Y/9/2026 - 6.10.2026

MTA kouluttaa - Syksyn 2026 työsuhdeasiainpäivät

Syksyn työsuhdeasiainpäivänä tarjoamme kattavan koulutuspaketin perehdyttämisestä, työnopastuksesta ja päivittäisjohtamisen parhaista käytännöistä. Päivän aikana sivutaan myös periaatteita ja toimenpideohjelmaa, jotka liittyvät vastuullisuuteen ja turvalliseen rekrytointiin, sekä ajankohtaisia lakimuutoksia.

Työsuhdeasianpäivät:

Vaasa 18.11.2026 klo 8.30–16.00 (ruotsiksi)
Original Sokos Hotel Royal, Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa
ilmoittaudu viimeistään 21.10.
Jyväskylä 8.12.2026 klo 8.30–16.00
Original Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä
ilmoittaudu viimeistään 10.11.

Koulutukseen mahtuu enintään 50 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli emme saa tarpeeksi osallistujia, joudumme perumaan koulutuksen. Ilmoittautuneet saavat sähköpostitse tiedon mahdollisesta peruutuksesta.

Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, joten voit tarvittaessa tulostaa sen itsellesi mukaan.

Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.

Alustava koulutuspäivän ohjelma löytyy ilmoittautumislomakkeen alta, tämän sivun alareunasta.

Tervetuloa koulutukseen!

Ilmoittaudu koulutukseen

Alustava koulutuspäivän ohjelma

8.30 Aamupala
9.00 Päivän aloitus
9.15 MTA:n vastuullisuusperiaatteet ja Turvallisen rekrytoinnin työryhmän toimenpideohjelma
10.00 Ajankohtaiset lakimuutokset
10.30 Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista
11.00 Syyskokous
12.00 Lounas
13.00 Perehdyttäjän käsikirja ja perehdytyslomake
14.00 Sujuva arki ja päivittäisjohtaminen
15.00 Päiväkahvit
15.30 Yhteenveto, loppukeskustelut ja vuoden 2027 koulutuskalenteri
16.00 Koulutuspäivä päättyy

Tässä muistutuksena myös loppuvuoden verkkokoulutustarjontamme.

Koulutusten liittymisohjeet ja linkit löydät täältä: tyonantajat.fi > Extranet > Koulutus.
Pääsääntöisesti verkkokoulutuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vaan koulutukseen voit liittyä erillisen koulutuskohtaisen linkin kautta.

30.10. klo 8.30–9.30 Työsuhdeaamu: Ylityö
30.10. klo 10–11 Lakinurkka: Ajankohtaista lakirintamalta
27.11. klo 8.30–9.30 Työsuhdeaamu: Vuodenvaihteen arkipyhät

Muista seurata kotisivujen etusivun alareunasta löytyvää tapahtumakalenteriamme ja ajankohtaiset uutisointia.

Vuoden 2027 koulutustarjonta tulee olemaan monipuolinen ja koulutuskalenteri julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.

Tervetuloa koulutuksiin ja mukavaa syksyä sinulle!

by Heidi Nemlander

Y/8/2026 - 24.9.2026

Tasa-arvolain muutokset vahvistavat vanhemmuuteen ja perhevapaisiin liittyvää syrjintäsuojaa

Tasa-arvolakiin tulee 1.10.2026 muutoksia, joilla vahvistetaan raskauteen, vanhemmuuteen ja perhevapaisiin liittyvää syrjintäsuojaa työelämässä. Samalla täsmennetään, että syrjintäkielto koskee myös määräaikaisia työsuhteita.

Vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus syrjintäperusteena

Työnantaja syyllistyy syrjintään, jos työntekijää tai työnhakijaa kohdellaan epäedullisesti raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden tai muun sukupuoleen liittyvän syyn vuoksi. Tällaisia tilanteita voi ilmetä esimerkiksi rekrytoinnissa, tehtävään tai koulutukseen valittaessa, palkkauksessa tai muissa palvelussuhteen ehdoissa, päätettäessä työsuhteen kestosta, jatkumisesta tai määräaikaisuudesta.

Lakimuutos kattaa myös perhevapaisiin liittyvät syrjintätilanteet. Perhevapaisiin kuuluvat raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaa, osittainen vanhempainvapaa, osittainen erityisraskausvapaa, hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä, poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä omaishoitovapaa.

Muutokset koskevat myös vuokratyötä

Syrjintäkielto ulottuu myös vuokratyötilanteisiin. Käyttäjäyritys ei saa asettaa vuokratyöntekijää epäedulliseen asemaan raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi työntekijää valitessaan tai päättäessään vuokratyön jatkamisesta taikka kestosta.

Uusi selvitysvelvollisuus määräaikaisissa työsuhteissa

Jatkossa työnantajan on ilman erillistä pyyntöä annettava työntekijälle kirjallinen selvitys määräaikaisen työsuhteen päättymisen tai sen jatkamatta jättämisen syistä, jos työntekijä on palvelussuhteensa aikana:

ilmoittanut raskaudesta tai synnytyksestä,
ilmoittanut perhevapaan käyttämisestä tai
käyttänyt perhevapaata.

Selvitys on annettava viivytyksettä ja viimeistään määräaikaisen työsuhteen päättyessä. Työnantajalla on velvollisuus antaa kirjallinen selvitys myös niissä tilanteissa, joissa tieto on tullut työnantajan tietoon muuta kautta.

Selvityksen tarkoituksena on ehkäistä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Työnantajan tulee kertoa:

miksi määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu,
mitä työntekijän tehtäville on tapahtunut ja
miten työ on tarkoitus järjestää jatkossa.

Tyypillinen syrjintätilanne voi olla esimerkiksi, että työnantaja ei jatka määräaikaista työsuhdetta sen jälkeen, kun työntekijä on ilmoittanut raskaudestaan tai perhevapaastaan, tai että työnantaja tekee työsopimuksen määräaikaisena raskaudesta johtuen. Uudella selvitysvelvollisuudella pyritään lisäämään päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja helpottamaan mahdollisen syrjinnän arviointia.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

by Manuela Tallberg-Nygård

Lainsäädäntökatsaus - 3.6.2026

Lainsäädäntökatsaus

Työsopimuslakiin on 1.6.2026 tullut muutoksia (412/2026) seuraaviin säännöksiin:

Määräaikaiset työsopimukset
Lomautusilmoitusaika
Takaisinottovelvollisuus

1. Määräaikaisen työsopimuksen voi nyt tehdä ilman perusteltua syytä

Vaikka määräaikaisia työsopimuksia edelleen ensisijaisesti kannattaa tehdä perustellusta syystä, voidaan myös joissain tilanteissa tehdä ilman perustetta.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman perustetta ensimmäisessä työsuhteessa tai, jos edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Tällöin työnantajan ei tarvitse myöskään tehdä arviota työvoimatarpeen pysyvyydestä. Sopimus voidaan tehdä ilman perustetta vain kerran, ja sen enimmäiskesto on yksi vuosi.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti, esimerkiksi työsopimuksessa, että kyseessä on määräaikainen työsopimus, joka on tehty ilman perusteltua syytä.

Perusteettomuus tuo myös mukanaan velvoitteita

Ennen työsopimuksen päättymistä työnantajan on annettava työntekijälle selvitys siitä, onko työnantajalla mahdollisuutta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen, johon löytyy peruste.

Lisäksi työnantajan on tarjottava työtä kyseiselle työntekijälle, jos työnantaja työsopimuksen päättyessä harkitsee palkkaavansa työntekijöitä samankaltaiseen tehtävään. Työn tarjoamisvelvollisuus on voimassa kolmasosan työsuhteen kestosta, mutta korkeintaan neljä kuukautta. Siten esimerkiksi kuuden kuukauden työsuhteen jälkeen velvollisuus on voimassa kahden kuukauden ajan.

Työnantajan tulee lähettää työtarjous viipymättä työntekijän antamaan osoitteeseen. Ilmoitus voidaan myös lähettää sähköisesti. Jos työntekijä ei vastaa kahden viikon kuluessa lähettämisestä, työnantaja voi tarjota työtä toiselle henkilölle.

Kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimus. Työnantajalla on oltava lainmukainen irtisanomisperuste.

Pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen ei tullut muutoksia

Pitkäaikaistyöttömän on voinut palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä jo ennen lakimuutosta. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Vuoden aikana voidaan tehdä enintään kolme sopimusta ja niiden yhteenlaskettu kesto voi olla enintään vuosi.

2. Lomautusilmoitusajan muutos

Ennen lomautusta työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen lomautusilmoitus. Sen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus varautua työnteon ja palkanmaksun keskeytymiseen. Työsopimuslaissa säädetty ilmoitusaika lyhenee seitsemään päivään. MTA:n työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu 14 päivän ilmoitusajasta, joten sitä sovelletaan edelleen. Muutos ei siten koske MTA:n aloja.

Uutta sen sijaan on, että työnantaja ja luottamusmies, tai jos sellaista ei ole valittu, luottamusvaltuutettu taikka yhteistoimintaedustaja (> 20 työntekijää yrityksessä; ks. 5 § yhteistoimintalaki), saavat työehtosopimuksen määräyksistä poiketen sopia vähintään seitsemän päivän ilmoitusajasta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos tällaista sopimusta ei tehdä, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista 14 päivän ilmoitusaikaa.

Menettely

Lomautusilmoitukseen kirjataan lomautuksen peruste sekä sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Ilmoitus toimitetaan työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, se voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Ilmoituksen katsotaan tulleen työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. Jos työntekijä on vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla, kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä. Ilmoitus on annettava tiedoksi myös lomautettavien työntekijöiden edustajalle.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun poissaolon vuoksi. Tällaisia poissaoloja ovat esimerkiksi perhevapaa, opintovapaa tai asevelvollisuuden suorittaminen.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta seitsemän päivän palkan, kun työntekijä on lomautettu työehtosopimuksessa määritellyn 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.

3. Takaisinottovelvollisuus

Takaisinottovelvollisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joista aiemmin on irtisanonut työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Jos irtisanottu työntekijä on rekisteröitynyt työnhakijaksi, työnantajan on tarjottava hänelle kyseistä työtä; myös siinä tapauksessa, että työntekijällä on uusi työ.

Uutta on, että takaisinottovelvollisuus jatkossa koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Säännöllisesti tarkoittaa yli kuuden kuukauden ajan vuoden aikana.

by Heidi Nemlander

Kutsu Liittokokoukseen - 3.3.2026

Kutsu liittokokoukseen

Arvoisa liiton jäsen

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n kevätkokous pidetään torstaina 9. huhtikuuta klo 10.00, työsuhdeasiainpäivän lomassa.
Paikka: Hotel Kakola, Kakolankatu 14, 20100 Turku

Kokouspäivän ohjelma

8.30 - Kahvitarjoilu
9.00 Koulutus (ohjelma alempana)
10.00 Kevätkokous
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat:
1) vuoden 2025 toimintakertomus
2) vuoden 2025 tilinpäätös, ehdotus ylijäämän käytöstä ja tilintarkastajan kertomus
3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
11.00 Koulutus jatkuu (ohjelma alempana)
12.00 Lounas
13.00 Koulutus jatkuu (ohjelma alempana)

Tervetuloa kevätkokoukseen!

Hallitus

Päivän alustava ohjelma

8.30 Aamiainen
9.00 Tilaisuuden avaus

Turvallinen rekrytointi

10.00 Vuosikokous
10.45 Koulutuspäivä jatkuu

Palkankorotukset 2026
Vaativuusryhmittely osana palkkausta

12.00 Lounas
13.00 Lakimuutokset

mm. työeläkeikä, määräaikainen työsopimus, työllisyysseteli, erityisraskausvapaan laajentuminen ja irtisanomisperusteen muutos
Henkilöstä johtuvat irtisanomisperusteet
perusteet ja menettelytavat
varoituksen antaminen
oikeustapauksia

Iltapäiväkahvi

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

perusteet ja menettelytavat
irtisanomisjärjestys
takaisinottovelvollisuus
oikeustapauksia

16.00 Koulutuspäivä päättyy

Ilmoittautuminen

Pyydämme kevätkokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 25.3. lomakkeella jonka näet tässä alla, tai sähköpostitse tai puhelimitse 09 725 04 500.

by Heidi Nemlander

Y/7/2026 - 6.2.2026

MTA kouluttaa - Kevään 2026 työsuhdeasiainpäivät

Tarjoamme kattavan koulutuspaketin kevään työsuhdeasiainpäivänä palkankorotuksista, vaativuusryhmittelystä, irtisanomisiin liittyvistä asioista, turvallisesta rekrytoinnista, lakimuutoksista sekä muista ajankohtaisista asioista. Alustava ohjelma löytyy tämän kirjeen lopussa.

Työsuhdeasianpäivät:

Turku 9.4.2026, 8.00–16.00 samalla vuosikokouspäivä
Hotel Kakola, Kakolankatu 14, 20100 Turku
ilmoittaudu viimeistään 25.3.2026
Vaasa 19.3.2026, 8.30–16.00 (ruotsiksi ilman vuosikokousta)
Original Sokos Hotel Royal, Hovioikeudenpuistikko 18, 65100 Vaasa
ilmoittaudu viimeistään 4.3.2026

Koulutuksen osallistujamäärä on maksimissaan 40 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Koulutusmateriaali lähetetään sähköisessä muodossa ennen koulutusta, niin voit tulostaa sen tarvittaessa itsellesi mukaan.

Otathan yhteyttä, jos sinulla on MTA:n koulutuksiin liittyviä kysymyksiä tai ehdotuksia, tai Kirsi Hyvönen, puh. 040 6800 545.

Tervetuloa koulutukseen!

Ilmoittaudu koulutukseen

Pyydämme työsuhdeasiain päiville osallistuvia ystävällisesti ilmoittautumaan jäsensivujen kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus. Samalla ilmoittaudutte vuosikokoukseen, jonka kutsu kuitenkin sääntömääräisesti lähetetään erikseen.

Alustava koulutuspäivän ohjelma

8.30 Aamupala
9.00 Tilaisuuden avaus
- Turvallinen rekrytointi
10.00 Vuosikokous
10.45 Koulutuspäivä jatkuu
- Palkankorotukset 2026
- Vaativuusryhmittely osana palkkausta
12.00 Lounas
13.00 Koulutus jatkuu
- Lakimuutokset
  - mm. työeläkeikä, määräaikainen työsopimus, työllisyysseteli, erityisraskausvapaan laajentuminen ja irtisanomisperusteen muutos
- Henkilöstä johtuvat irtisanomisperusteet
  - perusteet ja menettelytavat
  - varoituksen antaminen
  - oikeustapauksia
- Iltapäiväkahvi
- Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
  - perusteet ja menettelytavat
  - irtisanomisjärjestys
  - takaisinottovelvollisuus
  - oikeustapauksia
16.00 Koulutuspäivä päättyy

Muistutus verkkokoulutustarjontamme

Tässä muistutuksena myös kevään verkkokoulutustarjontamme. Koulutusten liittymisohjeet ja linkit löydät jäsensivujen kautta > Materiaalit ja lomakkeet > Koulutus. Pääsääntöisesti verkkokoulutuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vaan koulutukseen voit liittyä erillisen koulutuskohtaisen linkin kautta.

Palkankorotukset 2026 verkkokoulutuksiin ilmoittaudutaan erillisen ohjeen mukaisesti ennakkoon.

16.2	Ammattitaitolisä	klo 11.00–13.00
27.2	Työsuhdeaamu- Arkipyhäkorvaukset ja palkanmaksu	klo 8.30–9.30
27.3	Työsuhdeaamu- Työkyvyttömyysajan palkanmaksu	klo 8.30–9.30
27.3	Lakinurkka	klo 10.00–11.00
14.4	Palkankorotukset 2026	klo 9.00–11.00
14.4	Palkankorotukset 2026 på svenska	klo 14.00–16.00
15.4	Palkankorotukset 2026	klo 14.00–16.00
24.4	Työsuhdeaamu- Vuosiloma	klo 8.30–9.30
29.5	Työsuhdeaamu- Kesätyöntekijät ja nuoret	klo 8.30–9.30
29.5	Lakinurkka	klo 10.00–11.00

Muista seurata kotisivujen etusivun alareunasta löytyvää tapahtumakalenteriamme ja ajankohtaiset uutisointia.

Tervetuloa kevään koulutuksiin!

by Heidi Nemlander

Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2026 - 3.2.2026

Maatalousharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2026

Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 asti.

Työssäoppimisen ja harjoittelun erona on, että opiskelija työssäoppimisjaksoa suorittaessaan ei ole työsuhteessa yritykseen. Työssäoppimisjaksojen käytännön toteuttamisesta oppilaitos ja yritykset sopivat keskenään. Yrittäjällä ei työssäoppimisen yhteydessä ole opiskelijaan nähden työsuhteeseen perustuvia velvoitteita lukuun ottamatta työsuojeluvastuuta, joka on yhtä laaja kuin normaalissa työsuhteessa.

Työsopimus

Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.

Työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Työvuoroluettelo

Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.

Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Tasoitusjärjestelmä

Tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa voidaan soveltaa tasoitusjärjestelmää, jossa säännöllinen työaika toteutuu keskimääräisenä. Tasoitusjärjestelmässä työaika voi olla 4–10 tuntia päivässä ja siten viiden päivän työviikossa voi olla enintään 50 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua laaditun työvuoroluettelon puitteissa 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa 52 viikon jakson aikana. 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan kanssa voidaan sopia myös 11 tunnin säännöllisestä työpäivästä. Tällöin työaika voi olla yhdenjaksoisesti enintään viikon ajan 11 tuntia ja asiasta on tehtävä paikallinen sopimus.

Työnantajan tulee laatia koko tasoitusjaksolle työaikasuunnitelma, josta ilmenee pidempien työpäivien ja lyhyempien työpäivien taikka tasoitusvapaiden ajankohta. Työaika tasoitetaan aina etukäteen työvuoroluettelon avulla.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että säännöllinen työaika harjoittelukauden kuluessa tasoittuu keskimäärin 8 tuntiin päivässä. Tasoitus tapahtuu teettämällä harjoittelijalla vastaavasti lyhyempiä työpäiviä tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.

Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.

Työajan lyhennys

Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. Pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.

Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.

Palkka

Harjoittelijan palkaksi on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa sovittu
85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.

Harjoittelijan palkka 1.5.2026 alkaen on seuraava:

tuntipalkka - 8,65 e/h
kuukausipalkka - 1 487,80 e/kk (40 tunnin työviikko)

Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2026 ovat seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

omassa huoneessa 660 euroa/kk (21,76 euroa/pv)
yhteishuoneessa 636 euroa/kk (20,97 euroa/pv)

Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)

keskuslämmityshuoneessa 155 euroa/kk (5,11 euroa/pv)
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 5,03 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.

Esimerkki:
Kuopiossa sijaitsevassa uunilämmitysasunnossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2026 on 603,60 €/kk (5,03 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 140,84 €/kk.

Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Ravintoetu

8,80 euroa ateriaa kohti

Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. vero.fi -sivuilta.

Kodin ja työpaikan välisten matkojen korvaus

Jos harjoittelijan työvuorot on suunniteltu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, esimerkiksi eläintenhoitotyössä, työnantaja ja työntekijä sopivat ylimääräisten matkojen korvaamisesta. Korvaus on vähintään 32 senttiä kilometriltä. Mainittu korvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa ja se on pidettävä erillään palkasta. Korvaus ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

Ruokailu- ja virkistystauot

Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2 x 12 min.) annetaan vähintään 8 tunnin pituisena työpäivänä. Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko.

Kun se työn jatkumisen kannalta on välttämätöntä, voidaan paikallisesti sopia, että työntekijä edellä mainitun ruokailutauon sijasta voi ruokailla työn ohessa ja käyttää siihen työaikaa enintään 20 minuuttia.

Viikkolepo ja muut vapaapäivät

Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutöissä saadaan viikkolepopäivä siirtää, mutta se on viimeistään annettava kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta. Kotieläinten hoitotöissä viikkolepopäivien ajankohtia tarkastellaan yleensä neljän viikon jaksoissa siten, että jaksoon sisältyy yhteensä neljä viikkolepopäivää.

Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.

Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.

Mikäli työpaikalla on käytössä keskimääräinen säännöllinen työaika (tasoitusjärjestelmä), voidaan em. viikkovapaita siirtää ja antaa vastaava määrä vapaata myöhemmin harjoittelujakson kuluessa. Vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa.

Juhannusaatto, jouluaatto ja pääsiäislauantai ovat palkattomia vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Enimmäistyöaika ja ylityö

Työehtosopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa siten, että enimmäismäärä vastaa keskimäärin 48 työtuntia viikossa. Tämä ei rajoita keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista, vaan on tapa määritellä työn tekemisen enimmäismäärää.

Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.

Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.

Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.

Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen samoja korotusprosentteja (50 tai 100) mitä edellä todettiin rahakorvauksen yhteydessä.

Lisätyö työehtosopimuksen mukaan

Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Vain MTA:n jäsenet saavat soveltaa tätä ja käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samanaikaisesti ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa korvata myös palkallisella vapaalla. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen rahana maksettavan korotuksen määräytymisperusteita.

Poikkeuksena sunnuntaityökorvauksen osalta on urakkapalkalla tehtävä marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyö, jossa ei korotettua palkkaa tarvitse maksaa.

Sairaustapaukset

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työntekijä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä työnantajalle. Työntekijä voi sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan enintään kaksi päivää. Sairauden jatkuessa tätä pidemmän ajan työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Omalla ilmoituksella pidettävien sairauspoissaolojen vuotuinen enimmäismäärä on 6 päivää ja sen yli menevältä osalta toimitaan työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Perustellusta syystä työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tarkastettavaksi tai edellyttää lääkärintodistusta sairaudesta.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.

A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon

Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään,
palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden

Mikäli harjoittelijan työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen sairastumista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Mikäli sairauspoissaolo kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

Siltä sairausajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea Kelasta mahdollinen sairausajan päiväraha itselleen. Kela alkaa maksaa päivärahaa sen jälkeen, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.

Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.

Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapautrmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.

Vuosiloma

Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen harjoittelijan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä eikä lomaa harjoittelun aikana pidetä. Työnantajan ja harjoittelijan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta, johon luetaan työajalta maksetut rahapalkat ja mahdollinen sairausajan palkka. Prosenttiperusteinen lomakorvaus eritellään työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan maksuajankohtana.

Työnantajan ja harjoittelijan niin sopiessa voidaan harjoittelijalle antaa lomaa myös harjoittelun aikana. Lomaa kertyy 2 arkipäivää sellaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työpäivää. Yhden lomapäivän palkka saadaan kuukausipalkkaisella jakamalla kk-palkka luvulla 25. Tuntipalkkaisella yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla viikkopalkka (= sovittu viikkotyöaika x sovittu tuntipalkka) luvulla 6 ja kertomalla se luvulla 1,03. Lomapalkka saadaan kertomalla em. päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä.

Pidetyltä vuosilomalta maksetaan lisäksi lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkasta. Lomaltapaluuraha lasketaan ainoastaan lomapalkkaan sisältyvästä rahapalkan osuudesta eli luontoisedun arvoa (esim. täysihoitoetu) ei oteta mukaan.

Palkanmaksu

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuukausipalkkaiselle palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntai- tai ylityökorotukset. Palkan korotusosia ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.

Tulorekisteri

Työnantaja ilmoittaa kansalliseen tulorekisteriin kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta. Maksetut palkkaennakot voidaan ilmoittaa samassa määräajassa kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettava palkka edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana.

Tulorekisteristä Verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, vahinkovakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset, ulosotto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.

Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille vero.fi > Kirjaudu OmaVeroon.

Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus

Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2026 seuraavat:

	Työnantajan osuus %	Työntekijän osuus %
Sairausvakuutusmaksu - koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä	1,91	–
Työeläkemaksu TyEL - alkaen 17 v. - TyEL-maksu palkkasumman mukaan	katso jäljempänä	7,30 (17–52-v.)
Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä	0,31	0,89
Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen	0,06	–

Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,30 % + 0,89 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 71,72 euroa kuukaudessa. Vuoden 2026 TyEL-maksut ovat vuoden 2024 palkkasummasta riippuen seuraavat:

Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 24,85 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus.
Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 10 272 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 25,85 %

Työttömyysvakuutusmaksun perii Työllisyysrahasto. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,31 % yrityksen palkkasumman ensimmäisen 2 509 500 euron osalta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,89 %. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksun maksamisesta saa Työllisyysrahastosta tyollisyysrahasto.fi.

Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön.

Työnantajan työsuojeluvastuu

Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa harjoittelutyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus.

Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.

Laissa nuorista työntekijöistä (alle 18 vuotta) on todettu, että työnantajan on huolehdittava, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa tai kokemusta, saa opetusta ja ohjausta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Ennen työn aloittamista harjoittelija on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, työnantajan on annettava nämä harjoittelijan käyttöön. Samoin eläinten hoitotyössä työntekijän käyttöön on varattava turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää.

Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.

Ulkomaisen harjoittelijan työehdot

Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.

Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus

Rajoitetusti verovelvollinen (enintään 6 kk Suomessa) voi lähdeveron sijasta hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin. Tämä koskee harjoittelijoita, jotka tulevat EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Muissa tapauksissa sovelletaan lähdeveroa.

Lähdevero

35 % tuloista riippumatta
ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)

Progressiivinen verotus

henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
ei verovapaata palkkatuloa

Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.

Sosiaalivakuutusmaksut

Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan myös ulkomaalaisen harjoittelijan palkasta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun palkasta perittävä sairausvakuutusmaksu määräytyvät eri tapauksissa seuraavasti:

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2026 on 1,91 %. Työntekijältä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,88 % palkkatulosta, jos vuotuisen palkkatulon yhteismäärä on vähintään 17 255 €/vuosi, muutoin työntekijän päivärahamaksu on 0,00 %. Työntekijän palkkalaskelmassa pitää olla kohta, josta näkyy päivärahan peritty määrä, vaikka työntekijällä olisi progressiivinen verokortti.

Jos työntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen (tulee Suomeen enintään 6 kuukaudeksi) ja sairausvakuutettu (hänelle maksettava palkka on vähintään 800,02 euroa kuukaudessa), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,10 % peritään palkasta lähdeveron lisäksi ja jos palkka ylittää 17 255 €/vuosi peritään lisäksi 0,88 %:n suuruinen sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Jos työntekijä on hakenut rajoitetusti verovelvollisen progressiivisen verokortin, sisältyy työntekijän sairausvakuutusmaksut ennakonpidätysprosenttiin eikä sitä pidätetä palkasta erikseen.

Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan
merkinnän perusteella
Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin

Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Neuvonta työsuhdeasioissa

Maaseudun Työnantajaliitosta saatava neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy oppilaitoksille tarjottuun palvelusopimukseen. Harjoittelunvalvojat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon.

Harjoittelutilat ovat myös suoraan tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita viljelijöitä tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.

Maaseudun Työnantajaliitto, puh. 09 7250 4500

Internet-osoitteita:

Työ- ja elinkeinoministeriö tem.fi

Verohallinto vero.fi

Työsuojeluhallinto tyosuojelu.fi

Työturvallisuuskeskus ttk.fi

Maaseudun Työnantajaliitto MTA tyonantajat.fi

ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA

Esimerkissä harjoitteluaika heinäkuu 2026.

Harjoittelijan bruttopalkka on 1.7.–31.7.2026 välisenä aikana 1 487,80 euroa kuukaudessa (172 x 8,65 euroa), joka tässä esimerkissä muodostuu täysihoitoedusta ja rahapalkasta. Täysihoitoedun (asunto, ravinto, valo ja lämpö) raha-arvo omassa huoneessa on 660,00 euroa kuukaudessa.

Harjoittelijalle maksetaan palkkana erotus, joka jää, kun rahapalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän osuudet eläkevakuutusmaksusta (7,30 %) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,89 %) bruttopalkasta laskettuna.

Esimerkki:

660,00 e täysihoitoetu
827,80 e rahapalkka
________
1 487,80 e bruttopalkka (40 h/viikko)
rahapalkasta (827,80 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:
-223,17 e ennakonpidätys, oletus 15 %
-108,61 e työntekijän työeläkemaksu 7,30 %
- 13,24 e työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,89 %
_________
482,78 e = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========

by Heidi Nemlander

Puutarhaharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2026 - 3.2.2026

Puutarhaharjoittelijaa koskevat työehdot vuonna 2026

Harjoittelu perustuu työnantajan ja harjoittelijan väliseen työsopimukseen. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisiä työsuhteen ehtoja, jotka perustuvat Puutarha-alan työehtosopimukseen ja jotka työnantajan tulisi tuntea ottaessaan yritykseensä harjoittelijan. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 asti.

Työsopimus

Työehdoista tulee sopia aina kirjallisesti. Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa on enintään puolet työsopimuksen kestosta. Muutoin koeaika on enintään kuusi kuukautta.

Työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Työvuoroluettelo

Kaikilla työpaikoilla laaditaan työvuoroluettelo, josta ilmenee jokaisen työpäivän alkamisajankohta ja pituus. Työvuoroluettelo tulee laatia vähintään 4 viikon jaksolle, jollei se työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin aina laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.

Tasoitusjärjestelmä

Tasoitusjärjestelmän soveltaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu 40 viikkotunnista.

Työajan lyhennys

Mikäli harjoittelijan työaika on 40 tuntia viikossa, kertyy harjoittelijallekin työajan lyhennysvapaata (ns. pekkasvapaa). Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennystä kertyy siten, että 17 säännöllistä työpäivää kohti kertyy 8 tuntia vapaata. Palkallinen lyhennys annetaan harjoittelun aikana vapaapäivinä tai teettämällä lyhyempiä työpäiviä tai maksetaan kertynyttä vapaata vastaava rahakorvaus harjoittelun päätyttyä.

Mikäli säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.

Palkka

Harjoittelijan palkaksi on puutarha-alan työehtosopimuksessa sovittu 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta.

Harjoittelijan palkka 1.5.2026 alkaen on seuraava:

tuntipalkka 8,65 e/h
kuukausipalkka 1 487,80 e/kk (40 tunnin työviikko)

Osakuukauden palkkaa laskettaessa yhden työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

Palkkaan liittyvät olosuhdelisät:

iltatyölisä (klo 18.00–22.00) 65 snt/h
lauantailisä vähittäismyyntityössä 1,33 euroa/h

Harjoittelijan palkka voi muodostua rahapalkasta ja luontoisedun raha-arvosta. Verohallinnon päättämät luontoisetujen raha-arvot vuonna 2026 ovat seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

omassa huoneessa 660 euroa/kk (21,76 euroa/pv)
yhteishuoneessa 636 euroa/kk (20,97 euroa/pv)

Asuntoetu (yhteishuoneessa valoineen ja lämpöineen)

keskuslämmityshuoneessa 155 euroa/kk (5,11 euroa/pv)
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 5,03 € neliömetriltä kuukaudessa. Yhteiskäytössä olevien tilojen neliöt jaetaan asukkaiden mukaan.

Esimerkki:
Kuopiossa sijaitsevassa huoneistossa asuu neljä palkansaajaa. Huoneiston pinta-ala on 120 m2. A:lla on oma huone, jonka pinta-ala on 18 m2. Yhteisessä käytössä olevien eteisen, keittiön, kylpyhuoneen ja olohuoneen yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m2. A:n asuntoetu lasketaan 28 m2:n mukaan (40 / 4 + 18). Koko asunnon asuntoedun arvo vuonna 2026 on 1370 €/kk (206 € + 9,70 € x 120 m2). A:n asuntoedun arvo on neliöiden suhteellinen osuus (28 / 120) tästä määrästä eli 319,67 €/kk.

Alle kuukauden ajan käytössä olevan luontoisedun arvo saadaan jakamalla kuukausiarvo luvulla 30,33 ja kertomalla näin saatu määrä niiden päivien lukumäärällä, joina luontoisetu on palkansaajan käytettävissä.

Ravintoetu

8,80 euroa ateriaa kohti

Tiedotteen lopussa on esimerkki palkan laskemisesta ja luontoisetujen huomioon ottamisesta palkassa. Mahdollisten muiden luontoisetujen raha-arvoja työnantaja voi tarkistaa esim. vero.fi -sivuilta.

Ruokailu- ja virkistystauot

Viikkolepo ja muut vapaapäivät

Harjoittelijalle annetaan sunnuntaina tai muuna viikon aikana vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo. Tuotannollisista syistä voidaan viikkolepo sopia siirrettäväksi, mutta se on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä ajankohdasta.

Ellei viikkolepoa ole annettu, maksetaan harjoittelijalle yli- ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi erillinen viikkolepokorvaus rahassa eli viikkolepopäivänä tehtyjen tuntien mukainen palkka.

Viikkolepopäivän lisäksi harjoittelijalle annetaan toinen vapaapäivä jokaista työviikkoa kohti.

Enimmäistyöaika ja ylityö

Alle 18-vuotiaan harjoittelijan enimmäistyöaika (säännöllinen työaika + mahdollinen ylityö) ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

18 vuotta täyttänyt harjoittelija voi tehdä ylityötä enintään 208 tuntia kuudessa kuukaudessa.

Ylityökorvauksissa erotetaan toisistaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.

Säännöllisen päivittäisen työajan lisäksi tehtävä työ korvataan siten, että kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Säännöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ korvataan siten, että 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli harjoittelijan säännölliseksi työajaksi on sovittu alle 8 tuntia päivässä ja alle 40 tuntia viikossa, aletaan ylityön laskeminen kuitenkin vasta 8 tunnin tai 40 tunnin ylittyessä. Näihin rajoihin asti tehty työ on ns. lisätyötä työaikalain mukaan, josta maksetaan normaali tuntipalkka.

Ylityöt ja korotusosat eritellään työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa.

Lisätyö työehtosopimuksen mukaan

Työehtosopimuksessa on tämän lisäksi sovittu kalenterivuoden aikana käytettävästä 172 tunnin lisätyöstä, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja/tai 40 tuntia viikossa. Työpaikalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai jos luottamusmiestä ei ole, liittojen hyväksynnällä, sopia kirjallisesti 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Sopimusosapuolet, eli MTA ja Teollisuusliitto, ovat laatineet sopimusmallin ja ohjeistuksen lisätyöstä työpaikkojen käyttöön. Käyttöönotto vaatii kirjallisen sopimuksen hyväksynnän molemmilta liitoilta, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä.

Sunnuntaityö

Sairaustapaukset

Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Sairausajan palkka

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu siitä, kauanko työsuhde on ehtinyt kestää ennen sairastumista.

A) Työsuhde kestänyt vähintään yhden viikon

Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon, maksetaan sairausajan palkkana 50 % työpalkasta niiltä työpäiviltä, jotka ovat sairauden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän sisällä. Mikäli sairaus kestää pitempään, palkanmaksu päättyy ja työntekijä voi hakea Kelan päivärahaa. Mikäli sairaus kestää enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää, on ensimmäinen kokonainen poissaolopäivä palkaton.

B) Työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden

Vapaa-ajalla sattunut tapaturma käsitellään kuten sairaustapaus.

Työtapaturman aiheuttamassa työkyvyttömyydessä palkanmaksuvelvollisuus on sama kuin edellä, mutta palkatonta omavastuupäivää ei sovelleta. Työtapaturmasta työnantajan tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön maksama korvaus on täyttä palkkaa vastaava neljältä ensimmäiseltä viikolta ja sen jälkeen korvaus perustuu vakuutetun vuosityöansioon.

Vuosiloma

Palkanmaksu

Tulorekisteri

Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Sosiaalivakuutusmaksut ja verotus

Harjoittelijan palkasta on suoritettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat vuonna 2026 seuraavat:

	Työnantajan osuus %	Työntekijän osuus %
Sairausvakuutusmaksu - koskee 16–67-vuotiaita työntekijöitä	1,91	–
Työeläkemaksu TyEL - alkaen 17 v. - TyEL-maksu palkkasumman mukaan	katso jäljempänä	7,30 (17–52-v.)
Työttömyysvakuutusmaksu - koskee 18–64-vuotiaita työntekijöitä	0,31	0,89
Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen	0,06	–

Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (7,30 % + 0,89 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 71,72 euroa kuukaudessa. Vuoden 2026 TyEL-maksut ovat vuoden 2024 palkkasummasta riippuen seuraavat:

Sopimustyönantaja -> TyEL-maksu 24,85 %, maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus
Tilapäinen työnantaja, kun palkkasumma alle 10 272 euroa/6kk tai ei jatkuvasti työntekijöitä -> TyEL-maksu 25,85 %

Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, jos työntekijöille maksetaan palkkoja yhteensä yli 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Työnantajan työsuojeluvastuu

Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia.

Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Sopimuksen työterveyshuollosta työnantaja voi tehdä terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman tai lääkärin kanssa.

Ulkomaisen harjoittelijan työehdot

Ulkomaalaisiin noudatetaan samoja työehtoja kuin kotimaan harjoittelijoihin.

Ulkomaalaisen harjoittelijan verotus

Lähdevero

35 % tuloista riippumatta
ulkomaisen työntekijän haettava lähdeverokortti, jossa näkyy verovapaa palkkatulo 510 euroa/kk (17 euroa/pv)

Progressiivinen verotus

henkilö tulee EU-ETA-alueelta tai maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus
veroprosentti Suomessa riippuu tulojen määrästä
ulkomaisen työntekijän haettava verokortti, jossa näkyy Suomessa ansaittavan tulon veroprosentti
henkilön todistettava asuinmaassaan ansaitsemansa tulot
ei verovapaata palkkatuloa

Verohallinnon lomakkeella (6148) ulkomaalainen voi hakeutua progressiivisen verotuksen piiriin.

Sosiaalivakuutusmaksut

Veron saa jättää perimättä vain lähdevero- tai verokortissa olevan merkinnän perusteella
Vakuutetun sava-maksu sisältyy verovelvollisen veroprosenttiin

Sairausvakuutusmaksuja ei makseta, jos EU/ETA/Sveitsi-alueelta tulevalla työntekijällä on kotimaastaan lähetetyn työntekijän A1 tai E101 todistus.

Neuvonta työsuhdeasioissa

Kauppapuutarhat, taimitarhat ja muut puutarha-alan yritykset ovat tervetulleita työnantajaliiton jäseniksi. Ajan tasalla oleva tieto työsuhdeasioissa on tärkeää etenkin sellaiselle työnantajalle, joka harjoittelijoiden lisäksi työllistää vakinaisia työntekijöitä tai kausityöntekijöitä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita työnantajia tutustumaan kotisivuihimme (tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme.

Maaseudun Työnantajaliitto, puh. 09 7250 4500

Internet-osoitteita:

Työ- ja elinkeinoministeriö tem.fi

Verohallinto vero.fi

Työsuojeluhallinto tyosuojelu.fi

Työturvallisuuskeskus ttk.fi

Maaseudun Työnantajaliitto MTA tyonantajat.fi

ESIMERKKILASKELMA MAATALOUSHARJOITTELIJAN PALKASTA

Esimerkissä harjoitteluaika heinäkuu 2026.

Esimerkki:

660,00 e täysihoitoetu

827,80 e rahapalkka
________

1 487,80 e bruttopalkka (40 h/viikko)

rahapalkasta (827,80 e) tehtävät vähennykset, jotka lasketaan bruttopalkasta:

-223,17 e ennakonpidätys, oletus 15 %
-108,61 e työntekijän työeläkemaksu 7,30 %
-13,24 e työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,89 %
_________
482,78 e = harjoittelijalle maksettava rahapalkka
========

by Heidi Nemlander

Y/6/2026 - 20.1.2026

Muutoksia lainsäädäntöön vuoden 2026 alusta

Työlainsäädäntöön on tullut muutoksia vuoden 2026 alusta lukien. Muutokset koskevat seuraavia säännöksiä:

Työsopimuslain irtisanomisperusteet
Työllistymisseteli nuorten palkkaamisen tueksi
Työeläkevakuuttamisen yläraja
Erityisraskausvapaa
Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus

1. Työsopimuslain muutokset irtisanomisperusteisiin

Ei koske MTA:n sopimusaloja

Lakimuutoksen myötä henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää jatkossa pelkästään asiallinen syy, kun aikaisemmin oli oltava sekä asiallinen että painava syy. Vanhaa lakia sovelletaan, jos irtisanomisperusteena oleva menettely on tapahtunut ennen 1.1.2026. Vaikka henkilöperusteisen irtisanomisen lainsäädäntöä on muutettu, irtisanomiskynnyksen todellinen muutos selviää vasta oikeuskäytännön kautta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa työllistämistä, erityisesti pk-yrityksissä.

Lakimuutos ei kuitenkaan koske MTA:n ja Teollisuusliiton sopimusaloja, koska työehtosopimukset edellyttävät edelleen sekä asiallista että painavaa syytä. Työehtosopimus on ensisijainen lakiin nähden ja määräys on voimassa, kunnes toisin sovitaan. Tämä sopimusmääräys ei siten muutu sopimuskauden aikana.

Irtisanomistilanteissa kannattaa aina olla yhteydessä liittoon, sillä jokainen tapaus tulee arvioida tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella.

Sovelletaan myös MTA:n sopimusaloilla

Työsopimuslakiin (7 luku 2 §, 2a § ja 3 §) on kuitenkin myös tullut muutoksia, joita voidaan soveltaa välittömästi työehtosopimuksen kirjauksista riippumatta.

Asiallisena henkilöperusteisena irtisanomissyynä voidaan pitää tilanteita, joissa:

Työntekijä rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamista, laiminlyö töitään, on poissa työstä perusteettomasti, käyttäytyy epäasiallisesti sekä hoitaa työnsä huolimattomasti.

Lakimuutoksen myötä pykälään on lisätty esimerkkejä.

Työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Tällainen muutos työnteon edellytyksissä liittyy useimmiten työntekijän työkykyyn. Lähtökohtaisesti työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa ei voida pitää asiallisena syynä irtisanomiselle, koska ne ovat yksinään kiellettyjä irtisanomisperusteita. Mikäli vamma tai tapaturma kuitenkin aiheuttaa työkyvyn aleneman, tämä voi muodostaa asiallisen syyn työntekijän irtisanomiselle. Näin on silloin, kun työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Tämä kohta on nyt kirjattu lakiin, joskin sitä on sovellettu jo aikaisemminkin.

Irtisanomisperusteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan työntekijän menettelyn tai työedellytysten muutoksen vakavuus sekä muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten työntekijän asema ja tehtävät, muu velvoitteiden vastainen toiminta, työnantajan omat toimet ja menettely (esim. ohjeistus), työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisen syyn riittävyyttä arvioidaan suhteessa siihen, voidaanko työsuhteen irtisanomista pitää ymmärrettävänä ja sopusuhtaisena seurauksena työntekijän menettelylle tai työntekoedellytysten heikentymiselle.

Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi

Vähäistä tai syrjivää syytä ei jatkossakaan pidetä asiallisena syynä irtisanomiselle ja työsopimuslaissa on listattu kielletyt irtisanomisperusteet selkeästi omaan pykälään (2a §). Tähän listaan on nyt myös lisätty henkilöstön edustajan erityinen irtisanomissuoja, jota ennen huomioitiin vain oikeuskäytännössä.

Varoitusmenettely ja kuulemisvelvollisuus ennallaan

Varoitusmenettelyyn ei ole tullut muutoksia. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja sen myötä mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena ovat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Näitäkin tapauksia tulee arvioida tapauskohtaisesti ja kokonaisharkinnalla.

Ennen työsopimuksen irtisanomista työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi päättämisen syistä, ja työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa.

Uudelleensijoittamisen velvollisuuteen muutos

Aikaisemmin työnantajan tuli ennen irtisanomista selvittää, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Uusien säännösten mukaan työnantajalla on velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.

Ei muutoksia taloudelliseen ja tuotannolliseen irtisanomisperusteeseen

Irtisanottaessa työntekijä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvasta syystä irtisanomisen syyn edellytetään jatkossakin työsopimuslain mukaan olevan asiallinen ja painava.

2. Työllistymisseteli nuorille

Nuorten työllistymissetelillä tuetaan yrityksiä työllistämään alle 18-29-vuotiaita nuoria työttömiä siten, että avustus kattaa 50 % palkasta vähintään kolmen ja enintään kuuden kuukauden ajan, enintään 1 500 euroa kuukaudessa. Tukea voivat saada yritykset tai luonnolliset henkilöt siltä osin, kun ne harjoittavat tavaroiden tai palveluiden tarjoamista markkinoilla.

Uudenmaan elinvoimakeskus myöntää alkuvuodesta 2026 avustusta työvoimaviranomaisille, jotka sen jälkeen sopivat yritysten kanssa avustuksen käytöstä. Avustuksen ehtona on, että yritys työllistää kohderyhmään kuuluvan nuoren vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Kohderyhmään kuuluvat alle 18-29-vuotiaat nuoret, jotka ovat työttömiä silloin, kun yritys ja työvoimaviranomainen tekevät työllistymisseteliä koskevan sopimuksen.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Nuorten työllistymisseteli

3. Työeläkevakuuttamisen yläraja nousee vuodella

Työntekijän (ja yrittäjän) vakuuttamisvelvollisuus päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin

vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt henkilö täyttää 68 vuotta
vuosina 1958–1961 syntynyt henkilö täyttää 69 vuotta ja
vuonna 1962 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 70 vuotta.

4. Erityisraskausrahan muutos

Aikaisemmin raskaana olevalla työntekijällä oli oikeus erityisraskausrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaaransi hänen tai sikiön terveyden.

Uusien säännösten mukaan oikeus erityisraskausrahaan on myös, jos raskaana olevan työtehtäviin tai työoloihin liittyy fysikaalinen tai fyysinen tekijä tai työolosuhde, joka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden. Näitä ovat esimerkiksi melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut ja tärinä, taakkojen käsittely, fyysinen ja henkinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset. Myös yötyö on mainittu mahdollisena vaaraa aiheuttavana työolosuhteena.

Erityisraskausrahaa koskevat muutokset eivät sinänsä muuta työnantajan velvoitteita. Työnantaja on aina velvollinen ottamaan huomioon mm. työn fyysiset tekijät ja miettimään riskiä raskaana olevan näkökulmasta ja ryhtymään riskiä estäviin tai rajoittaviin toimenpiteisiin.

Työnantajan on suositeltavaa ohjata raskaana oleva työntekijä työterveyshuoltoon arvioitavaksi, liittyykö työhön tai työolosuhteisiin raskautta vaarantavia tekijöitä, sillä arvio tehdään aina yksilöllisesti. Mikäli riski todetaan, erityisraskausvapaa on vasta viimeinen keino. Työnantajan tulee ensisijaisesti kohtuullisin toimin poistaa riski tai järjestää korvaavaa työtä, eikä työterveyshuollon lääkäri voi suoraan määrätä erityisraskausvapaata.

Jos työnantaja ei voi tarjota muuta työtä eikä vaaratekijää voida riittävästi rajoittaa ja työterveyslääkäri arvioi lausunnossaan, että työolot voivat aiheuttaa riskin raskaana olevalle tai sikiölle, voi työntekijä jäädä erityisraskausvapaalle ja Kela maksaa silloin vapaan ajalta erityisraskausrahaa.

Erityisraskausvapaata voi jatkossa saada myös osittaisena. Raskaana oleva työntekijä voi siirtyä tekemään osa-aikatyötä, jos työn aiheuttama riski siten voidaan välttää kokonaan tai sitä voidaan pienentää riittävästi. Osittaiseen erityisraskausrahaan on oikeus, jos päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Jos työnantaja ei pysty järjestämään työtä korkeintaan viisituntisena päivittäin, työntekijä saa erityisraskausvapaan täysimääräisenä.

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 1471/2025

5. Työterveyshuollon kustannusten korvattavuus

Kela alkaa vuoden 2026 alussa korvata työterveyshuollon kustannuksia jo työsopimuksen solmimishetkestä alkaen, eli ennen työnteon aloittamista.

Usein työntekijälle tehdään ensimmäinen työterveystarkastus silloin, kun työntekijä on jo aloittanut työssään. Kuitenkin sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, työntekijän terveystarkastus (alkutarkastus) on lain mukaan pyrittävä tekemään jo ennen työn aloittamista.

Erityistä sairastumisen vaaraa liittyy työoloon, jossa fysikaaliset, kemialliset, biologiset tekijät (esim. asbesti, pöly, melu, tärinä) tai yötyö voivat aiheuttaa todennäköisesti sairauden, liiallisen altistumisen tai lisääntymisterveydelle vaaran.

Muutoksen myötä työnantajan on mahdollista saada korvauksia kaikista näistä lain edellyttämistä alkutarkastuksista. Työnantaja voi saada korvauksia myös muusta työterveyshuollon toiminnasta, jonka työnantaja ja työterveyshuolto katsovat työntekijälle tarpeelliseksi ennen työn aloittamista.

Kelan tiedote

6. Työnantaja- ja ammattiliittojen jäsenmaksut

Vuodesta 2026 toimitettavasta verotuksesta lähtien MTA:n jäsenmaksut eivät ole enää jäsenilleen verovähennyskelpoisia, eikä vastaavasti ammattiliittojen jäsenmaksut verovähennyskelpoisia työntekijöille. Työantaja pidättää edelleen työntekijän pyynnöstä ammattiliiton jäsenmaksun ja tilittää sen eteenpäin työntekijän puolesta.

by Heidi Nemlander

Y/5/2026 - 19.12.2025

MTA:n hallinto vuonna 2026

Liiton syyskokous pidettiin 17. joulukuuta Tampereella (Sokos Hotel Torni). Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen seuraavalle vuodelle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kolmanneksi hallituskaudeksi maanviljelijä Anssi Laamanen maaseutuelinkeinoista.

Hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja + kahdeksan jäsentä) säilyy ennallaan.

Hallituksen kokoonpano säilyi ennallaan, kun erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Hallituksen varapuheenjohtajasta sekä työvaliokunnan kokoonpanosta päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2026.

Lisäksi syyskokous valitsi tilintarkastajan ja vaalivaliokunnan vuodelle 2026.

Hallituksen kokoonpano 2026

Puheenjohtaja: maanviljelijä Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay, Juva, sekä Jokiniemen Kartano Oy, Loviisa; maaseutuelinkeinot

Maaseutuelinkeinot:

Tilanhoitaja Mikael Jensen, Söderlångvik gård, Kemiönsaari
varajäsen: maanviljelijä Aarne Schildt, Bosgård Oy, Porvoo

Marjanviljelijä Aarni Alanne, Alanteen tila, Paimio
varajäsen: maanviljelijä Timo Heikkilä, Heikkilän tila, Rusko

Henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén, Munax Oy, Laitila
varajäsen: maanviljelijä Hanna-Mari Mähönen, Koivurannan tila, Kuopio

Puutarha-ala:

Toimitusjohtaja Juha Oksanen, Oksasen Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Sakari Tamsi, Matti Tamsi Oy, Teuva.

Talouspäällikkö Jenni Rantanen, Huiskulan Puutarha Oy, Turku
varajäsen: toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen, Ansari-Yhtymä Oy, Luumäki

Toimitusjohtaja Inari Jansson, Harviala Oy, Tampere
varajäsen: Toimitusjohtaja Tomi Tahvonen, Puutarha Tahvoset Oy, Raasepori

Viher- ja ympäristörakentamisala:

Toimitusjohtaja Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy, Forssa
varajäsen: talous- ja henkilöstöpäällikkö Katja Hyvönen, Viherpalvelut Hyvönen Oy, Lahti

Turkistuotantoala:

Toimitusjohtaja Fredrik Snellman, Torp Frys Oy, Pedersören kunta
varajäsen: toimitusjohtaja Esa Rantakangas, Höltin Minkki Oy, Lappajärvi

Tilintarkastaja

KPMG Oy: Tilintarkastaja Mikko Laijoki KHT
Varatilintarkastaja KPMG Oy:n tarvittaessa nimeämä henkilö.

Vaalivaliokunta

Vaalivaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä syyskokouksen valitsemina toimitusjohtaja Olavi Järvenpää (viher- ja ympäristörakentamisala) ja maanviljelijä Henrik Jensen (maaseutuelinkeinot).

Työehtosopimusvaliokunnat

Hallituksen nimeämät eri sopimusalojen valiokunnat osallistuvat työehtosopimusten valmisteluun neuvottelujen yhteydessä. Valiokuntien kokoonpanosta vuonna 2026 päätetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Hallintoelinten kokoonpano on nähtävillä kotisivullamme kohdassa
Liitto > Hallinto.

Vuosi-ilmoituksien lähettäminen

Kuten aiemminkin, pyydämme kaikkia jäseniä vastaamaan tammikuussa MTA:n vuosi-ilmoitustiedusteluun, jossa kysytään vuoden 2025 toteutunutta palkkasummaa ja mahdollista vuokratyövoiman kustannusta sekä työntekijöiden lukumäärää.

Pyydämme lähettämään vuosi-ilmoituksen viimeistään 28.2.2026. Laskutus suoritetaan samana ajankohtana kuin ennen.

Täytäthän vuosi-ilmoituksen MTA:n kotisivulla olevan Muista vuosi-ilmoitus -linkin kautta. Laskutamme jäsenmaksun työnantajan ilmoittaman palkkasumman perusteella.

Muistathan myös ilmoittaa meille, mikäli sähköpostiosoitteenne on muuttunut, sillä sähköposti on tärkeä yhteyskanava meidän ja jäsentemme välillä. Muun muassa tiedot uusista jäsenkirjeistä lähetetään sähköpostitse. Muistathan myös ilmoittaa, mikäli yrityksen tiedoissa tapahtuu muutoksia ja mikäli yrityksellänne on käytössä verkkolaskuosoite.

Jäsenmaksuun liittyvissä kysymyksissä voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoomme, puh. 09 725 04 500 tai sähköpostitse

Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme kaikille jäsenillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2026.

by Heidi Nemlander

Kutsu liittokokoukseen - 22.10.2025

Kutsu liittokokoukseen

Arvoisa liiton jäsen

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 17. joulukuuta 2025 klo 10.00 alkaen Solo Sokos Hotel Tornissa (osoite: Ratapihankatu 43, Tampere)

Kokouspäivä sisältää syyskokouksen lisäksi koulutusta, ja illalla liitto tarjoaa 80. juhlavuotensa päätteeksi Tampereen Teatterissa esitettävän näytelmän Sarjahurmaajat.

Kokouspäivän ohjelma

8.30 Aamupala
9.15 Tukea käytännön työsuojelutyöhön – erityisasiantuntija Päivi Sarmala, Työturvallisuuskeskus
10.00 Syyskokous

Avaus, puheenjohtaja Anssi Laamanen
Syyskokouksen sääntömääräiset asiat

n. 11.00 Lounas
12.00 Työlupamenettelystä – prosessiasiantuntija Merja Niemelä, Migri
13.30 Aluehallintovirastosta ajankohtaista
15.00 Iltapäiväkahvit ja sämpylä

18.00 Sarjahurmaajat – Tampereen Teatteri

Tervetuloa!
Hallitus

Syyskokouksessa käsiteltävät sääntömääräiset asiat:

talousarvio vuodelle 2026
jäsenmaksut vuodelle 2026
palkkiot ja kulukorvaukset vuodelle 2026
hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2026
hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle vuosille 2026–2027
tilintarkastajan valinta vuodelle 2026
vaalivaliokunnan valinta vuodelle 2026

Ilmoittautuminen syyskokoukseen

Pyydämme syyskokoukseen tulevia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään 16.11.

Tarvitsemme samalla sitovat ilmoittautumiset myös teatteria varten.

by Heidi Nemlander