Maaseudun Työnantajaliitto (MTA) on työnantajajärjestö maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristörakentamisen sekä turkistuotannon työnantajille. Tehtävämme on toimia työnantajien sopimusosapuolena näissä neljässä työehtosopimuksessa. Lisäksi järjestämme koulutuksia ja tarjoamme jäsenillemme neuvontaa työnantajan velvollisuuksista, vastuullisesta rekrytoinnista, työsopimuksista ja kaikista työsuhteen ehtoja koskevista asioista.

Arviolta 80 prosenttia Suomen työnantajista ovat järjestäytyneet työnantajaliittoihin. Hedelmän ja marjanviljelijät ovat sitoutuneita noudattamaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, joka on yleissitova työehtosopimus.

Otamme jokaisen epäilyn epäkohdista tiloilla ja viljelmillä erittäin vakavasti. Jäsenillemme henkilöstön hyvinvointi ja oikeudenmukaiset työehdot ovat itsestään selvä osa yritystoiminnan arvopohjaa. MTA ei hyväksy minkäänlaisia väärinkäytöksiä tai työntekijöiden huonoa kohtelua.

On tärkeää erottaa yksittäiset ongelmatapaukset koko ammattikunnasta. Hedelmän- ja marjantilat Suomessa työllistävät vuosittain yhteensä noin 14 000 kausityöntekijää. Ainakin osassa MOT 3.11.2025 Mansikan pimeä puoli -ohjelmassa esille tuotujen tapausten kohdalla on kyse sana sanaa vastaan -tilanteesta. MTA ei halua eikä voi toimia tuomarina mainituissa tapauksissa ja toivoo, ettei Ylekään niin tekisi. MTA haluaa, että toimivaltaiset viranomaiset selvittäisivät tapaukset mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi se, että poliisitutkinnat raukeavat resurssipulan vuoksi, on suuri rakenteellinen ongelma, joka uhkaa sekä epäasiallisista oloista ilmoittaneiden työntekijöiden että työnantajien oikeusturvaa.

Ohjelmassa on muutama virhe ja epätarkkuus liittyen kausityöntekijöiden palkkoihin ja työaikoihin:

• Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus huomioi sadonkorjuutyön erikoispiirteet joustavin työaikajärjestelyin, jolloin lyhytaikaisesti voidaan työntekijän suostumuksella tehdä normaalia pidempiä työpäiviä ja työviikkoja.
• Työ marjatilalla sadonkorjuuaikaan on säästä ja satotilanteesta riippuvaa ja intensiivistä. Poiminta voi olla käynnissä jopa 16 tuntia vuorokaudessa, mutta työtä tehdään yleensä vuoroissa ja yksittäinen poimija tekee raskainta työtä eli poimintaa noin 6–7 tuntia yhden työpäivän aikana. Vain satunnaisesti ja tuotannon syistä työpäivä pitenee yli 8 tuntiseksi, mutta tämä on silloin aina suostumuksenvaraista.
• Ohjelmassa esitettiin virheellisesti, että työehtosopimuksen maksimityöaika olisi 48 tuntia viikossa. Työehtosopimuksen enimmäistyöaikasäännös kuitenkin perustuu laskentakaavaan, jossa 48 viikkotuntia kerrataan kuuden kuukauden työviikkomäärällä. On siis työehtosopimuksen mukaista tilapäisesti ylittää 48 viikkotunnin raja. Työvuoroja on kuitenkin rajoitettu vuorokausi- ja viikkoleposäännöksillä, eikä koskaan ole sallittua edellyttää ylityötä ilman työntekijän suostumusta.
• Fyysisesti raskas poimintatyövaihe huomioidaan palkkauksessa mahdollistamalla urakkapalkka, joka lähtökohtaisesti tarkoittaa 20 prosenttia korkeampaa palkkaa. Poimija voi omalla panoksellaan vaikuttaa ansaintaan, mutta työntekijöille maksetaan joka tapauksessa takuupalkka, jos työntekijästä riippumattomista syistä hän ei pääse korkeammalle urakkatasolle.

MTA on omalta osaltaan ja yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa usean vuoden ajan tehnyt töitä kausityöntekijöiden työolojen parantamiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi (katso lista toimenpiteistä alla). Myönnämme kuitenkin, että alalla on edelleen parannettavaa ja tulemme jatkamaan koulutus- ja tiedotustoimintaa. Yksikin huonosti kohdeltu työntekijä on liikaa.

Pyrimme läpinäkyvyyteen. Viljelijät ovat avanneet toimintansa tarkastuksille ja tehneet yhteistyötä viranomaisten kanssa liiton suositusten mukaisesti. Median tekemät ennalta ilmoittamattomat ja tunkeilevat vierailut marjatiloilla ja työntekijöiden asuntojen pihoissa ovat synnyttäneet tarpeetonta vastakkainasettelua viljelijöiden ja median välille. Tämä voidaan korjata molemminpuolisella kunnioituksella ja vuoropuhelulla.

MOT-ohjelmassa 3.11. esitetyt syytökset marja- ja hedelmäalaa kohtaan perustuvat yksittäisiin tapauksiin. Yksittäisten, selvittämättömien ja yksipuolisten syytösten korostaminen vähättelee alan pitkäjänteistä työtä parempien työolojen edistämiseksi ja vie huomiota ulkomaiseen työvoimaan liittyvistä rakenteellisista haasteista, kuten siitä, että tehtyjä rikosilmoituksia ei aina tutkita.

Esimerkkejä työolojen parantamiseksi tehdystä työstä

Viime vuosina MTA ja maaseutuelinkeinot ovat panostaneet enemmän kuin koskaan aiemmin koulutukseen, neuvontaan ja työehtojen parantamiseen. Kyseessä on pitkäjänteinen työ, joka on johtanut konkreettisiin parannuksiin, minkä myös ammattiliittojen edustajat ja valvontaviranomaiset ovat vahvistaneet.

1.Koulutustoimintaa on lisätty moninkertaisesti

MTA järjestää vuosittain kymmeniä koulutuksia, erityisesti kausityönantajille. Esimerkiksi vuonna 2022 MTA osallistui 50 luennon järjestämiseen ja vuosittain jäsenille tarjotaan valvontavelvollisuuden takia maksuttomia koulutuspäiviä. Vuodesta 2023 tähän päivään on järjestetty noin 30 luentoa pelkästään marjanviljelijöille työehtosopimuksesta ja turvallisesta rekrytoinnista. Kolmen viimeisen vuoden aikana suurin osa marjanviljelijöistä on tavoitettu jonkin koulutuksen muodossa.

2. Työ välitystoiminnan ehkäisemiseksi ja turvallisen rekrytoinnin tukemiseksi on ollut pitkäjänteistä ja tavoitteellista

Jo vuonna 2011 Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) aloitti yhteistyön MTA:n kanssa välitystoiminnan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Vuonna 2014 annettiin suositus, jonka mukaan työnantajan tulee rekrytoida työntekijät suoraan, koska kuitenkin vastaa rekrytointikustannuksista. Tietoa sekä koulutusta turvallisesta rekrytoinnista tarjotaan jatkuvasti.

3. Vastuullista rekrytointia on kehitetty tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa

Vuonna 2022 perustettiin turvallisen rekrytoinnin työryhmä yhteistyössä HEUNI:n ja tuottajajärjestöjen kanssa. MTA johtaa ryhmää, joka on myös laatinut turvallisen rekrytoinnin tarkastuslistan. Yhdessä Teollisuusliiton kanssa kehitettiin HERMES-puhelinsovellus, joka helpottaa viestintää ja tuo työehdot helposti saataville sekä työnantajille että työntekijöille.

4. Työehtosopimuksia on selkeytetty

MTA on panostanut työehtosopimusten selkeyttämiseen sekä rakenteellisesti että kielellisesti. Sopimukset on käännetty useille kielille. MTA:n jäsenyrityksissä työskentelee nykyään yli 20 000 työntekijää, eli yli 50 prosenttia kaikista työntekijöistä, jolloin tämä johtaa työehtosopimusten yleissitovuuteen.

5. MTA välittää tietoa myös työntekijöille

Koska lyhyen ajan Suomessa viettävillä kausityöntekijöillä ei useinkaan ole mahdollisuutta järjestäytyä ammattiliittoon, MTA on jo usean vuoden ajan ottanut vastuuta työehtoihin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvien asioiden tiedottamisesta. Yhdessä Teollisuusliiton kanssa MTA tuottaa tiedotusmateriaalia työntekijöille useilla eri kielillä. Tämä on ainutlaatuista suomalaisessa työmarkkinakentässä.

6. MTA tekee aktiivista yhteistyötä viranomaisten kanssa

MTA kouluttaa aluehallintoviraston tarkastajia työehtosopimusmuutoksista ja toimii tulkintakumppanina työehtosopimusosapuolena. Järjestö on myös edustettuna työ- ja elinkeinoministeriön ulkomaalaisten työntekijöiden syrjinnän vastaisessa työryhmässä ja osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen sosiaaliseen vuoropuheluun EU:n ammatillisten maatalousjärjestöjen työnantajaryhmän GEOPA-COPA:n kautta.

Katso myös video: Ihmiset marjojen takana – Kausityövoima marjatiloilla.