• Maaseutuyrittäjä työnantajan roolissa
  • Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen soveltamisala
  • Työsopimus
  • Palkkaus
  • Työaikajärjestelyt
  • Määräaikaiseen työsopimukseen liittyvää
  • Palkanmaksuun liittyvät velvollisuudet

MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJAN ROOLISSA

Työntekijän valinta

Työntekijän valinta kannattaa suorittaa huolellisesti. Yritykseen valitaan aina parhaat mahdolliset työntekijät. Työhönottohaastatteluun on syytä varata riittävästi aikaa ja todeta esim. aikaisempi työkokemus työtodistuksista. Löydettyäsi sopivan henkilön tee aina kirjallinen työsopimus!

Työehtojen soveltaminen työsuhteessa

Työnantaja on se henkilö, joka vastaa työehtojen tuntemisesta ja niiden oikeasta soveltamisesta. Käytännössä esiin tulevia asioita ovat työaikajärjestelyt, palkanmaksu ja vuosilomajärjestelyt. Työehdot perustuvat alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Maaseutuyrittäjän toiminta liittyy useimmiten Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen.

Myös lakisääteisiä velvollisuuksia

Työnantajalle on asetettu myös lakisääteisiä palkanmaksuun liittyviä velvollisuuksia. Työnantaja toimii verottajan apulaisena suorittaen kuukausittain ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun. Myös työeläkemaksut tilitetään määräajoin.

TYÖNANTAJAN KANNALTA KESKEISIÄ MUUTOKSIA VUONNA 2019

  • Tulorekisteri 1.1.2019 alkaen
  • Palkkojen yleiskorotus 1,6 % 1.2.2019
  • Uudet taulukkopalkat 1.2.2019
  • Luontoisetujen verotusarvot 1.1.2019 alkaen
  • Sosiaalivakuutusmaksut 1.1.2019 alkaen

MAASEUTUELINKEINOJEN UUSI TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimuskausi
1.2.2018 – 31.1.2020

Soveltamisala
1. Työehtosopimus on koko maata käsittävä ja sen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien, maaseutuelinkeinoja harjoittavien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin.

Maaseutuelinkeinoja tässä työehtosopimuksessa ovat:

  • maatalous mukaan lukien tilalla pääosin tuotettujen tuotteiden jatkojalostus, kauppakunnostus ja myynti osana maatilataloutta tai sen yhteydessä yhtiöitettynä
  • vihannes- ja muut alkutuotepakkaamot, joissa kauppakunnostetaan ja varastoidaan omistajayritysten tuotteita
  • vihannesten, marjojen ja erikoiskasvien avomaaviljely maatilalla
  • maatilatalouden lomitustoiminta
  • jalostuskanalat ja siipikarjankasvattamot
  • mehiläistarhat
  • kalankasvattamot ja kalanviljelylaitokset
  • ratsastustallit, ratsastuskoulut ja harrastetallit
  • ravitallit
  • kotieläintarhat ja kotieläinpuistot
  • maataloudelliset tutkimuslaitokset (yksityiset)
  • eläinhoitolat
  • kone- ja muut urakointipalvelut
  • maaseutumatkailu
  • metsämarjojen, -sienien ja muiden luonnontuotteiden poiminta ja keruu

Sopimuksen piiriin kuuluvat yrityksen kaikki työntekijät, paitsi johtavassa asemassa olevat henkilöt, jotka voivat päättää työntekijöitä koskevista työsuhteen ehdoista.

2. Työnantajan palkatessa työntekijöitä yksinomaan metsätöihin sovelletaan mainittuihin työntekijöihin metsäalan työehtosopimusta. Maatilan palveluksessa oleviin, mutta tilapäisesti metsätöitä tekeviin työntekijöihin sovelletaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta.

3. Työehtosopimuksen osana noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen välistä
a) koulutussopimusta
b) luottamusmiessopimusta
c) työsuojelusopimusta.

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus, jonka mukaiset työsuhteen vähimmäisehdot tulevat sovellettaviksi kaikissa työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvissa työsuhteissa. Työehtosopimus löytyy viranomaisten ylläpitämästä yleissitovien työehtosopimusten luettelosta http://www.finlex.fi/data/tes/stes2622-MU45maaseu1402.pdf

TYÖSOPIMUS

Työsopimuksen kesto

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Työsopimus voidaan tehdä joko toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräaikaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa ns. jatkuvaa työsuhdetta, jonka päättäminen edellyttää irtisanomisperustetta.

Määräaikainen työsopimus edellyttää aina perustetta. Määräaikaisessa työsopimuksessa tulee olla näkyvissä sen voimassaolo joko siten, että sopimuksen kestoaika on sidottu täsmällisesti kalenteriaikaan tai määräaikaisuus muuten käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta esimerkiksi siten, että sopimus koskee määrätyn työn suorittamista. Jos sopimuksen päättymisajankohtaa ei sopimusta tehtäessä tiedetä, tulee työsopimuksessa kuitenkin olla mainittuna sen arvioitu päättymisajankohta.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman erityistä perustetta. Tällainen ns. työllistämissopimus voi olla enintään vuoden pituinen ja koostua enintään kolmesta jaksosta. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija.

Koeaika

Kirjallisessa työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta, joka voi olla enintään kuusi kuukautta. Vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Työehdot

Työajasta tulee sopia työsopimuksessa. Työsuhde voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työsopimuksessa tulee sopia työn suorituspaikasta, pääasiallisista työtehtävistä sekä palkasta työsuhteen alussa. Jos työntekijä saa palkan lisäksi luontoisetuja, on niiden arvo mainittava työsopimuksessa. Työsopimuksessa voidaan sopia myös muista ehdoista ja ne on syytä selvyyden vuoksi kirjata työsopimukseen. Työsopimuksessa tulee olla myös maininta työsuhteessa noudatettavasta työehtosopimuksesta.

Kirjallinen työsopimus on tarkoituksenmukainen senkin takia, että lain mukaan kaikissa yli kuukauden kestävissä työsuhteissa työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista, ellei työsopimusta tehdä kirjallisena.

PALKKAUS

Työntekijän palkkaus perustuu työn vaativuuteen sekä työntekijän pätevyyteen. Työn vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn vaatima osaaminen, vastuu ja kuormitus. Työn vaativuus arvioidaan työpaikalla. Työntekijän vaativuus-/palkkaryhmä määräytyy hänen pääasiallisen työtehtävänsä vaativuuden perusteella.

Työehtosopimuksessa työn vaativuuteen perustuvat vaativuusryhmien tuntipalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat ja ammattitaitolisät 1.2.2019 alkaen:

vaativuusryhmä

ammattitaitolisän 
vähimmäistaso (4 %) senttiä
 

taulukkopalkka sisältäen 4 %
ammattitaitolisän euroa/tunti

1 8,57 34 8,91
8,99 36 9,35
9,47 38 9,85
4 9,97 40 10,37
5 10,48 42 10,90

 

Ammattitaitolisä perustuu työntekijän työssään osoittamaan ammattitaitoon ja sen työnantaja määrittelee viimeistään 10 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ammattitaitolisä on 4 – 30 % Vaativuusryhmän palkasta. Ammattitaitolisän arviointia varten työnantaja voi laatia yrityskohtaisen järjestelmän, joka sisältää kyseiselle yritykselle tärkeitä mm. työn määrään, työn laatuun ja erikoisosaamiseen liittyviä tekijöitä. Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla otetaan huomioon em. 10 kuukauden määräaikaa laskettaessa.

Mikäli työnantaja ei ole työpaikalla lainkaan määritellyt ammattitaitolisän perusteita, määrää ja porrastusta työehtosopimuksen mukaisesti, maksetaan työntekijälle ammattitaitolisä vähintään 5 % suuruisena.

Harjoittelijat, oppisopimusoppilaat, koululaiset

Opiskeluunsa sisältyvää harjoittelua työsuhteessa suorittavan harjoittelijan palkka on vähintään 85 % alimmasta taulukkopalkasta.

Oppisopimusoppilaalle, jolla ei ole alan aiempaa kokemusta, maksetaan ensimmäisenä oppisopimusvuotena väh. 85 %, toisena vuonna väh. 95 % ja kolmantena vuonna väh. vaativuusryhmä 1. palkka.

Peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevan sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneen koululaisen, joka on työssä oppilaitoksen loma- tai muina vapaa-aikoina, palkka on vähintään 70 % alimmasta taulukkopalkasta.

Perehdyttämisajan palkka

Alan työkokemusta vailla olevalle työntekijälle maksetaan perehdyttämisajalta vähintään 90 % vaativuusryhmä yhden palkasta. Perehdyttämisajan palkkaa voidaan maksaa perehdyttämiseen tarvittavalta ajalta työsuhteen alkaessa enintään kahden kuukauden ajan. Mikäli kyseessä on neljä kuukautta lyhyempi työsuhde, voi tämä ajanjakso olla enintään puolet työsuhteen kestosta.

Urakkapalkkaus

Paikallisesti voidaan sopia urakkapalkalla tehtävistä töistä ja palkkauksesta on sovittava tällöin ennen töiden aloittamista.

Urakkapalkkaisessa työssä työt on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla vähintään 20 % hinnoittelun perusteena ollutta vaativuusryhmän palkkaa korkeammaksi.

Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työn vaativuusryhmän mukainen tuntipalkka taattu. Työnantajalla on selvitysvelvollisuus urakkahinnoittelun oikeellisuudesta.

Koska urakkatyössä lopullisen ansion määrä riippuu henkilökohtaisesta työsaavutuksesta, saattavat lopulliset ansiot vaihdella suurestikin eri työntekijöiden välillä.

Normaalisti sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä maksettavaa 100 % sunnuntaityökorotusta ei suoriteta urakkapalkalla tehtävässä marjojen, vihannesten ja juuresten sadonkorjuutyössä.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla neljästä kymmeneen tuntiin ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Säännöllisen viikkotyöajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään 52 viikon ajanjaksona. Säännöllisen työajan tasoittuminen tapahtuu tunti tunnista – periaatteella ilman ylityökorvauksia.

Käytettäessä em. keskimääräiseen työaikaan perustuvaa työaikajärjestelyä työnantaja laatii 40 tuntiseen työviikkoon perustuvan työaikasuunnitelman, jossa todetaan yrityksessä sovellettavan työaikajärjestelyn alkamis- ja päättymisajankohta. Suunnitelmasta tulee mikäli mahdollista ilmetä viikkotyöajan pituus eri jaksoina. Työaikasuunnitelma laaditaan työajan tasoittumisjaksolle.

Työpaikalla on lisäksi oltava työaikalain mukainen työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi kunkin työntekijän säännöllisen työvuoron pituus ja sen alkamisajankohta. Työvuoroluettelo laaditaan niin pitkäksi ajaksi etukäteen kuin se työn luonteen vuoksi on mahdollista.

TYÖAIKAKIRJANPITO

Työaikalain mukaisesti työnantajalla on oltava kirjanpito tehdystä työajasta. Työaikakirjanpidon muoto on vapaa, mutta siitä on käytävä työntekijäkohtaisesti ilmi tehdyt säännölliset työtunnit ja mahdolliset yli- ja sunnuntaityöt. Käytännössä työnantaja voi velvoittaa työntekijän merkitsemään päivittäiset tunnit työajan seurantalomakkeelle ("tuntilapulle"), jonka työnantaja tai työnjohto tarkistaa, hyväksyy ja säilyttää. Työsuojelutarkastajalla on oikeus saada työaikakirjanpito nähtäväkseen.

MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSUHTEESEEN LIITTYVÄÄ

  • Määräaikainen työsopimus edellyttää aina perustetta. Määräaika todetaan merkitsemällä sopimuksen päättymispäivä, tai milloin se ei ole tiedossa esim. "sadonkorjuun ajan". Jos työsuhteen päättymispäivä ei ole sopimusta tehtäessätiedossa, merkitään työsopimukseen arvio sopimuksen päättymisajankohdasta.

  • Poikkeus perustellun syyn vaatimuksesta määräaikaisissa työsopimuksissa silloin kun tehdään työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa. Lisätietoja TE-toimistosta.

  • Koeaika alle vuoden määräaikaisissa sopimuksissa enintään puolet työsuhteen pituudesta. Koeaika edellyttää kirjallista työsopimusta.

  • Palkkausjärjestelmän soveltaminen; ammattitaitolisän määrittely 10 kk kuluessa työsuhteen alkamisesta.

  • Lomakorvaus on 12,5 % työansiosta ja se maksetaan työsuhteen päättyessä tai työntekijän kanssa sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
  • Sairausajan palkka
    • jos työsuhde kestänyt vähintään viikon
      • 50 % palkasta enintään 10 arkipäivän jaksolta
    • jos työsuhde kestänyt vähintään yhden kuukauden
      • normaali palkka enintään 4 viikolta

  • Lopputilin maksaminen 4 työpäivän kuluessa, ellei toisin sovita.

  • Työtodistukset annetaan pyydettäessä.

LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT

Työntekijöiden palkkaan liittyy usein myös luontoisetuja. Ellei työntekijä suorita tarjotusta luontoisedusta verotusarvon mukaista korvausta työnantajalle, katsotaan luontoisetu ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi. Verohallituksen vahvistamat luontoisetujen verotusarvot ovat vuodelle 2019 seuraavat:

Täysihoitoetu (asunto, ravinto, valo ja lämpö)

  • omassa huoneessa 517 €/kk (17,05 €/pv)
  • yhteishuoneessa 495 €/kk (16,32 €/pv)

Ravintoetu

  • 6,60 € ateriaa kohti

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 142 € kuukaudessa (4,68 €/pv). Uuni-lämmityshuoneessa vastaava arvo on 49 € kuukaudessa (1,62 €/pv).

Luontoisedun arvo päivää kohti saadaan jakamalla kuukausikohtainen arvo luvulla 30,33.

TYÖNANTAJAN PALKANMAKSUUN LIITTYVÄT VELVOLLISUUDET VUONNA 2019

Ennakonpidätys

• työntekijän esittämän verokortin mukaisesti, uudet verokortit 1.2.2019

Sairausvakuutusmaksu (sosiaaliturvamaksu)

0,77 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta

• 1.4.2019 alkaen maksetaan myös ulkomaalaisesta työntekijästä, jos kuukausiansio on vähintään 696,60 €. Viikkotuntimääriä (vähintään 18 tuntia/viikko) ja työsuhteen pituutta (vähintään 4 kuukautta) ei enää seurata.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

• 1,54 %, jos tulot vähintään 14.282,-/vuosi, muutoin 0 %, maksu sisältää sairaanhoito- ja päivärahamaksun

Tapaturmavakuutusmaksu

• työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus, jos työntekijöille maksetut palkat yhteensä yli 1.300 euroa kalenterivuoden aikana
• tapaturmavakuutustariffi vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan
• ennalta ehkäisevä työturvallisuustyö vaikuttaa tapaturmavakuutuksen suuruuteen
• maksun suuruus vaihtelee vakuutusyhtiöittäin

Työeläkevakuutusmaksu TyEL

• vakuuttamisvelvollisuus koskee 17 vuotta täyttäneitä työntekijöitä
• TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja 59,36 €/kk
• sovittava vakuutusyhtiön kanssa laskutusmenettely
• sopimustyönantajien TyEL-maksu 25,20 %
         • asiakashyvitysa hoitokustannusalennus alentavat maksua
• tilapäinen työnantaja: palkkasumma alle 8.502 euroa/6kk tai ei vakinaisia työntekijöitä
         • TyEL-maksu 25,20 %
         • ei asiakashyvitystä
• työntekijän osuus työeläkemaksusta, minkä työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä
         • 17 - 52 -vuotiaat -> 6,75 %
         • 53 - 62 -vuotiaat -> 8,25 %
         • 63 vuotta täyttäneet -> 6,75 %
• lisätietoja työeläkeyhtiöt ja Eläketurvakeskus www.etk.fi

Työttömyysvakuutusmaksu

• Työttömyysvakutusrahasto laskuttaa
• ei alle 17 –vuotiaiden eikä 65 vuotta täyttäneiden palkoista
0,50 % palkasta, kun palkkasumma on enint. 2.086.500 €
• työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 1,50 %, minkä työnantaja pidättää palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä

Ryhmähenkivakuutus

• vakuutusyhtiö laskuttaa
0,06 % keskimäärin ennakonpidätyksen alaisesta palkasta

TULOREKISTERI

Vuoden 2019 alusta on otettu käyttöön kansallinen tulorekisteri, johon työnantaja ilmoittaa kaikki maksamansa palkat viiden kalenteripäivän kuluessa palkkojen maksupäivästä (laskettuna päivästä, jolloin palkat ovat työntekijän tilillä). Ilmoitus tulorekisteriin tehdään jokaisesta palkanmaksutapahtumasta, joten esim. palkkaennakkoa ei voida maksaa ilman, että siitä tehdään ilmoitus tulorekisteriin. Lisätietoja: www.tulorekisteri.fi.

Tulorekisteristä verohallinto, työeläkevakuutusyhtiöt, työtapaturmavakuutusyhtiöt, Työllisyysrahasto ja Kela saavat reaaliaikaiset tiedot työntekijälle maksetuista palkoista.

Työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin erillisilmoitus koko kuukauden aikana maksettavien palkkojen sairausvakuutusmaksun yhteismäärästä palkanmaksua seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Tulorekisteri ei tuo muutoksia työnantajasuoritusten maksamisen määräaikoihin ja menettelyyn. Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset, lähdeverot ja erillisilmoituksella ilmoitettu sairausvakuutusmaksu) on maksettava verohallinnolle entiseen tapaan viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Lisätietoa työnantajille www.vero.fi > OmaVero-palveluun.

Palkanmaksaja antaa palkansaajalle tositteen (esim. palkkalaskelman) suoritetusta ennakonpidätyksestä ja perityistä työntekijämaksuista

TYÖSUHDEASIOIDEN NEUVONTAPUHELIN MTK:N JÄSENILLE

Kaikissa työsuhdekysymyksissä Sinua palvelee MTA:n asiantunteva neuvontapalvelu

• MTK:n jäsenenä voit soittaa Maaseudun Työnantajaliiton ylläpitämään neuvontapuhelimeen 0600-17444, jonka päivystysajat ovat:

  • tiistai 9.00 – 12.00
  • perjantai 9.00 – 12.00

Puhelun hinta soittajalle on 1,19 €/minuutti+ pvm