Tietoja

21.01.2022

Tietoja

20.01.2022

Työntekijä sairastuu koronaan

Työntekijän ollessa poissa työstä sen vuoksi, että hän on sairastunut koronaan, maksaa työnantaja työntekijälle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti.

Tartuntatautilaissa tarkoitettu viranomainen (kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri) voi määrätä koronaan sairastuneen työntekijän eristykseen tartuntatautilain nojalla. Työntekijän on toimitettava työnantajalle todistus viranomaisen määräyksestä. Työntekijällä on poissaolo-oikeus eristyksen keston ajan, vaikka olisikin jo tervehtynyt. Palkka maksetaan vaikka työntekijä olisi oireeton.

Tartuntatautilain nojalla eristykseen määrätyllä työntekijällä on oikeus KELA:n tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Siltä osin, kun työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa koronan takia tämän työstä poissaolon ajalta, tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle.

Eristyksessä tervehtyneenä olevalla työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Kun työntekijä tekee etätyötä, ei ansionmenetystä synny, jolloin ei myöskään makseta tartuntatautipäivärahaa.

Työntekijä on terveenä karanteenissa

A. Viranomaisen määräämä velvoittava karanteeniTyöntekijän on toimitettava työnantajalle todistus viranomaisen karanteenimääräyksestä. Tämän nojalla työntekijällä on poissaolo-oikeus työpaikaltaan ja työnantaja voi kieltää työntekijää tulemasta työpaikalle karanteenin keston ajan. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijällä on oikeus KELA:n tartuntatautipäivärahaan. Työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä ja etätyöstä voidaan sopia. Tällöin tehdyltä työajalta maksetaan palkka.

B. Viranomaisen suosittelema ns. omaehtoinen karanteeni

Viranomainen (esim. THL) voi antaa tartuntatautilakiin perustumattoman yleisen suosituksen työntekijöille olla menemättä työpaikalle ns. omaehtoisen karanteenin aikana.  Tämän nojalla työntekijällä on pääsääntöisesti poissaolo-oikeus työpaikaltaan ja työnantaja voi kieltää työntekijää tulemasta työpaikalle omaehtoisen karanteenin ajan. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijän ollessa poissa työpaikaltaan omaehtoisen karanteenin aikana. Työntekijällä ei ole oikeutta KELA:n tartuntatautipäivärahaa. Työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä ja etätyöstä voidaan sopia. Tällöin tehdyltä työajalta maksetaan palkka.

Työntekijä odottaa koronatestin tulosta

Työnantajan velvollisuus maksaa karanteenissa terveenä olevalle työntekijälle palkkaa riippuu tähän sovellettavasta työehtosopimuksesta. MTA:n alojen työehtosopimuksissa ei ole sovittu palkanmaksuvelvollisuudesta tällaisessa tilanteessa, joten työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Kun työterveyshuolto suosittelee (THL:n mukaisesti) testitulosten odottamista kotona, tämäkin on palkatonta kotona olemista, jos on sillä tavalla terveenä, että muuten olisi töissä ilman nykyistä koronatilannetta. Jos on sairas (esim. kuumetta, lämpöä, oikeasti huono ja heikko olo) työntekijöiden pitäisi tuoda omailmoitusajan jälkeen lääkärintodistus, koronaa tai ei, tällä hetkellä suosituksena on myös sairaanhoitajan todistuksen hyväksyminen sairausajan palkanmaksua varten. Koronatapausta avattiin tämän tekstin alussa.

Työnantaja estää työntekijän töihin tulemisen

Työnantaja voi estää työntekijän töihin tulemisen. Jos viranomainen ei ole kuitenkaan määrännyt tai suositellut tätä, työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkka tältä ajalta. Tilanteesta riippuen voidaan käyttää myös muita työstä poissaolon perusteita, kuten lomia taikka muita vapaita.

Työntekijän lapsi sairastuu koronaan

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle sairausajan palkkaa lapsen hoidon järjestämisen tai hoitamisen vuoksi välttämättömän, 1–4 päivää kestävän, tilapäisen poissaolon ajalta. Sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden.

Lastaan hoitavalla työntekijällä on oikeus KELA:n tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on tartuntatautilain mukaan määrätty pidettäväksi kotona ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

Työntekijän terve lapsi karanteenissa / koulu tai päiväkoti on koronan vuoksi suljettu mutta lapsi on terve

Työntekijällä on oikeus olla poissa työstään, jos työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on yleensä mm. se, että työntekijän välitön läsnäolo kotona on välttämätöntä hänen perheessään tai muualla (esim. hoitopaikassa) tapahtuneen sairaustapauksen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle, joka on poissa työstään pakottavista perhesyistä.

Ikääntynyt vanhempi

Työntekijällä on oikeus ikääntyneen vanhemman äkillisen sairastumistilanteen aiheuttamaan välttämättömään poissaoloon vanhemman hoidon järjestämisen tai hoidon vuoksi. Tältä ajalta ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Tietoja

10.01.2022

Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan yleiskorotuksen määrä on 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 17 senttiä/tunti.

Viher- ja ympäristörakentamisalan yleiskorotuksen määrä on 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 19 senttiä/tunti. Lisäksi viher- ja ympäristörakentamisalalla maksetaan 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa 150 euron kertaerä.

Myös taulukkopalkat nousevat 1.2. lukien.

Työehtosopimusten sentti- ja euromääräiset lisät korotetaan 1,7 %:lla 1.2.2022 alkaen.

Lähetämme lähiaikoina jäsenkirjeet palkankorotuksista, vallitsevien tulkintojen sisällyttämisestä työehtosopimusten palkkauskohtaan sekä parista uudesta tekstikohdasta.