Y/7/2025
Työsuhdeasioiden koulutusta - Kevät 2025
Kevään työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin palkankorotuksista sekä työehtosopimukseen tulleista tekstimuutoksista. Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta kertoo työpaikkojen vaarojen ja riskien arvioinnista. Hiomme myös hyviä neuvottelutaitoja käytännön esimerkein.
Työsuhdeasianpäivät:
- Hämeenlinna 12.3.2025 klo 8.30–16.00
Scandic Aulanko, Aulangonkuja 1A, Hämeenlinna
ilmoittaudu viimeistään 9.2. - Närpiö 7.3.2025 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Hotel Red & Green, Närpiöntie 16 C, Närpiö
ilmoittaudu viimeistään 28.2.
Koulutukseen mahtuu enintään 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.
Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.
Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.
Alustava kokopäiväohjelma
- 8.30 Aamupala
- 9.00 Palkankorotukset
- 10.15 Tauko
- 10.30 Työehtosopimusten tekstimuutokset
- 11.15 Lounas
- 12.00 Vaarojen ja riskien arviointi
- 13.45 Kahvitauko
- 14.00 Neuvottelutaidot
- n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Koulutustilaisuuksiin ilmoittautuminen
Ilmoittaudu koulutukseen jäsensivujen kautta: tyonantajat.fi > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .
Tervetuloa koulutukseen!
Y/4/2025
MTA:n hallinto vuonna 2025 ja muutos jäsenmaksuperusteeseen
Liiton syyskokous pidettiin 4. joulukuuta Helsingissä (Kilta-sali). Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toiseksi hallituskaudeksi maanviljelijä Anssi Laamanen maaseutuelinkeinoista.
Hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja + kahdeksan jäsentä) säilyy ennallaan.
Uusia hallituksen varsinaisia jäseniä ovat maaseutuelinkeinoissa marjanviljelijä Aarni Alanne Paimiosta, puutarha-alalla toimitusjohtaja Inari Jansson Tampereelta ja turkistuotantoalalla toimitusjohtaja Fredrik Snellman Pedersören kunnasta. Hallituksen varajäseniksi siirtyivät hallituksesta puutarha-alaa edustava toimitusjohtaja Tomi Tahvonen Raaseporista ja maaseutuelinkeinoja edustava maanviljelijä Timo Heikkilä Ruskosta. Hallituksen varapuheenjohtajasta sekä työvaliokunnan kokoonpanosta päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2025.
Lisäksi syyskokous valitsi tilintarkastajan ja vaalivaliokunnan vuodelle 2025.
Hallituksen kokoonpano 2025
Puheenjohtaja: maanviljelijä Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay, Juva, sekä Jokiniemen Kartano Oy, Loviisa; maaseutuelinkeinot
Maaseutuelinkeinot:
Tilanhoitaja Mikael Jensen, Söderlångvik gård, Kemiönsaari
varajäsen: maanviljelijä Aarne Schildt, Bosgård Oy, Porvoo
Marjanviljelijä Aarni Alanne, Alanteen tila, Paimio
varajäsen: maanviljelijä Timo Heikkilä, Heikkilän tila, Rusko
Henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén, Munax Oy, Laitila
varajäsen: maanviljelijä Hanna-Mari Mähönen, Koivurannan tila, Kuopio
Puutarha-ala:
Toimitusjohtaja Juha Oksanen, Oksasen Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Sakari Tamsi, Matti Tamsi Oy, Teuva.
Talouspäällikkö Jenni Rantanen, Huiskulan Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen, Ansari-Yhtymä Oy, Luumäki
Toimitusjohtaja Inari Jansson, Harviala Oy, Tampere
varajäsen: Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen, Puutarha Tahvoset Oy, Raasepori
Viher- ja ympäristörakentamisala:
Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy, Forssa
varajäsen: talous- ja henkilöstöpäällikkö Katja Hyvönen, Viherpalvelut Hyvönen Oy, Lahti
Turkistuotantoala:
Toimitusjohtaja Fredrik Snellman, Torp Frys Oy, Pedersören kunta
varajäsen: toimitusjohtaja Esa Rantakangas, Höltin Minkki Oy, Lappajärvi
Tilintarkastaja
KPMG Oy: Tilintarkastaja Mikko Laijoki KHT
Varatilintarkastaja KPMG Oy:n tarvittaessa nimeämä henkilö.
Vaalivaliokunta
Vaalivaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä syyskokouksen valitsemina toimitusjohtaja Olavi Järvenpää (viher- ja ympäristörakentamisala) ja maanviljelijä Henrik Jensen (maaseutuelinkeinot).
Työehtosopimusvaliokunnat
Hallituksen nimeämät eri sopimusalojen valiokunnat osallistuvat työehtosopimusten valmisteluun neuvottelujen yhteydessä. Valiokuntien kokoonpanosta vuonna 2025 päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.
Hallintoelinten kokoonpano on nähtävillä kotisivullamme kohdassa
Liitto > Hallinto.
Jäsenmaksut muuttuvat 2025
Uudeksi jäsenmaksuperusteeksi hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti 0,42 % edellisvuonna maksetusta palkkasummasta. Vähimmäismaksuksi hyväksyttiin 160 euroa (palkkasumma alle 38 095 euroa vuodessa) ja enimmäismaksuksi 6 300 euroa (palkkasumma yli 1 500 000 euroa vuodessa). Maksu vuokratyövoimasta säilyy ennallaan, eli 0,26 % työnantajan vuokratyövoiman käytöstä maksamasta kustannuksesta.
Vuosi-ilmoituksien lähettäminen
Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2024 toteu¬tunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.
Pyydämme lähettämään vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2025. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen.
Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Laskutamme jäsenmaksun työnantajan ilmoittaman palkkasumman perusteella.
Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsentemme välillä. Muun muassa tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.
Vuosi 2024 on viimeinen vuosi, jolloin lähetämme paperipostia. Vuoden 2025 alusta lähetämme jäsenkirjeet postitse ainoastaan niille jäsenille, jotka erikseen pyytävät. Painatamme ja lähetämme kuitenkin työehtosopimukset postitse myös jatkossa.
Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse
Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme kaikille jäsenillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2025.
Kutsu liittokokoukseen 4.12.2024
Kutsu liittokokoukseen
Arvoisa liiton jäsen
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 4. joulukuuta 2024 klo 10.00 alkaen. Kokous pidetään Kilta-salissa, osoitteessa Lapinrinne 1, 00180 Helsinki.
Käsittelemme ensimmäistä kertaa vuoden 1997 jälkeen jäsenmaksuperusteen muuttamista.
Kokouspäivän ohjelma
9.30 Ilmoittautuminen kokoustilassa
Kahvitarjoilu
10.00 Syyskokous
- Avaus, puheenjohtaja Anssi Laamanen
- Syyskokouksen sääntömääräiset asiat
n. 11.15 Sosiaalinen ehdollisuus
- toimitusjohtaja Kristel Nybondas
11.30 Työmarkkinatilanne ja neuvottelut
- lakiasiainjohtaja Markus Äimälä, EK
12.15 Lounas
n. 13.30 Hallituksen kokous
Tervetuloa syyskokoukseen!
Pyydämme syyskokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan toimistoomme viimeistään 18.11 sähköpostitse tai puhelimitse (09) 725 04 500. Voidaksesi käyttää äänioikeuttasi mahdollisessa äänestyksessä sinun on ilmoittauduttava kokoukseen viimeistään 18.11.
Hallitus
Syyskokouksessa käsiteltävät sääntömääräiset asiat:
- talousarvio vuodelle 2025
- sääntömuutos
- jäsenmaksut vuodelle 2025
- palkkiot ja kulukorvaukset vuodelle 2025
- hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2025
- hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle vuosille 2025–2026
- tilintarkastajan valinta vuodelle 2025
- vaalivaliokunnan valinta vuodelle 2025
Hallitus
Y/9/2024
MTA kouluttaa - Syksyn 2024 työsuhdeasiainpäivät
Tiedätkö mitä tarkoittaa etusijajärjestys tai miten työsuhteen ehdot määräytyvät? Onko lyhenteet TES, VLL ja TSL sinulle tuttuja? Ja kuinka työpaikalla onnistuu paikallinen sopiminen?
Tarjoamme tiiviin koulutuspaketin, josta saat vastauksia mm. edellisiin kysymyksiin. Käydään asioita läpi esimerkkien avulla ja toivottavasti saadaan myös paljon keskustelua aikaiseksi. Tarjolla katsaus myös työmarkkinakentän ajankohtaisiin asioihin ja sosiaaliseen ehdollisuuteen.
Kouluttajina uunituore asiantuntijamme Kirsi Hyvönen sekä vanhat konkarit Kristel Nybondas, Minna Marttila ja Manuela Tallberg-Nygård.
Koulutusten vastuuhenkilönä meillä toimii Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545 tai . Lähetäthän jatkossa koulutuksiin liittyvät kysymykset ja ehdotukset suoraan Kirsille.
Työsuhdeasianpäivät:
- Tampere 21.10.2024, 8.30–16.00
Lapland Hotels Arena, Ratapihankatu 54, Tampere
ilmoittaudu viimeistään 29.9. - Vaasa 29.10.2024, 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Scandic Vaasa, Rosteninkatu 6, Vaasa
ilmoittaudu viimeistään 26.9. - Kuopio 12.11.2024, 8.30–16.00
Sokos Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthinkatu 16, Kuopio
ilmoittaudu viimeistään 28.10.
Koulutuksen osallistujamäärä on maksimissaan 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.
Koulutusmateriaali jaetaan paikan päällä ja lähetetään sähköisessä muodossa koulutuksen jälkeen.
Alustava kokopäiväohjelma
8.30 Aamupala
9.00 Ajankohtaiset työmarkkinauutiset
10.15 Tauko
10.30 Sosiaalinen ehdollisuus
11.15 Lounas
12.00 Työsuhteen ehtojen määräytyminen
13.45 Kahvitauko
14.00 Paikallinen sopiminen ja muut työpaikalla sovittavat asiat
n. 16.00 Koulutuspäivä päättyy
Ilmoittaudu koulutukseen
Pyydämme Työsuhdeasiain päiville osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan jäsensivujen (tyonantajat.fi) kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä ole yhteydessä meihin puhelimitse 09 7250 4500 tai sähköpostitse .
Tervetuloa koulutukseen!
Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2024
Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2024
Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2025 asti.
Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa.
Työsopimus
Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.
Työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Työvuoroluettelo
Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.
Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.
Tasoitusjärjestelmä
Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan soveltaa tasoitusjärjestelmää, jossa säännöllinen työaika toteutuu keskimääräisenä. Tasoitusjärjestelmässä työaika voi olla 4–10 tuntia päivässä ja siten viiden päivän työviikossa voi olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä, jos työnantaja on MTA:n jäsen.
Työnantajan tulee laatia koko tasoitusjaksolle työaikasuunnitelma, josta ilmenee pidempien työpäivien ja lyhyempien työpäivien taikka tasoitusvapaiden ajankohta. Työaika tasoitetaan aina etukäteen työvuoroluettelon avulla.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.
Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.
Työajan lyhennys
Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. Pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.
Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.
Palkka
Harjoittelijan palkaksi on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa sovittu
85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.
Harjoittelijan palkka 1.3.2024 alkaen on seuraava:
- tuntipalkka - 8,17 e/h
- kuukausipalkka - 1 405,24 e/kk (40 tunnin työviikko)
Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.
Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2024 ovat seuraavat:
Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)
- omassa huoneessa 639 euroa/kk (21,07 euroa/pv)
- yhteishuoneessa 616 euroa/kk (20,31 euroa/pv)
Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)
- keskuslämmityshuoneessa 152 euroa/kk (5,01 euroa/pv)
- Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,89 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.
Esimerkki:
Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2024 on 586,80 €/kk (4,89 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 136,92 €/kk.
- Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.
Ravintoetu
- 8,50 euroa ateriaa kohti
Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. www.vero.fi -sivuilta.
Kodin ja työpaikan välisten matkojen korvaus
Jos harjoittelijan työvuorot on sovittu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, esimerkiksi eläintenhoitotyössä, työnantaja ja työntekijä sopivat ylimääräisten matkojen korvaamisesta. Jollei korvauksesta päästä sopimukseen, maksetaan 33 senttiä kilometriltä. Mainittu korvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa ja se on pidettävä erillään palkasta.
Ruokailu- ja virkistystauot
Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2 x 12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko. Silloin kun säännöllisen työajan tasoittamiseksi teetetään lyhyempiä työpäiviä, annetaan kaksi virkistystaukoa myös vähintään 7 tunnin työpäivänä.
Milloin se työn jatkumisen kannalta on välttämätöntä, voidaan paikallisesti sopia, että työntekijä edellä mainitun ruokailutauon sijasta voi ruokailla työn ohessa ja käyttää siihen työaikaa enintään 20 minuuttia.
Viikkolepo ja muut vapaapäivät
Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutöissä saadaan viikkolepopäivä siirtää, mutta se on viimeistään annettava kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta. Kotieläinten hoitotöissä viikkolepopäivien ajankohtia tarkastellaan yleensä neljän viikon jaksoissa siten, että jaksoon sisältyy yhteensä neljä viikkolepopäivää.
Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.
Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.
Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika (tasoitusjärjestelmä), voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.
Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Enimmäistyöaika ja ylityö
Työehtosopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa siten, että enimmäismäärä vastaa keskimäärin 48 työtuntia viikossa. Tämä ei rajoita keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista, vaan on uusi tapa määritellä työn tekemisen enimmäismäärää.
Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.
Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.
Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.
Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.
Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä.
Lisätyö työehtosopimuksen mukaan
Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Vain MTA:n jäsenet saavat soveltaa tätä ja käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.
Sunnuntaityö
Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita.
Poikkeuksena sunnuntaityökorvauksen osalta on urakkapalkalla tehtävä marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyö, jossa ei korotettua palkkaa tarvitse maksaa.
Sairaustapaukset
Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle. Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.
A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon
Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään, palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.
B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden
Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.
Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.
Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.
Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapautrmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.
Vuosiloma
Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka.
Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka (= sovittu viikkotyöaika x sovittu tuntipalkka) luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä.
Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan.
Palkanmaksu
Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle, palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntaitai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.
Tulorekisteri
Työnantaja ilmoittaa kansalliseen tulorekisteriin kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.
Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.
Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden
aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.
Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille www.vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.
Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus
Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2024 seuraavat:
Työnantajan osuus % | Työntekijän osuus % | |
Sairausvakuutusmaksu - koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä |
1,16 | – |
Työeläkemaksu TyEL - alkaen 17 v. - TyEL-maksu palkkasumman mukaan |
katso jäljempänä | 7,15 (17–52-v.) |
Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 17–64-vuotiaita työntekijöitä 1.8.2022 alkaen 18–64 v. |
0,27 | 0,79 |
Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen |
0,06 | – |
Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,15 % + 0,79 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 68,57 euroa kuukaudessa. Vuoden 2024 TyEL-maksut ovat vuoden 2022 palkkasummasta riippuen seuraavat:
- Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 25,12 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus.
- Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 9 822 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 26,12 %
Työttömyysvakuutusmaksun perii Työllisyysrahasto. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,27 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen 2 337 000 euron osalta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,79 %. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta saa Työllisyysrahastosta www.tyollisyysrahasto.fi.
Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.
Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.
Työnantajan työsuojeluvastuu
Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus.
Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.
Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, työnantajan on annettava nämä harjoittelijan käyttöön. Samoin eläinten hoitotyössä työntekijän käyttöön on varattava turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää.
Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.
Ulkomaisen harjoittelijan työehdot
Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.
Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus
Rajoitetusti verovelvollinen (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee harjoittelijoita, jotka
tulevat EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Muissa tapauksissa sovelletaan lähdeveroa.
Lähdevero
- 35 % tuloista riippumatta
- ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)
Progressiivinen verotus
- henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
- veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
- ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
- henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
- ei verovapaata palkkatuloa
Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2024 on 1,16 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,01 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 499 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,51 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka ylittää 16 499 € / vuosi peritään lisäksi 1,01 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
1) Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan
merkinnän perusteella
2) Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Neuvonta työsuhdeasioissa
Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon.
Harjoittelutilat ovat myös suoraan tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.
Internet-osoitteita:
Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
Verohallinto www.vero.fi
Työsuojeluhallinto www.tyosuojelu.fi
Työturvallisuuskeskus ttk.fi
Maaseudun Työnantajaliitto MTA www.tyonantajat.fi
ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA
Esimerkissä harjoitteluaika kesäkuu 2024.
Harjoittelijan bruttopalkka on 1.6.–30.6.2024 välisenä aikana 1 405,24 euroa kuukaudessa (172 x 8,17 euroa), joka tässä esimerkissä muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 639,00 euroa kuukaudessa.
Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (7,15 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,79 %) bruttopalkasta laskettuna.
Esimerkki:
639,00 e täysihoitoetu
766,24 e rahapalkka
________
1 405,24 e bruttopalkka (40 h/viikko)
rahapalkasta (766,24 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:
-210,79 € - ennakonpidätys, oletus 15 %
-100,47 € - työntekijän työeläkemaksu 7,15 %
-11,10 € - työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,79 %
_________
443,88 € = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========
Puutarhaharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2024
Puutarhaharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2024
Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Puutarha-alan työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2025 asti.
Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa.
Työsopimus
Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.
Työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Työvuoroluettelo
Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.
Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.
Tasoitusjärjestelmä
Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan soveltaa tasoitusjärjestelmää, jossa säännöllinen työaika toteutuu keskimääräisenä. Tasoitusjärjestelmässä työaika voi olla 4–10 tuntia päivässä ja siten viiden päivän työviikossa voi olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä, jos työnantaja on MTA:n jäsen.
Työnantajan tulee laatia koko tasoitusjaksolle työaikasuunnitelma, josta ilmenee pidempien työpäivien ja lyhyempien työpäivien taikka tasoitusvapaiden ajankohta. Työaika tasoitetaan aina etukäteen työvuoroluettelon avulla.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.
Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.
Työajan lyhennys
Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. Pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.
Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.
Palkka
Harjoittelijan palkaksi on puutarha-alan työehtosopimuksessa sovittu 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.
Harjoittelijan palkka 1.3.2024 alkaen on seuraava:
- tuntipalkka 8,17 e/h
- kuukausipalkka 1 405,24 e/kk (40 tunnin työviikko)
Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.
Palkkaan liittyvät olosuhdelisät:
- iltatyölisä (klo 18.00–22.00) 61 snt/h
- lauantailisä vähittäismyyntityössä 1,26 euroa/h
Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2024 ovat seuraavat:
Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)
- omassa huoneessa 639 euroa/kk (21,07 euroa/pv)
- yhteishuoneessa 616 euroa/kk (20,31 euroa/pv)
Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)
- keskuslämmityshuoneessa 152 euroa/kk (5,01 euroa/pv)
- Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,89 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.
Esimerkki: Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2024 on 586,80 €/kk (4,89 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 136,92 €/kk.
- Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.
Ravintoetu
- 8,50 euroa ateriaa kohti
Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. www.vero.fi -sivuilta.
Ruokailu- ja virkistystauot
Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2 x 12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko. Silloin kun säännöllisen työajan tasoittamiseksi teetetään lyhyempiä työpäiviä, annetaan kaksi virkistystaukoa myös vähintään 7 tunnin työpäivänä.
Kun se työn jatkumisen kannalta on välttämätöntä, voidaan paikallisesti sopia, että työntekijä edellä mainitun ruokailutauon sijasta voi ruokailla työn ohessa ja käyttää siihen työaikaa enintään 20 minuuttia.
Viikkolepo ja muut vapaapäivät
Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Tuotannollisista syistä voidaan viikkolepo sopia siirrettäväksi, mutta se on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta.
Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.
Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.
Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika (tasoitusjärjestelmä), voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.
Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Enimmäistyöaika ja ylityö
Työehtosopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa siten, että enimmäismäärä vastaa keskimäärin 48 työtuntia viikossa. Tämä ei rajoita keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista, vaan on tapa määritellä työn tekemisen enimmäismäärää.
Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.
Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.
Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.
Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.
Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä.
Lisätyö työehtosopimuksen mukaan
Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Vain MTA:n jäsenet saavat soveltaa tätä ja käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.
Sunnuntaityö
Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita.
Sairaustapaukset
Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle. Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.
A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon
Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään, palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.
B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden
Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.
Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.
Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.
Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapaturmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.
Vuosiloma
Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka.
Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka (= sovittu viikkotyöaika x sovittu tuntipalkka) luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä.
Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan.
Palkanmaksu
Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle, palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntai- tai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.
Tulorekisteri
Työnantaja ilmoittaa kansalliseen tulorekisteriin kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.
Tulorekisteristä verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.
Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.
Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille www.vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.
Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus
Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2024 seuraavat:
Työnantajan osuus % | Työntekijän osuus % | |
Sairausvakuutusmaksu - koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä |
1,16 | – |
Työeläkemaksu TyEL - alkaen 17 v. - TyEL-maksu palkkasumman mukaan |
katso jäljempänä | 7,15 (17–52-v.) |
Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 17–64-vuotiaita työntekijöitä 1.8.2022 alkaen 18–64 v. |
0,27 | 0,79 |
Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen |
0,06 | – |
Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,15 % + 0,79 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 68,57 euroa kuukaudessa. Vuoden 2024 TyEL-maksut ovat vuoden 2022 palkkasummasta riippuen seuraavat:
• Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 25,12 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
• Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 9 822 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 26,12 %
Työttömyysvakuutusmaksun perii Työllisyysrahasto. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,27 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen 2 337 000 euron osalta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,79 %. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta saa Työllisyysrahastosta www.tyollisyysrahasto.fi.
Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.
Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää, onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.
Työnantajan työsuojeluvastuu
Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus.
Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.
Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, työnantajan on annettava nämä harjoittelijan käyttöön.
Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.
Ulkomaisen harjoittelijan työehdot
Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.
Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus
Rajoitetusti verovelvollinen (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee harjoittelijoita, jotka tulevat EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Muissa tapauksissa sovelletaan lähdeveroa.
Lähdevero
- 35 % tuloista riippumatta
- ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)
Progressiivinen verotus
- henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
- veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
- ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
- henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
- ei verovapaata palkkatuloa
Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.
Sosiaalivakuutusmaksut
Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:
Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2024 on 1,16 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,01 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 16 499 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.
Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,51 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka ylittää 16 499 € / vuosi peritään lisäksi 1,01 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.
1) Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan merkinnän perusteella
2) Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin
Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.
Neuvonta työsuhdeasioissa
Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon.
Kauppapuutarhat, taimitarhat ja muut puutarha-alan yritykset ovat tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia työntekijöitä tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita työnantajia tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.
Internet-osoitteita:
Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
Verohallinto www.vero.fi
Työsuojeluhallinto www.tyosuojelu.fi
Työturvallisuuskeskus ttk.fi
Maaseudun Työnantajaliitto MTA www.tyonantajat.fi
ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA
Esimerkissä harjoitteluaika kesäkuu 2024.
Harjoittelijan bruttopalkka on 1.6.–30.6.2024 välisenä aikana 1 405,24 euroa kuukaudessa (172 x 8,17 euroa), joka tässä esimerkissä muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 639,00 euroa kuukaudessa.
Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (7,15 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,79 %) bruttopalkasta laskettuna.
Esimerkki:
639,00 € - täysihoitoetu
766,24 € - rahpaalkka
________
1 405,24 € - bruttopalkka (40 h/viikko)
rahapalkasta (766,24 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:
-210,79 € - ennakonpidätys, oletus 15 %
-100,47 € - työntekijän työeläkemaksu 7,15 %
-11,10 € - työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,79 %
_________
443,88 € = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========
Y/4/2023
ILMOITTAJANSUOJELU – WHISTLEBLOWING
Yleistä
Uusi ilmoittajansuojelulainsäädäntö on astunut voimaan. Sen tarkoituksena on varmistaa, että työntekijä, joka havaitsee tai epäilee eräitä väärinkäytöksiä tai lainvastaista toimintaa työpaikalla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti ilman pelkoa seuraamuksista. Ilmoittajansuojelu tarkoittaa, että ilmoittajaan ei saa kohdistaa mitään epäedullisia toimia sen vuoksi, että hän on tehnyt lain mukaisen ilmoituksen.
Laki ei kata kaikkia yrityksessä tapahtuvia lainvastaisuuksia tai väärinkäytöksiä. Esimerkiksi häirintä tai kiusaaminen eivät kuulu lain soveltamisalaan.
Säännöllisesti vähintään 50 henkilöä työllistävien yritysten on lisäksi otettava käyttöön sisäinen ilmoituskanava. Ilmoittajansuojelu koskee kuitenkin myös sellaisia yrityksiä, joiden ei tarvitse perustaa sisäistä ilmoituskanavaa, silloin kun työntekijä tekee ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle tai oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn viranomaiskanavaan.
Soveltamisala
Suojaa saavat henkilöt, jotka ilmoittavat lain soveltamisalaan kuuluvien säännösten rikkomisesta. Soveltamisala kattaa seuraavat lainsäädännön alat:
- julkiset hankinnat lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja
- finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
- rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
- tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
- liikenneturvallisuus
- ympäristönsuojelu
- säteily- ja ydinturvallisuus
- elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi
- Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 168 artiklan tarkoittama kansanterveys
- kuluttajansuoja
- yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus
Ilmoittajansuojelun yleiset edellytykset
- Ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa.
- Rikkomista koskeva tieto kuuluu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
- Ilmoittaja ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.
Ilmoittajansuojelun edellytyksenä on lisäksi, että ilmoitus koskee tekoa tai laiminlyöntiä, joka
- on rangaistava
- voi johtaa seuraamusmaksuun tai
- voi vakavasti vaarantaa yleisen edun toteutumista.
Ilmoittajan suojaa saavat henkilöt Ilmoittaja voi olla
- työ- tai virkasuhteessa
- itsenäinen ammatinharjoittaja
- osakkeenomistaja
- yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtaja
- vapaaehtoistyöntekijä
- harjoittelija
- työnhakija, joka on saanut ilmoitettavan tiedon työnhakuprosessin aikana
- entinen työntekijä
- vuokratyöntekijä
- alihankkijan palveluksessa oleva työntekijä
Varsinaisen ilmoittajan lisäksi suojaa voivat saada myös sellaiset henkilöt, jotka voivat asemansa vuoksi joutua vastatoimien kohteeksi:
- ilmoittajaan liittyvät avustavat henkilöt
- kolmannet henkilöt (esim. ilmoittajan työtoverit tai sukulaiset)
- oikeushenkilöt, jotka ovat ilmoittajan omistuksessa tai joissa ilmoittaja työskentelee
Ilmoitus viranomaiskanavaan
Toimivaltaiselle viranomaiselle tai oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn viranomaiskanavaan voi tehdä ilmoituksen, jos
- yrityksellä ei ole sisäistä ilmoituskanavaa tai ilmoittajalle ei ole annettu mahdollisuutta ilmoittaa sisäisen ilmoituskanavan kautta
- ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, ettei sisäisen ilmoituksen perusteella ole ryhdytty laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin säädetyssä määräajassa
- ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että rikkomiseen ei voida puuttua tehokkaasti sisäisen ilmoituksen perusteella tai
- ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että hän on vaarassa joutua ilmoittamisen johdosta vastatoimien kohteeksi.
Sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuus
Säännöllisesti vähintään 50 henkilöä työllistävien yritysten on perustettava sisäinen ilmoituskanava. Sisäinen ilmoituskanava on perustettava 17.12.2023 mennessä. Työsuhteessa oleville henkilöille on annettava mahdollisuus tehdä ilmoitus sisäisen ilmoituskanavan kautta. Yritys voi sallia, että myös muut henkilöt voivat tehdä ilmoituksia sisäisen ilmoituskanavan kautta.
Yritys voi perustaa sisäisen ilmoituskanavan ulkopuolisen palveluntuottajan avulla. Ilmoituskanava voidaan myös ulkoistaa vain osittain esimerkiksi siten, että tekninen ilmoitusjärjestelmä hankitaan palveluntarjoajalta, mutta ilmoitusten käsittelystä vastaa yrityksen oma henkilöstö. Yritys vastaa kaikissa tapauksissa laissa säädettyjen velvollisuuksien toteutumisesta.
Sisäisen ilmoituskanavan perustaneen yrityksen tai palveluntuottajan on nimettävä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt, joiden on voitava hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Lisäksi voidaan nimetä ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi tarvittavia asiantuntijoita. Ilmoituksia saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka on nimetty tähän tehtävään.
Sisäisessä ilmoituskanavassa on voitava ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti (esim. viesti palautelaatikkoon, sähköpostitse tai sisäisessä tai ulkoisessa tietoverkossa taikka vihjepuhelimen tai muun ääniviestijärjestelmän kautta).
Ilmoittajalle on lähetettävä vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos sisäinen ilmoituskanava on sähköinen, vastaanottoilmoitus voi olla automaattinen viesti.
Jos suullinen ilmoittaminen on mahdollista, se on voitava tehdä puhelimitse tai muun ääniviestijärjestelmän kautta ja ilmoittajan pyynnöstä kohtuullisen ajan kuluessa järjestettävässä henkilökohtaisessa tapaamisessa. Mikäli yritys ottaa vastaan ilmoituksia vain kirjallisesti, edellä mainittua velvoitetta ei ole.
Vastaanotetut ilmoitukset on merkittävä asianhallintarekisteriin tai muulla tavalla rekisteröitävä. Henkilökohtaisesta tapaamisesta laaditaan pöytäkirja ja ilmoittajalle varataan mahdollisuus tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirja.
Tiedottamisvelvollisuus
Yrityksen on tiedotettava ilmoittamisen menettelyistä ja ilmoittajansuojelusta. Tämä koskee sekä sisäistä ilmoituskanavaa että oikeuskanslerinviraston keskitettyä ilmoituskanavaa. Tiedot on esitettävä selkeässä muodossa ja siten, että ne ovat helposti ilmoittajien saatavilla.
Toimenpiteet
Kun ilmoitus on saapunut, vastaavan henkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta ilmoituksen paikkansa pitävyys voidaan selvittää ja rikkomiseen puuttua. Kolmen kuukauden kuluessa vastaanottoilmoituksen toimittamisesta ilmoittajalle on annettava tieto toimenpiteistä. Jos vastaanottoilmoitusta ei ole toimitettu, toimenpiteistä on kerrottava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoituksen vastaanottoilmoitusta koskeva seitsemän päivän määräaika on päättynyt.
Nimettömät ilmoitukset
Yritys voi päättää ottaa sisäisessä ilmoituskanavassa vastaan myös nimettömiä ilmoituksia. Nimettömien ilmoitusten perusteella ei tarvitse toimittaa vastaanottoilmoitusta.
Salassapitovelvollisuus
Henkilö, joka ilmoittamismenettelyssä on saanut tietoonsa ilmoittajan tai ilmoituksen kohteen henkilöllisyyden tai muun sellaisen tiedon, josta henkilöllisyys voidaan päätellä suoraan tai epäsuorasti, on pidettävä tämä tieto salassa. Salassa pidettävää tietoa ei saa ilmaista ilman kyseisen henkilön nimenomaista suostumusta.
Salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö saa antaa yllä mainittuja tietoja yrityksessä nimetylle henkilölle, jos tiedon antaminen on välttämätöntä ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi.
Tietojen säilyttäminen
Ilmoituskanavan kautta tulleet tiedot on poistettava 5 vuoden kuluttua ilmoituksen saapumisesta, jollei niiden säilyttäminen ole välttämätöntä lain mukaisten oikeuksien tai velvoitteiden toteuttamista varten. Henkilötiedot, joilla ei selvästi ole merkitystä ilmoituksen käsittelyn kannalta, on poistettava ilman aiheetonta viivästystä.
Ilmoittajansuojelu
Työnantajalla on velvollisuus suojella ilmoittajaa vastatoimilta. Vastatoimien kiellon lisäksi kiellettyä on myös ilmoittamisen estäminen tai sen yrittäminen.
Kiellettynä vastatoimena voidaan pitää, että
- työsuhteessa olevan henkilön työsuhteen ehtoja heikennetään
(esim. siirtäminen alempiin työtehtäviin, työtehtävien vaihtaminen, työntekopaikan siirtäminen, palkanalennus ja työajan muuttaminen epäedullisella tavalla), - hänen työsuhteensa päätetään (myös koeaikapurku),
- henkilö lomautetaan,
- häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti (esim. pakottaminen, pelottelu, ahdistelu tai hyljeksintä, syrjintä, ylennyksen lykkääminen tai epäoikeudenmukainen kohtelu) tai
- häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia (esim. koulutukseen pääsyn estäminen, kielteinen työsuorituksen arviointi tai kielteisen työtodistuksen antaminen, kurinpitotoimen, varoituksen tai muun seuraamuksen, kuten taloudellisen seuraamuksen määrääminen tai toteuttaminen, määräaikaisen työsuhteen vakinaistamatta jättäminen tai määräaikaisen työsopimuksen uudistamatta jättäminen).
Edellä mainittu luettelo ei ole tyhjentävä. Työnantaja ei saa kohdistaa ilmoittajaan minkäänlaisia kielteisiä seurauksia ilmoittamisen vuoksi.
Vastatoimien kielto koskee myös tilanteita, joissa ilmoittaja on itse elinkeinonharjoittaja (esim. itsenäinen ammatinharjoittaja). Vastatoimien kielto on voimassa myös yritysten välisissä suhteissa. Kyse voi olla kielletystä vastatoimesta, jos ilmoittajalta esimerkiksi evätään palveluiden toimittaminen ilmoituksen kohteena olevalle tilaajalle, sopimussuhde päätetään ennenaikaisesti tai ilmoittajaan kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia.
Vaikutustenarviointi
Tietosuojavaltuutetun päätöksen (https://tietosuoja.fi/luettelo-vaikutustenarviointia-edellyttavista-kasittelytoimista) mukaan ilmoituskanavasta on tehtävä tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutustenarviointi.
Vaikutustenarvioinnissa
- kuvataan henkilötietojen käsittelyä
- Ilarvioidaan käsittelyn tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä sekä tarvittavia toimenpiteitä, joilla riskeihin puututaan.
Vaikutustenarviointi auttaa rekisterinpitäjää tietosuojalainsäädännön vaatimusten noudattamisessa, sen dokumentoinnissa ja osoittamisessa. Vaikutustenarvioinnin tekeminen ja ylipäätään tietosuojavaatimusten toteuttaminen voi edellyttää palveluiden hankkimista ulkopuolelta, jos yrityksellä ei ole tähän liittyvää osaamista. Lisäksi henkilötietojen kerääminen sisäisessä ilmoituskanavassa on käsiteltävä yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa.
Y/2/2023
Kausityölupien myöntämättä jättäminen
Maahanmuuttovirasto voi päättää, ettei kausityöhön oikeuttavia lupia myönnetä sellaisen työnantajan palveluksessa työskentelemiseksi, joka on vakavasti laiminlyönyt velvoitteensa.
Kausityöntekijän palkkaavan työnantajan on ennen kausityöhön oikeuttavan luvan myöntämistä annettava viranomaiselle vakuutus siitä, että:
- kausityön ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaisia tai, jos työehtosopimusta ei ole sovellettava, että ne vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin sovellettavaa käytäntöä;
- kausityöntekijällä on oleskelunsa ajan kohtuullista elintasoa vastaava asianmukainen majoitus, jos työnantaja vastaa majoituksen järjestämisestä;
- seuraavassa tarkoitettuja luvan epäämisen perusteita ei ole olemassa
- työnantajalle on määrätty seuraamuksia työnantajavelvoitteiden rikkomisen tai laittoman työnteon vuoksi;
- työnantajalle on määrätty seuraamuksia kausityölain mukaisten velvoitteiden vakavasta laiminlyönnistä;
- työnantaja ei ole noudattanut lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia sosiaaliturvaan, verotukseen, työntekijöiden oikeuksiin, työoloihin tai työehtoihin liittyviä velvoitteitaan;
- työnantajan yritys on haettu konkurssiin tai yrityksellä ei ole mitään taloudellista toimintaa;
- työnantaja ei ole noudattanut yhteistyövelvollisuuttaan koskien ennen kausityöhön oikeuttavan luvan myöntämistä viranomaiselle annettavaa vakuutusta.
Kausityöntekijöiden majoitus
Kausityöntekijän tai, jos työnantaja on järjestänyt tämän majoituksen, työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle kaikista kausityöntekijän majoituksessa tapahtuvista muutoksista.
Jos työnantaja järjestää majoituksen tai se järjestyy työnantajan kautta:
- kausityöntekijältä voidaan periä vuokra, joka ei saa olla kohtuuton verrattuna hänen nettoansioihinsa ja kyseisen majoituksen laatuun ja jota ei saa automaattisesti vähentää tämän palkasta;
- työnantajan on tehtävä kausityöntekijän kanssa kirjallinen sopimus tai toimitettava hänelle vastaava asiakirja, jossa ilmoitetaan selvästi majoituksen ehdot;
- työnantajan on huolehdittava siitä, että majoitus vastaa yleisiä terveys- ja turvallisuussäännöksiä.
Työnteko-oikeus, ilmoitus ja tietojen säilytysaika
Työnantajan on varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus.
Työnantajan, joka ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tulee viivytyksettä toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tieto palkkaamastaan työntekijästä, työsuhteen kestosta, palkasta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta. Tiedot on toimitettava sähköistä asiointijärjestelmää käyttäen tai jos se ei ole mahdollista, paperisena (lomake TEM055). Myös luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ilmoitetaan ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus.
Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Näiden tietojen säilytysaika on palvelussuhteen päättymisestä kaksi vuotta.
Lupien myöntämättä jättäminen
Maahanmuuttovirasto voi päättää, ettei kausityöhön oikeuttavia lupia myönnetä sellaisen työnantajan palveluksessa työskentelemiseksi, joka on vakavasti laiminlyönyt edellä kerrotut velvoitteensa tai jos kausityöhön oikeuttava lupa on evätty kausityölain nojalla. Päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto sai tiedon päätöksen perusteesta.
Päätöksen tekemisen edellytyksenä on, että asianomainen työnantaja ei ole Maahanmuuttoviraston kehotuksesta huolimatta asian laatuun nähden riittävässä määräajassa korjannut laiminlyöntiään. Päätös voidaan tehdä vähintään kolmen kuukauden ja enintään vuoden ajaksi. Jos kyseessä on yritys tai yhteisö, päätös voidaan kohdistaa myös vastuuhenkilöön.
Y/7/2022
55 VUOTTA TÄYTTÄNEITÄ TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT MUUTOKSET
Työaikalakiin ja työsopimuslakiin tulee 1.1.2023 muutoksia koskien 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden osa-aikatyötä ja muutosturvaa.
Lyhennetty työaika
Työaikalaissa säädetään, että jos työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä kuin osittaisen hoitovapaan vuoksi tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työnantajan ja työntekijän on tehtävä osa-aikatyöstä määräaikainen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi ainakin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus.
Työntekijän pyynnöstä työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi lyhentää säännöllistä työaikaansa siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuus-eläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle taikka tehdäkseen osittaisen sairauspoissaolon aikana osa-aikatyötä. Tämä osittainen sairauspoissaolo on uusi asia, joka nyt on lisätty säännökseen. Uutena asiana lakiin on lisätty myös säännös 55 vuotta täyttäneistä työntekijöistä. Uuden säännöksen mukaan työnantajan on järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa.
Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. Työnantajan on kieltäytyessään osa-aikatyön järjestämisestä perusteltava kieltäytymisensä.
Työllistymisvapaa ja työsuhteen päättämismenettely
Tuotannollisin tai taloudellisin perustein tai yrityssaneerauksen vuoksi irtisanotulla työntekijällä on oikeus työllistymisvapaaseen irtisanomisaikanaan. Tämä tarkoittaa, että työntekijä voi pitää palkallista vapaata osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimakoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. Työllistymisvapaan enimmäispituus on 5–20 työpäivää, riippuen työntekijän irtisanomisajan pituudesta.
Työsopimuslakiin tulee 1.1.2023 uusi säännös koskien 55 vuotta täyttäneen erityistä oikeutta työllistymisvapaaseen. Uuden säännöksen mukaan jos työntekijä on irtisanomishetkellä täyttänyt 55 vuotta ja työsuhde on yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, työllistymisvapaan pituus määräytyy seuraavasti:
1) enintään yhteensä 5 työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään yhteensä 15 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään yhteensä 25 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Työllistymisvapaata saa käyttää myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvussa tarkoitettuun muutosturvakoulutukseen sekä osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen.
Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijälle, joka irtisanomista toimitettaessa on täyttänyt 55 vuotta ja jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti tai enintään yhteensä 30 päivää jatkuvin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, tämän oikeudesta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvussa tarkoitettuun muutosturvakoulutukseen sekä työttömyysturvalain 9 luvussa tarkoitettuun muutos-turvarahaan.
Näitä uusia työsopimuslain säännöksiä sovelletaan, jos työsuhteen irtisanomispäivä on 1.1.2023 tai sen jälkeen.
Muutosturvakoulutuksella tuetaan työstään tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanottujen 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden nopeaa uudelleen työllistymistä parantamalla heidän ammatillista osaamistaan tai yrittäjävalmiuksiaan.
Muutosturvakoulutusta järjestetään työsuhteestaan irtisanotulle henkilölle:
1) jonka työnantaja on irtisanonut tuotannollisella tai taloudellisella irtisanomisperusteella;
2) joka viimeistään irtisanomispäivänä on täyttänyt 55 vuotta;
3) joka viimeistään irtisanomispäivänä on ollut yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin 1 kohdassa tarkoitetun työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta; ja
4) joka on 60 päivän kuluessa irtisanomispäivästä rekisteröitynyt työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa.
Työttömyyskassassa vakuutettuna oleva työnhakija hakee muutosturvarahaa kirjallisesti siltä työttömyyskassalta, jonka jäsen hän on irtisanomispäivänä, ja muu työnhakija Kansaneläkelaitokselta. Muutosturvarahan perusteena otetaan huomioon irtisanovan työnantajan maksama vakuutuksenalainen palkka ja muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on maksettu päättyvän työsuhteen perusteella irtisanomispäivää edeltävien 12 kalenterikuukauden aikana. Muutosturvarahan suuruus lasketaan jakamalla palkkasumma kahdellatoista.
Ystävällisin terveisin
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Kristel Nybondas