Työnantajaliitto MTA	tyonantajat.fi

by Heidi Nemlander

M+P+T+V/1/2025

Pääsiäisen, vapun, helatorstain ja juhannuksen palkanmaksu

Pääsiäinen, vappu, helatorstai ja juhannus tuovat muutoksia työaikajärjestelyihin ja palkanmaksuun. Alla olevat määräykset koskevat maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksia.

Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvauksella korvataan palkkaa vastaava ansio, kun tuntipalkkainen työntekijä on vapaalla arkipyhänä. Arkipyhällä tarkoitetaan pyhää, joka sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Arkipyhäkorvauksena maksetaan 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvaus maksetaan tehdyn työajan suhteessa. Laskenta perustuu keskituntiansion laskentajakson aikana tehtyihin tunteihin.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, jolle kyseinen arkipyhä on työvuoroluettelon mukainen normaali viikkovapaapäivä. Jos työntekijä työskentelee vain osan arkipyhästä, maksetaan työtunneilta palkkaa ja vapailta tunneilta arkipyhäkorvaus.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset:

työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen kyseistä arkipyhää

työnantaja on arkipyhää edeltävältä ja sitä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena edellä mainituista päivistä perustuu työnantajan suostumukseen tai lomautukseen. Työnantajan suostumus on lähtökohtaisesti aina, jollei ole kyse luvattomasta poissaolosta.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa normaalisti myös sellaiselta viikolta tai kuukaudelta, jossa on arkipyhä. Siten arkipyhäkorvausta ei makseta erikseen.

Arkipyhäkorvaus kausityösuhteissa

Arkipyhäkorvaus maksetaan kausityöntekijälle molempien seuraavien edellytysten täyttyessä:

työntekijälle on kertynyt vähintään kuuden kuukauden pituinen työsuhde voimassa olevasta ja sitä edeltäneistä kahden edellisen vuoden aikana olleista työsuhteista saman työnantajan palveluksessa

työntekijä on välittömästi ennen korvattavaa arkipyhää ollut työssä vähintään kaksi viikkoa.

Arkipyhäviikkojen lauantait

Jos tuotannollisista syistä on tarvetta teettää työtä arkipyhäviikon lauantaina, työntekijälle annetaan vastaava palkaton vapaapäivä muuna ajankohtana, ts. työntekijällä on kolme palkatonta vapaapäivää jollakin toisella viikolla. Ellei vastaavaa vapaata anneta, kyseisenä lauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske pääsiäislauantaita, kts alempana.

Kevään arkipyhät vuonna 2025

Pitkäperjantai 18.4. ja toinen pääsiäispäivä 21.4.

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä lisäksi arkipyhäkorvaus.
Myös viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on työssä em. päivinä, maksetaan työtunneilta sunnuntaityökorvauksen lisäksi arkipyhäkorvaus.
Huom! Näiden arkipyhien osalta tehdystä eläintenhoitotyöstä maksetaan työtunneilta palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta.

Pääsiäislauantai 19.4.

Palkaton vapaapäivä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Pääsiäisen jälkeinen lauantai 26.4.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Vapunpäivä 1.5. (torstai)

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vapun jälkeinen lauantai 3.5.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Helatorstai 29.5.

Vapaalla olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Helatorstain jälkeinen lauantai 31.5.

Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jollei anneta korvaavaa vapaata muuna ajankohtana.

Juhannuksena ei ole arkipyhiä

Juhannusaatto 20.6.

Palkaton vapaapäivä, ei arkipyhä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka viikko ja kuukausi samansuuruinen, eikä palkkaa vähennetä juhannusaatosta johtuen.

Juhannuspäivä 21.6.

Kirkollinen juhlapäivä.
Työssä olevalle työntekijälle maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Vuosiloma arkipyhäviikoilla

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei voida lukea kalenteriin merkittyjä arkipyhäpäiviä, pääsiäislauantaita eikä juhannusaattoa ja juhannuspäivää. Muut arkipäiville osuvat aattopäivät, kuten esimerkiksi vappuaatto, voidaan lukea lomapäiviksi.

by Heidi Nemlander

Y/9/2025

Työntekijän oleskeluluvan tuloraja 1 600 euroa

Lupaprosessi siirtyy kokonaan Migrille

Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen kuuluu jatkossa Migrin toimivaltaan. Aiemmasta kaksivaiheisesta lupaprosessista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto teki osapäätöksen, on luovuttu. Ulkoministeriö käsittelee edelleen kausityöviisumit. Kaikki muut kausityöluvat ja työntekijän oleskeluluvat käsitellään Migrissä.

Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousee

Työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tulevalle henkilölle on maksettava vähintään 1 600 euroa palkkaa kuukaudessa. Palkan on lisäksi vastattava alan työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä 1 600 euron raja on vähimmäisvaatimus – jos palkka jää sen alle, oleskelulupaa ei myönnetä.

Palkkana otetaan huomioon peruspalkka ilman lisiä. Myös luontoisedut voidaan huomioida, kunhan ne ovat Verohallinon ohjeen mukaisia, eivätkä ole rahapalkkaa suuremmat. Tulorajaa sovelletaan myös jatkolupahakemuksiin.

Työnantajan kannattaa varmistaa, että tarjottu viikkotuntimäärä varmasti yltää 1 600 euron tulorajaan kyseisessä vaativuusryhmässä. Tulorajan täyttymistä tarkastellaan kuitenkin keskimäärin kuukausittain, joten esimerkiksi tasoitusjärjestelmää voidaan soveltaa.

Työntekijän oleskeluluvan tuloraja ei koske kausityötä, johon haetaan kausityölain perusteella työlupaa. Kausityön osalta vuoden 2025 vähimmäistoimeentulo on 1 430 euroa.

by Manuela Tallberg-Nygård

Y/8/2025

Muutoksia paikalliseen sopimiseen

Työlainsäädäntöön on tullut uudistuksia paikallisen sopimisen osalta. Uudistusten tavoitteena on asettaa järjestäytymättömät ja järjestäytyneet työnantajat tasavertaisiin asemiin.

Keskeiset muutokset:

Kaikilla samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen yleissitovassa kentässä
Järjestäytymättömillä työnantajilla on samat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneillä työnantajilla. Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta on kuitenkin noudatettava.
Yrityskohtaiset työehtosopimukset
Työnantajalla on periaatteessa mahdollisuus neuvotella oma työehtosopimus Teollisuusliiton kanssa. Yrityksen oma työehtosopimus ohittaa MTA:n neuvotteleman yleissitovan työehtosopimuksen ainoastaan silloin, kun sopijaosapuolena palkansaajapuolella on valtakunnallinen yhdistys.

Uudistus ei tarkoita täyttä vapautta sopia työehdoista, vaan edelleen sekä lainsäädäntö että työehtosopimus määräävät, mistä asioista voidaan sopia toisin ja paikallisesti.

by Heidi Nemlander

Y/7/2025

Työsuhdeasioiden koulutusta - Kevät 2025

Kevään työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin palkankorotuksista sekä työehtosopimukseen tulleista tekstimuutoksista. Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta kertoo työpaikkojen vaarojen ja riskien arvioinnista. Hiomme myös hyviä neuvottelutaitoja käytännön esimerkein.

Työsuhdeasianpäivät:

Hämeenlinna 26.3.2025 klo 8.30–16.00
Scandic Aulanko, Aulangonkuja 1A, Hämeenlinna
ilmoittaudu viimeistään 9.2.
Närpiö 7.3.2025 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Hotel Red & Green, Närpiöntie 16 C, Närpiö
ilmoittaudu viimeistään 28.2.

Koulutukseen mahtuu enintään 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.

Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.

Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.

Alustava kokopäiväohjelma

8.30 Aamupala
9.00 Palkankorotukset
10.15 Tauko
10.30 Työehtosopimusten tekstimuutokset
11.15 Lounas
12.00 Vaarojen ja riskien arviointi
13.45 Kahvitauko
14.00 Neuvottelutaidot
n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy

Koulutustilaisuuksiin ilmoittautuminen

Ilmoittaudu koulutukseen jäsensivujen kautta: tyonantajat.fi > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .

Tervetuloa koulutukseen!

by Heidi Nemlander

Kutsu juhlaristeilylle – MTA 80 v.

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Järjestämme keväisen juhlaristeilyn, joka seilataan Viking Glorylla 3–4.4.2025 Turusta Tukholmaan.

Risteilyn ohjelmassa on kevätkokous, luento työhyvinvointiin liittyen, rentoutumista ja yllätysohjelmaakin, unohtamatta herkullista ruokaa ja mukavaa seuraa. Risteilyn aikana on hyvä tilaisuus tavata yrittäjäkollegoita ja MTA:n henkilökuntaa.

Risteilyohjelma:

3.4.2025

7.30 Kokoontuminen Turun Viking Linen terminaalissa.
Maihinnousukortit noudetaan ryhmälähtöselvityksestä.
8.10 Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin.
8.45Laiva lähtee ja aloitamme auditoriossa Mix & Match -aamiaisella
9.15 Tervetuloa
10.00 Kevätkokous
11.00 Terve ja hyvinvoiva työyhteisö sekä oma jaksaminen
– näin huolehdin hyvinvoinnin pöydästäni
Luennoitsijana Essi Juvakka, viestintävalmentaja, psykologi PsM, psykoterapeutti ET, perheterapeutti
12.00 Buffetlounas
13.30 Essi Juvakan luento jatkuu
15.00 Kahvitauko
15.20 Essi Juvakan luento jatkuu
17.00 Päivän ohjelmaosuus päättyy
20.00 Buffetillallinen (Huom! Ruotsin aikaa)

4.4.2025

6.30 Buffetaamiainen
7.35 Laiva saapuu Turun satamaan

Varaa paikkasi ajoissa!

Risteily on ilmainen yhdelle henkilölle/jäsenyritys ja muille jäsenyrityksen osallistujille 60 euroa. Mukaan mahtuu 80 ensin ilmoittautunutta, joten kannattaa toimia nopeasti varmistaaksesi paikkasi juhlavuotemme iloisimmassa tapahtumassa.

Pyydämme risteilylle osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan risteilylle lomakkeen kautta, joka näkyy tämän jäsenkirjeen alla. Täytäthän ilmoittautumislomakkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään 24.2.2025, jotta voimme varmistaa hyttien saatavuuden. HUOM! Jokaiselta osallistujalta tarvitsemme oman ilmoittautumisen.
Ilmoittautuminen on sitova.

Hyttitiedot

Standard-luokan hytti merinäköaloin 1–4 henkilölle kansilla 5, 6, 7 ja 8. TV ja hiustenkuivain. Neljä erillistä vuodetta, kaksi alavuodetta ja kaksi ylävuodetta. Pinta-ala 9,4 m².

Mikäli teillä herää kysymyksiä, olkaa yhteydessä suoraan toimistoomme, tai 09-725 04 500.

Tervetuloa juhlaristeilylle!

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA

by Heidi Nemlander