MTA ja Teollisuusliitto ovat sopineet maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisalan ja turkistuotantoalan työehtosopimuksiin väliaikaisesta muutoksesta lomautusilmoitusaikaan, muutos on voimassa 23.4 – 31.7.2020. Lomautusilmoitusaika on tällä aikavälillä 5 päivää (14 päivän sijasta).

Esim. Lomautusilmoitus annetaan pe 3.4, jolloin lomautus alkaa to 9.4.

Korona-viruksen seurauksena Suomen talous on ajautunut tilanteeseen, joka vaarantaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyyden ja ihmisten toimeentulon. Tämän vuoksi työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja Suomen hallitus sopivat väliaikaisista muutoksista työlainsäädäntöön. Muutokset ovat voimassa 30.6.2020 asti. Ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat muutokset ovat voimassa 31.10.2020 asti.

Työlainsäädännön joustojen lisääminen yksityisen sektorin osalta määräajaksi

1. YT-lain vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentäminen lomautustilanteessa. YT-lakia EI sovelleta kuin työntekijöiden määrä alittaa 20 työntekijää.

Lyhennetään yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lomautustilanteessa nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä 6 viikosta molemmista 5 päivään.

Työnantajan on annettava työntekijöille yt-lain mukainen neuvotteluesitys viimeistään 5 päivää ennen neuvottelujen antamista. Neuvotteluesitysajan päättymisen jälkeen yt-neuvotteluja tulee käydä yt-lain mukaisesti 5 päivän ajan (ei siis 14 päivää tai 6 viikkoa). Vähimmäisneuvotteluajasta voidaan myös sopia toisin yt-neuvotteluissa. Jos yt-neuvottelut ovat olleet käynnissä 1.4. vähimmäisneuvotteluaika lyhenee näissäkin tapauksissa 5 päivään, jollei yt-neuvotteluissa toisin sovita. Neuvotteluaikaan lasketaan siis myös se aika, jolloin yt-neuvotteluja on käyty ennen lain voimaantuloa.

Esimerkki:
- työntekijöiden lomauttamista koskevia yt-neuvotteluja on käyty 25.3. lähtien
- lain voimaantullessa 1.4. neuvotteluja on käyty jo yli 5 päivää
- työnantaja voi päättää yt-neuvottelut 1.4.

Jos yt-neuvottelut ovat käynnissä lain voimassaoloajan päättyessä eli 30.6., vähimmäisneuvotteluaika on näissäkin tapauksissa 5 päivää, vaikka yt-neuvottelut jatkuvatkin lain voimassaolon päätyttyä.

On huomattava, että muutos koskee vain neuvotteluaikoja ei siis neuvottelujen sisältöä.

Yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen työantajan tulee antaa lomautettaville työntekijöille ja näiden luottamusmiehille lomautusilmoitus. Lomautusilmoitus on annettava 5 päivää (ei siis 14 päivää) ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Jos työnantaja on antanut lomautusilmoituksen työntekijälleen ennen lain voimaantuloa eli 31.3. tai tätä aiemmin, ilmoitusaika lyhenee näissäkin tapauksissa 5 päivään. Vaikka työnantaja olisi siis ennen lain voimaantuloa antanut lomautusilmoitukset 14 päivän ilmoitusaikaa käyttäen, työnantaja voi lyhentää ilmoitusajan 5 päivään. Työnantajan tulee kuitenkin kertoa työntekijälleen ilmoitusajan lyhentämisestä viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä.

Esimerkki:
- työnantaja on antanut lomautusilmoituksen työntekijälleen 25.3.
- lain voimaantullessa 1.4. ilmoitusaikaa on kulunut jo yli 5 päivää
- työnantaja ilmoittaa työntekijälleen 1.4. että lyhentää ilmoitusaikaa
- työntekijän lomautus voi alkaa 2.4.

Jos työnantaja antaa lomautusilmoituksen työntekijälleen ennen lain voimassaoloajan päättymistä eli viimeistään 30.6., lomautusaika on näissäkin tapauksissa 5 päivää, vaikka ilmoitusaika jatkuukin lain voimassaolon päätyttyä.

2. Nopeutettu lomautusprosessi alle 20 työntekijän yrityksille

Jos yrityksessä työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähemmän kuin 20 työntekijää, työnantajan tulee yt-lain sijaan noudattaa työsopimuslain ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Työsopimuslain mukaan työnantajan on esitettävä työntekijöille tai luottamusmiehelle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehille tilaisuus tulla kuulluksi annetuista selvityksistä. Tämän jälkeen työnantajan tulee antaa lomautettaville työntekijöille ja näiden luottamusmiehille lomautusilmoitus. Lomautusilmoitus on annettava viimeistään 5 päivää (ei siis 14 päivää) ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Jos työnantaja on antanut lomautusilmoituksen työntekijälleen ennen lain voimaantuloa eli 31.3. tai tätä aiemmin, ilmoitusaika lyhenee näissäkin tapauksissa 5 päivään. Vaikka työnantaja olisi siis ennen lain voimaantuloa antanut lomautusilmoitukset 14 päivän ilmoitusaikaa käyttäen, työnantaja voi lyhentää ilmoitusajan 5 päivään. Työnantajan tulee kuitenkin kertoa työntekijälleen ilmoitusajan lyhentämisestä viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä. Jos työnantaja antaa lomautusilmoituksen työntekijälleen ennen lain voimassaoloajan päättymistä eli viimeistään 30.6., lomautusilmoitusaikan on näissäkin tapauksissa 5 päivää, vaikka ilmoitusaika jatkuukin lain voimassaolon päätyttyä.

3. Lomautusoikeus koskemaan myös määräaikaisia

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen on mahdollista, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Lomauttaminen on mahdollista myös, jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Lisäksi työnantaja ja työntekijä saavat sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Jos määräaikaisen työntekijän lomautus alkaa ennen lain voimassaoloajan päättymistä eli viimeistään 30.6. ja jatkuu lain voimassaolon päätyttyä, tämä on sallittua niin kauan kuin lomauttamisen perusteet ovat olemassa kyseisen määräaikaisen työntekijän kohdalla.

4. Nopeutettu lomautusprosessi yt-lain piirissä oleville yrityksille, joissa täyttyy yt-lain 60 §:n mukainen poikkeustilanne: lomautusilmoitukset voi antaa ilman yt-neuvotteluja

Yt-lain 60 §:n mukaan työnantaja voi tehdä lomautuspäätöksiä ilman edeltäviä yt-neuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yt-neuvottelujen esteenä. Kun perusteita poiketa yt-velvoitteista ei enää ole, on työnantajan viivytyksettä käynnistettävä yt-neuvottelut, joissa on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että yt-lain 60 §:n mukainen poikkeustilanne syntyy, kun koronavirus aiheuttaa äkillisen ja voimakkaan heikkenemisen yrityksen tuotteiden ja palveluiden kysynnässä, ja tämän seurauksena yritykselle tulee tarve lomauttaa merkittävä osa yrityksen työntekijöistä. Arvio tulee kuitenkin tehdä yrityksissä tapauskohtaisesti.

Jos yrityksessä soveltuu yt-lain 60 §, yt-neuvotteluita ei siis tarvitse käydä ennen lomautuspäätöksiä. Lomautusten käynnistämiseksi työnantajan tulee kuitenkin antaa lomautettaville työntekijöille ja näiden luottamusmiehille lomautusilmoitus.

5. Koeaikapurun laajentaminen

Työnantaja voi purkaa koeajalla olevan työntekijän työsuhteen myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, eli jos työnantajan edellytykset tarjota työtä työntekijälle ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi. Oikeutta koeaikapurkuun ei ole, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Koeaikapurku ei ole sallittua myöskään silloin, kun työnantaja on ennen koeaikapurkua tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, jos työnantajan toimintaedellytykset eivät ole tänä aikana muuttuneet.

6. Takaisinottovelvollisuuden pidentäminen

Jos työntekijä on irtisanottu taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä, työnantajan on tarjottava työtä työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden (ei siis 4 tai 6 kuukauden) kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työnantajan tulee noudattaa 9 kuukauden takaisinottoaikaa silloin, kun työnantaja on antanut työntekijälleen irtisanomisilmoituksen lain voimassaoloaikana eli 1.4.-30.6.

Esimerkki:
- työnantaja irtisanoo lain voimassaollessa taloudellisesta syystä työntekijän, jolla on 6 kuukauden irtisanomisaika
- työnantaja antaa työntekijälle irtisanomisilmoituksen siten että työntekijän työsuhde päättyy 30.11.2020
- 9 kuukauden takaisinottovelvollisuus alkaa 1.12.2020 ja jatkuu 31.8.2021 asti

Työnantajan eläkemaksujen tilapäinen alentaminen

7. Yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksu

Alennetaan työnantajan TyEL-maksua tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa tilapäistä poikkeamista maksumuutosten 50/50-säännöstä. Maksualennus on voimassa 1.5.-31.12.2020

Lomautetuksi tai työttömäksi joutuvan toimeentuloturvan vahvistaminen määräajaksi

8. Työttömyysturvan parantaminen

Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuu. Tämä koskee ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päiviltä rahoittaa valtio. Omavastuupäivät poistetaan. Työttömyysturvan enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana. Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa.

9. Työssäoloehdon lyhentäminen

Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennetään. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto on nyt 13 kalenteriviikkoa, kun se aiemmin oli 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto on nyt 26 kalenteriviikkoa, kun se aiemmin oli 52 kalenteriviikkoa.

10. Työnantajan ilmoitusvelvollisuus lomauttamistaan työntekijöistä

Työnantajan on lähetettävä vähintään 10 hengen lomautuksista TE-toimistolle ja etuuden maksajalle ryhmälomautusilmoitus. Ilmoitus pitää sisällään lomautettavat työntekijät sekä lomautuksen alkamis- ja päättymispäivät. Ilmoituksessa mainittujen työntekijöiden katsottaisiin rekisteröityneen työttömäksi työnhakijoiksi. Työtön tekee etuuden maksajalle työttömyyspäivärahahakemuksen ja etuus maksetaan, jos hakemus on työnantajan ilmoittamien lomautuspäivien mukainen. Lomautettu voisi halutessaan rekisteröityä erikseen työttömäksi TE-toimistoon ja saada TE-toimiston palveluita.

Ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat muutokset

11. Kausityölain ja ulkomaalaislain väliaikainen muuttaminen 31.10.2020 asti ja kausityöntekijöiden pääsy työpaikoilleen

Väliaikaisilla muutoksilla sallittaisiin kaikille laillisesti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, muun alan kausityötodistuksella tai oleskeluluvalla tai työntekijän oleskeluluvalla työnteko huoltovarmuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeillä aloilla.

Euroopan komission tiedonannossa todetaan, että muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevaa väliaikaista rajoitusta ei pitäisi soveltaa henkilöihin, joilla on välttämätön tehtävä tai tarve. Tiedonannossa todetaan, että tietyissä olosuhteissa maatalouden kausityöntekijät suorittavat kriittisiä eläintenhoito, kalatalouden, sadonkorjuu-, istutus- tai hoitotehtäviä. Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltioiden olisi kohdeltava kyseisiä työntekijöitä samalla tavoin kuin edellä mainittuja kriittisiä ammatteja harjoittavia työntekijöitä eli jäsenvaltioiden olisi sallittava työntekijöiden pääsy heidän työpaikoilleen.

Tämä tarkoittaa, ja tähän mennessä on linjattu, että kevättöihin pääsee kausityöluvalla tai työntekijän oleskeluluvalla 1.500 nimettyä työntekijää Suomeen kolmansista maista. Sitä varten he tarvitsevat seuraavan työnantajan täyttämän linkissä olevan lomakkeen rajanylitystä varten. Tämän lisäksi rajavartiosto tarkistaa rajalla listalta ketkä nämä 1.500 työntekijää ovat.

Lomake tässä > Lomake työnantajille: Välttämätön maahantulo FI/EN (pdf)